Kaupungin alkuperäinen nimi oli Villmanstrand eli Villimiehenranta.
Tuo nimi johtui kuningatar Kristiinan kaupungille antamasta sinetistä,
jossa oli kuvattu villi metsäläinen. Sama kuva on edelleen kaupungin
vaakunassa. Lappeenranta sai kaupunkioikeudet vuonna 1649.
Suomalainen paikannimikirja (2007)kertoo: "[Kartoissa] Lapwestrandh, Lappestrandz stad 1652, Lappeenrannan 1844. Nimeä oli jo aiemmin käytetty Lappeen pitäjässä Saimaan rannalla olleesta markkinapaikasta, joka nyt siis sai kaupunkioikeudet. Nimi on syntynyt kaupungin emäpitäjän Lappeen nimen pohjalta. Suomenkielinen nimiasu Lappeenranta esiintyi kaupungin asemakaavassa ensi kerran vuonna 1892."
WSOY:n vuonna 1990 julkaisema Andersenin suuri satukirja sisältää Maila Talvion suomennoksina seuraavat H. C. Andersenin sadut:
Aapiskirja
Ankkatarhassa
Anna-Liisa
Borglumin piispa ja hänen sukulaisensa
Dryadi
Enkeli
Etana ja ruusupensas
Feeniks-lintu
Haikarat
Holger Danske
Hopeakillinki
Hyppyniekat
Hyvä tuuli
Hän ei kelvannut mihinkään
Ib ja pikku Kirsti
Iso-Niilo ja Pikku-Niilo
Isoäiti
Isä tekee aina oikein
Jotakin
Joutsenen pesä
Juutalaistyttö
Jääneito
Kaksi neitsyttä
Kaksitoista postivaunuissa
Kaksi veljestä
Kana-Kreetan perhe
Kansanlaulun lintu
Kaulus
Kaunis
Keijukaiskumpu
Keisarin uudet vaatteet
Kello
Kellosyvänne
Kertomus
Kertomus Dyyneiltä
Kihlatut
Kirppu ja professori
Kuka oli onnellisin?
Kukin paikalleen!
Kullanmuru
Kummisedän...
Sanat "karhu" ja "karhuta" ovat vanhoja ruotsalaisia käännöslainoja merkityksessä 'velkoja' ja 'velkoa, periä tav. maksua, saatavaa lainaa tms.' Vrt. ruotsi, jossa björn-sanalla on myös merkitys 'velkoja' ja björna-verbi tarkoittaa 'karhuta saataviaan'. Myös saksassa karhu yhdistetään velkoihin.
Sen pohjalta on suomen kieleen muodostunut leikillinen sana "verokarhu", kun puhutaan verottajasta.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja 1: A-K.
Suomen kielen perussanakirja 1 : A-K.
Nykysuomen sanakirja 1.
Kerttu nimeä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta. Tässä aikaisempi vastaus:
Kerttu on vanha suomalainen muunnos muinaissaksalaisesta nimestä Gertrud, mikä tarkoittaa urhoollista. Kerttu mainitaan jo 1200-luvulta periytyvässä Piispa Henrikin surmavirressä Lallin vaimon nimenä. Siten Kerttu on vanhin Suomessa tunnettu kristillisperäinen naisennimi. Nimi on otettu almanakkaan vuonna 1890.
Lähde: Lempiäinen, Suuri etunimikirja (1999)
Voltaire (1694-1778) on tämän ajatuksen isä. Lentävien lauseiden sanakirja (Suomen kielen sanakirjat 5, 1982) antaa sanamuodon "Olen eri mieltä kanssasi, mutta olen valmis kuolemaan sen puolesta, että sinulla on oikeus sanoa se". Outi Lauhakankaan toimittama Sitaattimestarin muistelmat (1998) sanoo: "Olen kaikesta eri mieltä kanssasi, mutta taistelen loppuun asti oikeudestasi olla eri mieltä". Eri sitaateilla on siis eri suomentaja, kumpikaan kirja ei ilmoita suomentajansa nimeä.
Pallojen tarkoitus on varoittaa lentokoneita, helikoptereita, kuuma-ilmapalloja, purjelentokoneita jne
vaarallisista johdoista. Toisaalta pallot varoittavat myös lintuja lähestyvästä vaarasta.
Sanan hulasvesi tai hulevesi (viemaröitävät suhteellisen puhtaat sade- ja sulamisvedet) alkuperästä on useita selityksiä. Sana voi olla samaa kuvailevaa alkuperää kuin hulahtaa, hulista tai myös hulve, hulppavesi 'tulvavesi'.
Hule, esimerkiksi hulejyvä, tarkoittaa itämurteissa huonoa, sisuksetonta jyvää (huleet, hulleiset eli kevyet jyvät). Mahdollisesti tämäkin sana on samaa kuvailevaa alkuperää kuin hulahtaa. Hule voi oi olla myös germaanista tai kantagermaanista alkuperää. (kantagermaaninen hula, muinaisnorja holr ’ontto’, nykyruotsi hål ’reikä, aukko, kolo’) , (anglosaksinen hulu, englanti hull ’kotelo, siemenkotelo, kuori’).
Itkonen, Erkki & Kulonen, Ulla-Maija ym. (toim.): Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja. Osa 1...
Tuolta saapuu Charlie Brown on käännösversio portugalinkielisestä laulusta Meu amigo Charlie Brown (1975), suomeksi Ystäväni Charlie Brown. Laulun sävelsi ja sanoitti brasilialainen Benito di Paula (s. 1941, oikea nimi Uday Vellozzo).
Di Paulan laulussa Charlie Brown tarkoittaa Charles M. Schulzin sarjakuvahahmoa, joka tunnetaan meillä Jaska Jokusena. Di Paula innostui sarjakuvasta ja päätti kirjoittaa laulun, jossa hän kuvittelee Charlie Brownin saapuvan Brasiliaan ja suunnittelee mitä hän esittelisi tälle kotikaupungistaan ja Brasiliasta.
Tuolta saapuu Charlie Brown -version levytti 1976 Virve Rostin lisäksi Kai Hyttinen. Pertti Reposen suomennoksessa Jaska Jokunen on vain muuan hauska tummapintainen kaveri jostakin eksoottisesta...
Sanonnoissa seikkaileva Matti ei taidakaan aina olla sama henkilö. Ilmeisesti Mattia on monissa ilmauksissa käytetty yksinkertaisesti miehen synonyyminä. Tämä lienee syynä myös Nukkumatin ja mattimyöhäisen syntyyn. Muita samaan tapaan käytettyjä nimiä ovat Jukka (unijukka, tiskijukka) ja Mikko (ovimikko, baarimikko, kipinämikko).
Sanontaan "Matti kukkarossa" Matti on ilmeisesti tullut Saksan kautta. Saksassa on ilmaisu "Matthäei am Letzten". Se tarkoittaa, että joku on lopussa terveydellisistä tai taloudellisista syistä. Sanonta on syntynyt Matteuksen evankeliumista, joka päättyy sanoihin ”Ja katso, minä olen teidän kannassanne kaikki päivät maailman loppuun asti”. Kukkarossa asusteleva Matti voidaan yhdistää myös shakkipelin mattiin eli...
Vuonna 1960 apuhoitajan koulutus kesti 12 kk. Myöhemmin koulutuspituudeksi tuli kolme lukukautta. Apuhoitajan virkanimike muuttui perushoitajaksi vuonna 1988.
Perushoitajien koulutus aloitettiin vuonna 1987. Peruskoulupohjaisena koulutus kesti 2,5 vuotta ja ylioppilaspohjaisena 1,5 vuotta.
Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto eli lähihoitaja-koulutus kestää peruskoulupohjalta 2,5 v
ja yo-pohjalta 1,5 v. Tutkinnon laajuus on 100 opintoviikkoa.
Nämä tiedot löytyvät Suomen lähi – ja perushoitajien liiton SuPer ry:n sivuilta osoitteesta http://www.superliitto.fi/?cat=57 .
Vanha perushoitajan/apuhoitajan tutkinto antoi pätevyyden toimia perushoitajana
sairaanhoidossa. Uusi sosiaali- ja terveysalan perustutkinto jakautuu yhteisten
opintojen...
Molemmat päivät ovat Jeesuksen juhlapäiviä: joulupäivänä Jeesus syntyi ja uudenvuodenpäivänä (8. päivä joulun jälkeen) hänet ympärileikattiin ja hän sai nimensä. Jeesuksen ja hänen nimensä rinnalle ei voi kirkollisessa kalenterissa asettaa ketään muita!
(Lempiäinen, Pentti: Nimipäiväsanat 1978)
Jyväskylän kaupunginkirjastossa voi tulostaa, kopioida sekä skannata asiakirjojaan. Kirjastoissa on siis asiakaskoneita sekä tulostus/kopiokone joita voi käyttää niiden ollessa vapaina ja käyttöön ei tarvita tunnistautumista tai kirjastokorttia. Tulosteet maksavat 40 centtiä mustavalkoiset ja 60 centtiä värilliset. Kirjastojen aukioloajat löytyvät alapuolisen linkin kautta. Pääkirjaston asiakaskoneita on uutuusalueella sekä kirjaston toisessa kerroksessa aikuisten osastolla.
https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/kirjastot?jyvaskylan-paakirjasto
Soturikissa-kirjasarjalle ei ole ilmoitettu virallista ikärajaa, mutta sen pääasiallista kohderyhmää ovat 9-12-vuotiaat. Sopiva ikä mainioihin Soturikissoihin tutustumiseen on lapsesta riippuen 8-9 vuotta.
Talviaikaan siirrytään aina lokakuun viimeisenä sunnuntaina, joka on tänä vuonna 26.10. Kellonaikaa siirretään klo 4.00 yöllä tunti taaksepäin. Kesäaikaan siirrytään maaliskuun viimeisenä sunnuntaina ja silloin kellonaikaa siiretään tunnilla eteenpäin kolmelta yöllä. Kesä/talviaikaan siirtyminen löytyvät mm. Yliopiston almanakasta ja yleensä muistakin kalentereista.
Pasi Heikuran kirjassa Samoilla linjoilla (s. 29) kerrotaan sanonnasta näin:
Persuksiin ammuttu karhu on äkäisyyslatteus Suomen salomailta. (--) Viime vuosisadan lopulla karhun metsästäminen painimalla korvautui tuliasein tapahtuvalla kaatotoiminnalla. Koska pyssy oli uusi keksintö eikä osumatarkkuus aina ollut paras mahdollinen, opittiin pian tuntemaan, millainen on persuksiin ammuttu karhu. Nykyän sanonnalla kuvataan mm. vastaherätettyä unikekoa, yhtiön juuri irtisanottua vanhaa työntekijää tai salametsästyksestä pidätettyä poromiestä.
Suurella sydämellä ihan sikana- suomen kielen fraasisanakirjassa (tekijät Pirkko Muikku-Werner, Jarmo Hari ja Jantunen Ossi Kokko) annetaan ilmaisulle "nukkuva karhu" kaksi merkitystä: Kiivas tai äreä...
Ensimmäinen ikä on lapsuus ja nuoruus, toinen ikä on aktiivisen työelämän vaihe, ja kolmas tulee sitten tämän jälkeen. Puhutaan myös neljännestä iästä - kun ihminen on enenevässä määrin muiden avusta riippuvainen.
Tässä vielä Stakesin kertomaa: Tällöin ihminen jättää työn taakseen. Suomessa kolmas ikä alkaa keskimäärin 58-vuotiaana. Neljänteen ikään ihminen siirtyy, kun hänen jokapäiväinen
riippuvuutensa ympäristöstä ja palveluista kasvaa. Suomessa neljäs ikä alkaa noin 80-vuotiaana. Neljännen iän alkaminen kuitenkin jatkuvasti venyy myöhemmäksi.
Nimi Aapo on kuten itsekin mainitsit Aabraham-nimen kansanomainen muoto. Abraham(hepr. isä rakastaa, pidennys nimestä Abram, isä on korotettu, korkea, muistuttaa myös heprean sanoja, jotka merkitsevät "kansojen paljouden isää" ks. 1. Moos. 17:5) Vanhassa testamentissa Israelin kansan ensimmmäinen patriarkka. Suomen almanakassa Aapo on ollut vuodesta 1929. Aapo nimen käyttöä on aikoinaan lisännyt Seitsemän veljeksen maltillinen, viisas Aapo. Lisää tietoja nimistä saat lähikirjastosi nimikirjoista. Nämä tiedot on otettu Kustaa Vilkunan Etunimet -kirjasta ja Pentti Lempiäisen kirjasta Suuri etunimikirja.
Mm. seuraavista nuottijulkaisuista kappale löytyy. Ensimmäinen on kuoropartituuri, joten jos haluat opetella soittamaan kappaleen, suosittelen mieluummin Suurta toivelaulukirjaa 14. Se löytyy suurimmasta osasta kirjastoja.
Sekakuorolauluja. III / Toimituskunta Titta Lampela, Hanna Remes, Marjukka Riihimäki, Rita Varonen, Reijo Kekki
Julktiedot Helsinki : Sulasol, c2006
Huomautus Partituuri. Kuoropartituuri.
Suuri toivelaulukirja. 14 / Toimittanut Heikki Uusitalo ; nuottitoimitus ja -grafiikka Olli Heikkilä ; taitto ja kuvitus Pirkko Huttunen
Julktiedot Helsinki : F-Kustannus ja Suuri Suomalainen kirjakerho, 2002
Painos 2. p.
Päivi on lyhentymä etunimestä Päivikki, vanhalla -kki-päätteellä muodostettu nimi, joka aikoinaan luotiin naispuoliseksi vastineeksi Päiviölle. Nimi edustaa samaa vuorokaudenajoista saatua ryhmää kuin Aamu ja Ilta. Päivä-sanalla on varma etymologinen vastine kaikissa lähisukukielissämme ja saamessa. Kaikissa kielissä sana merkitsee sekä päivää että aurinkoa. Päivikin, Päivin ja Päivän sijoitus almanakkaan kesäkuun 16. päivälle liittyy juuri tähän: päivä on pitkä ja aurinko eli päivä paistaa. Nimet tuovat mieleen auringonpaisteen ja kuvastavat siten toivetta, että lapsen elämänpolku olisi onnellinen ja valoisa.
Lähteet:
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Kustaa Vilkuna, Etunimet
HOLLANTILAISTA KAUNOKIRJALLISUUTTA
- käännetty suomeksi vuoden 1990 jälkeen
RUNOJA:
Duinker, Arjen Ehkä neljä yhtälöä 2012
Kopland, Rutger Muisto jonka unohdit : runoja 2011
Onni on vaarallista : hollankielisen nykyrunon antologia 2002
ROMAANIT
Abdolah, Kader Talo moskeijan vieressä 2011
Accord, Clark Paramaribon kuningatar : Maxi Linderin kronikka 2000
Bakker, Gerbrand Isä muuttaa yläkertaan 2012
Biegel, Anne Unohtaminen sallittu 1996
Dorrestein, Renate Hyvä äitipuoli 2013
Dorrestein, Renate Kivisydän 2000
Dorrestein, Renate Lainaa vain 2011
Dorrestein, Renate Pojallani on seksielämä ja minä luen äidille Punahilkkaa 2009
Elsschot, Willem Juusto 2003
Glastra van Loon, Karel Lisan hengitys 2004
Glastra van Loon, Karel Rakkauden...
