Immi Hellénin runo Aamukahvin ääressä (joka alkaa siis Hyvää huomenta, Punahilkka) ajoittuu vuoteen 1909. Runo julkaistiin ensimmäisen kerran ilmeisesti Pääskynen-lehdessä (alla linkki lehden digitoituun numeroon).
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/959068?page=5&term=Aamukahvin&term=%C3%A4%C3%A4ress%C3%A4
Ilona Merikoski: "Immi Hellén ihmisenä ja runoilijana" (artikkeli teoksessa Immi Hellen: Runoja, 1950, Valistus)
SKS / Tietopalvelu
Tarkoitat ilmeisesti oluttölkistä tms. valmistettua pientä keinutuolia? Hakusanalla "tin can rocking chair" löytyy kuvamateriaalia Googlesta. Litistettyjen tölkkien metallinauhasta on rakennettu nukentuoleja ja tuolinnäköisiä neulatyynyjä yms. Tässä muutama netistä löytynyt teko-ohje: Ohje 1. "Leikataan tölkistä kansi pois taitereunan alta. Leikataan tölkin sivut noin 3 mm suikaleiksi siten, että pohjan reunukseen jää noin 1 mm: n pelivara. Tölkin pohjasta tulee istuin, se on jo valmiiksi hieman pullistunut. Jaetaan suikaleista hieman enemmän kuin 1/4 "selkänojaan". Liuskoja taivuttelemalla muodostetaan selkänoja. Näiden sivuilta lähtee jalakset joihin käytetään pari suikaletta kaareen sekä keskeltä otetaan muutama suikale lisäksi tueksi...
Kansalaissodan tapahtumista Vantaalla löytyy paljon tietoa alla luetelluista kirjoista:
Helsingin maalaiskunnan historia 1865-1945--Kunnallishallinnon uudistuksesta suureen alueluovutukseen--Vantaan kaupungin juuret/ Aulikki Litzen, Jukka Vuori (1997)
Helsingin maalaiskunnan historia [1]--1865-1945--[kirjoittanut:] Tauno Perälä
(1965)
Helsingin pitäjä 1987, kirjan artikkeli Piilonen Juhani: Punaista kunnallishallintoa Helsingin maalaiskunnassa 1918
Helsingin pitäjä 1994, kirjan artikkeli Parikka Raimo: Helsingin pitäjän punakaarti 1918
lisäksi muutamia muistelmia
Sohkanen, Viljo: Punakaartilaisen päiväkirja (1967)
Sohkanen, Viljo: Tikkurilan punakaartin välskäri muistelee (1987)
Norvanto, Teija: Kaartista kabinettiin--Viljo Sohkasen...
Nilà-nimeä ei mainita kirjaston etunimioppaissa. Ainoastaan kirjassa Valitse nimi lapselle kerrotaan nimen olevan saamelainen. Tosin a-kirjaimen päällä oleva heittomerkki on toisinpäin eli näin: á.
`-merkkiä ei saamen kielen oppaissa mainita. Toisin päin oleva merkki eli ´ lausutaan saamen kieleen murteesta riippuen joko kuten suomen kielen aa tai ää.
Etunimioppaissa (mm. Vilkuna, Etunimet) on saamelaiset nimet Nilla ja Niila, joiden kerrotaan olevan saamelaiset vastineet Nikolaukselle ja suomalaiselle Niilolle. Muualla kuin Lapissa Nillaa pidetään useimmiten naisennimenä.
On hyvin luultavaa, että Titanicin upotessa on todella ammuttu laukauksia. Vain yksi raportoiduista ammuskeluista on pitävästi käsitelty oikeudessa (konstaapeli Lowe ampui oman todistuksensa mukaan kolme varoituslaukausta ilmaan, kun pelastusveneeseen yritti kiivetä liikaa matkustajia). Muut ampumistapaukset ovat toisen käden tiedon varassa ja epäselviä, mutta luultavasti muitakin välikohtauksia on ollut. Fiktiivisessä elokuvassa kuvattu ampumavälikohtaus tietysti eroaa jonkin verran alkuperäisestä historiallisesta tapahtumasta, mutta sillä on pohja todellisuudessa.
Englanninkielinen selvitys Titanicilla ammutuista laukauksista löytyy täältä:
http://bit.ly/1rzY2CJ
Vapusta kerrotaan Ylen Oppimisen sivustossa https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/05/17/vappu-15 ja Tampereen Vapriikin sivulla http://vapriikki.fi/blog/vappu-aatteen-perheen-ja-kevaan-juhla/ . Vappua vietettiin alunperin Pyhän Valborgin muistopäivänä. 1.5. oli keskiajan lopulta päivä, jolloin juhlittiin kesän voittoa talvesta. Sittemmin sekä ylioppilaat että työväenliike ottivat sen juhlapäiväkseen.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivulla on tietoa Vapun kansanperinteestä, https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kielikuvastin… .
Vappusäistä on aina vähän purnattu, Ilmatieteen laitos on koonnut faktaa niistä tänne, https://ilmatieteenlaitos.fi/vappu
Vapun ruokaohjeita voi etsiä vaikkapa Marttojen reseptisivulta,...
Alun perin on ollut tarkoituksena, että Fontanella-kylpylä remontoidaan. Yle on uutisoinut 1.2.2021, että Siilinjärven kunta aikoo uudistaa Fontanella-kylpylän. Remontointi kuitenkin viivästyi ja syksyllä kunta on tiedottanut, että Fontanellan remontti kilpailutetaan talven 2021-22 aikana uudelleen. Myös toisessa kilpailutuksessa tarjoukset ovat kuitenkin ylittäneet kunnan antaman talousraamin, minkä vuoksi remontin rinnalle on noussut vaihtoehtona toiminnan alas ajaminen. Kunta on tiedottanut asiasta 21.3.2022. Asiaa käsitellään valtuuston kokouksessa aikaisintaan toukokuussa, joten enempää tietoa ei tällä hetkellä ole.
Kyseessä on maorilaulu eli se on peräisin Uuden-Seelannin alkuperäiskansan parista. Suomalaisille tutuin versio lienee nimellä I-buu-i-tai Fröbelin Palikoiden lastenlevyltä Hui Hai (2009)
Alunperin laulu oli nimeltään He Puru Taitama ja sen teki muusikkosuvun vesa Kingi Te Ahoaho Tāhiwi vuonna 1909 kosintalauluksi. Sanoituksessa nuori mies kehuu omaa vahvuuttaan ("Olen oikea nuori sonni!"):
He pūru taitama e
He pūru taitama hoki!
He pūru taitama
He pūru tukituki
He pūru taitama e
(I'm) a strong young man!
A real young bull!
A vigourous lad!
A rampaging bull!
A husky young man
Kappale levisi Eurooppaan 2. maailmansodan aikana maoritaustaisten sotilaiden mukana. Sotilaat...
On tehty. Vuonna 1982 on ilmestynyt Tuntemattoman sotilaan kaksiosainen, isotekstinen selkopainos. Kirjat löytyvät ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stuntematon%20sotilas%20selk…
Pakkauksen tyhjentäminen ja huuhtaisu tai pyyhkäisy riittää. Tiskata ei tarvitse. Muovipakkausten puhtausvaatimuksen tarkoituksena on ensisijaisesti estää haju- ja homehaittojen muodostuminen. Jos pakkausta on vaikea saada puhtaaksi, sen voi laittaa energiajätteeseen.
Lähteitä ja lisätietoja:
HSY: Jätteet ja kierrätys -- Muovi
Anna Sillanpää: "Tiskaatko jugurttipurkit ennen kuin viet ne muovinkeräykseen?" Kodin Kuvalehti .
P. Mustapään runo Balladi uusista vaatteista alkaa juuri noilla sanoilla. Runo on kokoelmasta Jäähyväiset Arkadialle (1945) ja se on luettavissa myös P. Mustapään Kootuista runoista, josta on julkaistu useita painoksia sekä runoantologiasta Tämän runon haluaisin kuulla (toim. Satu Koskimies, useita painoksia).
Kirjastoilla on ollut chat-palvelu jo ennen kuin ne yleistyivät laajemmin, mutta valtakunnallinen Kysy kirjastonhoitajalta -chat suljettiin joulukuussa 2013. Syynä oli kirjastojen henkilökuntatilanteen tiukkeneminen ja palvelun melko vähäinen kysyntä. Ehkäpä aika olisi kypsä uudelle kokeilulle paikallistasolla. Viedään asiaa eteenpäin, seuraa oman kirjastosi uutisointia..
Hei! Löysin Suomen murteiden sanakirjasta vuoden leikkaamiselle seuraavan selityksen:ajankohdan t. iän ilmauksissa: ”leikattiin vuosi 1914” = oli vuosi 1914; ”leikkaan kahdeksatta kymmentä” = olen yli 70-vuotias. Käyttötapa perustuu siihen, että vuosilukuja on kaiverrettu puuhun.Esimerkitsillool leikathin nelijätoista (= oli vuosi 1914) kun tein tupakkalakon. Nurmosillon ov viiskymmentä leikattu kum min ̮olen syntynny. Joutsakum minnääj jo kaheksatta kymmentä vuotta leikkoon niin sitä aeka laella muistaa vanhoja asioita. SotkamoYheksänkymmentä sillä Hiltala pial leikkaa. Rovaniemileikkas kyytin, merkitsi velvollisuuskyydin suoritetuksi leikkaamalla veitsellä merkin pykäläpuuhun. KallivereTässä linkki sivustolle https://kaino.kotus.fi/sms/?...
Suomen sana uusi on vanhaa suomalais-ugrilaista kantaa oleva sana. Se on siis samaa kantaa kuin esimerkiksi sukulaiskieliemme unkarin új, viron uus, vatjan usi tai mordvan od.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja (SKS, 2000)
https://www.arcanum.hu/hu/online-kiadvanyok/Lexikonok-magyar-etimologia…
Huvimajoja on ollut niin kauan kuin puutarhojakin. Varhaisimmat tunnetut huvimajat olivat egyptiläisissä puutarhoissa viisi tuhatta vuotta sitten. Antiikin Roomassa ja Kreikassa huvimajat muistuttivat temppeleitä. Persialaiset rakensivat islamilaisen arkkitehtuurin mukaisia huvimajoja, Kiinassa ja Japanissa puutarhoihin rakennettiin pieniä paviljonkeja ja teehuoneita.
Huvimajojen historia on sidoksissa puutarhataiteen historiaan. Keskiajalla Ranskassa ja Englannissa puutarhoihin rakennettiin huvimajoja, joka myötäilivät päärakennusten tyyliä ja joissa alettiin viettää huvielämää. Länsimaisen puutarhataiteen kukoistus alkoi renessanssin ja etenkin barokin aikana. Suomessa puutarhataide sai alkunsa 1600-luvulla, jolloin moniin kartanoihin...
Irwin Goodmanin säveltämä kappale Poing poing poing on ilmestynyt englanniksi nimellä Boing boing boing Warren Schatzin esittämänä. Single-levy ilmestyi vuonna 1973.
Levyä ei ole lainattavana Suomen kirjastoissa eikä kappaletta löydy kuunneltavaksi verkostakaan.
Levy kuuluu Kansalliskirjaston musiikkiäänitekokoelmaan. Kansalliskirjaston musiikkihuoneessa on mahdollista kuunnella digitaalista kopiota levystä. Levy kuuluu myös Ylen äänilevystöön, josta kappaletta voi toivoa esitettäväksi radioon.
Asiointi Kansalliskirjastossa: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi
Kuuntelijatoive Yleen: https://asiakaspalvelu.yle.fi/
Helsingin Munkkiniemen Munkinseutu-seurasta vastattiin näin:
"Aikoinaan ennen nykyistä Paciuksenkadun siltaa yhdisti meidät Munkkiniemeläiset kapeahko puusilta Meilahteen, mitä käyttivät raitiovaunut. Varsinainen ajotiesilta oli kaiketi lännempänä oleva ”kartanon” silta. Autokannan lisääntyessä silta kävi ahtaaksi ja ilmeisesti kun Munkkiniemi liitettiin Helsingin kaupunkiin v.1946 tuli ajankohtaiseksi uusia silta nykymuotoonsa. Huoltoaseman, silloinen Gulf, kohdalle rakennettiin melko kapea tilapäinen puinen kävelysilta joka johti siihen Mäkkärin kohdalla olevaan ”saareen”. Saaren rannassa oli muuten vielä 50-luvulla ”Nooakin arkku”, puinen iso veneen runko. Muu alue oli melko höttöä osman käämineen. Uusi nykyinen silta valmistui aivan...
