Kalamiehen tietokirja (numero 4) ei tunne kalalajia nimeltä katkakala, mutta katkaravut ja katkat kylläkin. Katkat kuuluvat äyriäisten runsaslajiseen luokkaan. Katkan tuntee helposti sivuilta litistyneestä ruumiista, jonka eläin voi tarpeen vaatiessa köyristää pallomaiseksi. Kookkain katkamme, jättikatka saavuttaa yli 3 cm:n pituuden, pienimmät lakit jäävät puoleen senttimetriin.
Kirjassa Parhaat kalaruuat / Görn Helleblad on sivulla 118 resepti nimeltä Kampelakääryleitä, katkarapuja ja valkoviinikastiketta. Reseptissä tosin kampela on valmistettu kääryleiksi ja katkaravut siroteltu kampelakääryleiden päälle/viereen.
Kirjasta Pirkan parhaat kalaruoat / Arja Lindstedt löytyy sivulta 45 resepti: Katkarapukampela, joka on samankaltainen kuin...
Kyseinen kappale on nimeltään Liisa ja alkaa sanoilla:
"Meillä on mielessä Liisan silmät.."
ja kertosäkeistössä lauletaan:
"Liisa - loistokaunokainen..."
Sanat löytyvät Toivelauluja 57 : iskelmien aarreaitta kirjasta. Kirja tai oikeastaan vihkonen löytyy esim. Tampereen pääkirjaston msuikkiosastolta. Kyseinen kirja ei ole lainattavissa. Sanat voi kopioida.
Netissä sivulla:
http://www.martat.fi/keskustelu/keskustelunurkka/?x33061=63673
on osa kappaleen sanoista. Mutta ei kaikkia sanoja.
Turun kaupunginkirjaston varastossa on muutamia teoksia luokassa 69.622, jotka käsittelevät Suomen rautatielaitoksen historiaa kuten Sohlman, K.E.: Piirteitä rautateiden historiasta ja Suomen valtionrautatiet 1862-1912. Uudemmasta kehityksestä kertoo sarja Valtionrautatiet, joka käsittää osat
1912-1937, 1937-1962 ja 1962-1987.
Aineistorekisteristämme voit myös hakea materiaalia esim. asiasanoilla "rautatiet"/"raideliikenne"/
"rautatieliikenne" ja yhdistämällä sen asiasanaan "historia".
Kyrön asemasta löytyi hyvin vähän aineistoa. Varastossa on teos Rautatieden arkkitehtuuri (lk. 72.36),
joka kertoo Suomen asema-arkkitehtuurista yleensä. Laajemmin asiaa käsitellään teoksessa
Valanto, Sirkka: Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920, jossa...
Вы можете прослушать песню через Spotify. Если у вас нет данной программы, вы можете скачать ее бесплатно по адресу www.spotify.com. Потом, установивь программу Spotify на своем компьютере, вы найдете записи песни, напечатавь в поисковой окошке: "grieg god morgen".
Если бы у вас был читательский билет "Helmet", т.е. сети библиотек региона города Хельсинки ", вы могли вы взять запись на дом, например CD: Grieg, Edvard, The Complete songs. Volume 3 / Grieg ; Monica Groop, которая имеется в нескольких библиотеках Helmet.
Вы могли бы также прослушать записи через услугу Naxos, в который имеют доступ все владельцы билета "Helmet". Ссылку на сайт Нахос: http://helsinkilib.naxosmusiclibrary.com/ (ссылку можно найти также на сайте Helmet http://...
Hei! Kysymyksesi alue on niin laaja, että mitään yksityiskohtaista vastausta on vaikea antaa. Verkon kautta pääset katsomaan Aurora-tietokantaa osoitteessa htt://www.rovaniemi.fi/aurora Aurora on kokoelmatietokanta, jonka jäseninä ovat Lapin maakuntakirjasto, yksitoista muuta kunnankirjastoa, Rovaniemen ammattikorkeakoulun kirjasto ja Lapin maakuntamuseon kirjasto. Hakusanalla tietoyhteiskunta löytyy 150 osumaa. Oman tiedekuntasi kirjastosta voit kysyä lisätietoja tai katsella vielä Lapin yliopiston kirjaston sivuja osoitteessa http://www.urova.fi/home/kirjasto.
Kaukolainaan on mahdollista tilata kirjoja, jotka eivät kuulu meidän kirjaston kokoelmiin. Maakuntakirjastoilla on velvoite lähettää kokoelmistaan kaukolainoja muille kirjastoille. Voimme tilata kirjaa sinulle kaukolainaksi, kaukolainan hinta on 2 € maakuntakirjastoista ja 7 € yliopistokirjastoista.
Kysymääsi kirjaa on myös Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun liiketalouden yksikön kirjastossa käsikirjastokappale (sitä ei siis saa kotilainaan).
Runosarjaa ei ole julkaistu suomeksi eikä tietääksemme myöskään ruotsiksi.
Avanti! on esittänyt Debussyn "Bilitisin laulut"-teoksen vuosina 1992 (Porvoon Suvisoitossa) ja 1993 (Kaapelitehtaalla). Pentti Saaritsa käänsi Louysin runot esityksiä varten. Pentti Saaritsa on julkaissut ne suomeksi v 1997 ilmestyneessä antologiassa Salaperäinen seurue : runoja jotka tulivat ja jäivät.
Voin kertoa, että kirjaa on jo tilattu HelMet-kirjastoihin. Hankintajärjestelmä kertoo, että sitä on saapunutkin jo Espooseen, mutta kirjaa ei ole vielä luetteloitu, joten sitä ei aivan vielä saa näkyviin HelMet-verkkokirjastosta. Kannattaa kuitenkin seurata tilannetta osoitteessa http://www.helmet.fi, sillä varauksen pystyt tekemään heti, kun ensimmäinen kappale kirjaa ilmestyy sinne.
Se, että autoon ei saa palauttaa mitään kiinteästä kirjastosta lainattua, ei koskaan ole ollut kielto, vaan suositus. Ymmärtääkseni tätä suositustakaan ei enää käytetä.
Pin-koodi liittyy kirjastokorttiin, saadaksesi sen sinulla pitää olla Lastukirjastojen kirjastokortti.
Kirjastokortin saat käymällä paikan päällä kirjastossa, ota mukaasi kuvallinen henkilötodistus, esim. ajokortti tai passi. Samalla voit saada myös pin-koodin. Kirjastokorttia tai pin-koodia ei anneta puhelimitse tai sähköpostitse.
Tarkempia tietoja Lastu-kirjastojen kirjastokorteista:
http://lastukirjastot.fi/kirjastokortti
Tarkoitatte varmaan kirjaa Hakulinen, Lassi: Laatokan sini. Kirjan kaikki kappaleet ovat tällä hetkellä lainassa mutta teen siitä teille varauksen. Noudatteko teoksen Inkeroisista vai pääkirjastosta mielummin?
Elonkehä-lehti tulee seuraaviin Helmet-kirjastoihin:
Espoon Sello, Rikhardinkadun kirjasto, Arabianrannan kirjasto ja Tikkurilan kirjasto. Ainakaan kuluvan vuoden numerot eivät ole lainattavissa, mutta niitä voi lukea kirjastossa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Selonkeh%C3%A4__Ff%3Afacetco…
Kulkukoirassa runo viittaa Pietarissa sijaitsevaan Kulkukoiran kellariin, joka aiemmin tunnettiin taiteiijoiden suosimana Kulkukoira-kabareena. Runo löytyy Anna Ahmatovan venäjänkielisessä runokokoelmassa Stihotvorenija i poemy sivulla 61.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1129594__Sstihotvorenija%2…
Männyt runo löytyy mahdollisesti muista Ahmatovan kootuista runoista, joita ei valitettavasti ole kirjastossani. Seuraavalla sivulla se löytyi
http://ahmatova.ouc.ru/sosni.html
Kompetenssikello (Competence Clock) on Mercuri International-organisaation puitteissa kehitetty kello-malli yritysten strategisen suunnittelun avuksi. Menetelmää on selostettu jonkinverran ainakin kahdessa lehtiartikkelissa. Heikki Nivaron jutussa "Strategiat todeksi kello-mallin avulla" (Fakta 2001 ; (21) ; 9 ; 79-80) haastatellaan kehittelytyössä mukana olleita Clas-Håkan Wigelliä ja Magnus Enckelliä Mercuri Internationlista. Toinen kello-mallista kertova artikkeli on Markku Niiniluodon "Kompetenssikellolla strategiat käytäntöön" (Johtoporras 2001 ; 7 ; 22-23).
Kompetenssikello on esitelty lyhyesti myös Mercuri Internationalin www-sivuilla http://www.mercuri.fi/ . Sivuilla kerrotaan myös, että lisätietoja asiasta saa Mercurin...
Hanns Heinz Evers on kirjoittanut kirjan Horst Wessel: eräs saksalainen kohtalo.WS 1933. Lisäksi Wesselistä löytyy jonkin verran tietoa teoksesta Shirer, William L.: Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho osa 1. 2.p. G 1994. Horst Wessel-Liedin eli Die Fahne hoch! -laulun nuotit löytyvät kokoelmasta Serpens musicus: Lääkäriliiton laulukirja 1. vol 2 ja tuo kansallissosialistinen taistelulaulu löytyy myös cd-levyltä
The rise of fascism.
Internetin kautta Horst Wesselistä löytyy paljonkin viitteitä, esim. Google, osoite http://www.google.com/ antaa yli 8600 viitettä hakusanalla Wessel, Horst.
William Shakespearesta löytyy todella runsaasti kirjallisuutta, jota voi etsiä
asiasanalla "Shakespeare" sekä Turun kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta että varsinkin kirjaston aakkosellisesta kortistosta.
Suppeaa esitelmää varten voit tutustua esim. seuraaviin teoksiin: Vappu Roos: "Dantesta Dickensiin", Ralph Emerson: "Suuria miehiä", "Kansojen kirjallisuus 3:
renessanssi" ja Maria Rita Cifarelli: "Shakespeare". Voit myös tutustua Kysy kirjastonhoitajalta -arkiston aikaisempaan vastaukseen (asiasanalla Shakespeare William). http://tietopalvelu.kirjastot.fi/asiasanahaku_main.asp?id=400&arkisto=t…
Paras yksittäinen teos suomalaisten sotavankien kartoittamiseen on Teuvo Alavan, Dmitri Frolovin ja Reijo Nikkilän vuonna 2002 julkaisema "Rukiver! Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa".
Teoksessa on liitteenä yli 4000 suomalaisen sotavangin tiedot talvi- ja jatkosodan ajalta - sekä palanneet että vankeudessa kuolleet.
Sotavangeista on kerrottu koko nimi, syntymäaika ja -paikka, sotilasarvo, joukko-osasto, vangitsemispäivämäärä sekä -paikka, vapautumis- tai kuolinpäivä sekä myös muita lisätietoja vaihtelevasti.
Muita suomalaisista sotavangeista yleisesti kertovia teoksia ovat muun muassa:
Malmi, Timo: Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa 1941-1944 - miehet kertovat (2001)
Frolov, Dmitri: Sotavankinta Neuvostoliitossa - suomalaiset...
Jarno Saarisesta on elämäkerta Tjassens, Klaas : Jarno Saarinen : the flying Finn = der fliegende Finne, 2002. Siinä on teksti saksaksi ja englanniksi. Kirja löytyy Oulun kaupunginkirjastosta. Sitä ei valitettavasti ole suomennettu. Suomeksi Saarisesta on kirjassa Teronen, Arto : Kiveen hakatut : urheilusankaruuden jäljillä, 2009, s. 47-55. Se on tällä hetkellä myös Kiimingin kirjastossa paikalla.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä verkkokirjastosta Helmetistä http://www.helmet.fi/ löytyy seuraava teos:
- Talo-80 -ryhmä: Määrälaskentaohje Talo-80 nimikkeistöjärjestelmän mukaan. Rakentajain kustannus, 1985. (3. täydennetty painos, 1989)
Suomen kansallisbibliografia Fennicassa https://finna.fi ovat nämä kolme opusta:
- Määrälaskentaohje Talo-80 nimikkeistöjärjestelmän mukaan. Rakentajain kustannus, 1989.
- Määrälaskentaohje Talo-80 nimikkeistöjärjestelmän mukaan. Rakentajain kustannus, 1982.
- Rakennuttajan määrälaskennan täydennysohje. Rakentajain kustannus, 1988. (Tämä ohje täydentää vuonna 1982 ilmestynyttä määrälaskentaohjetta.)
Teokset kuuluvat Helsingin yliopiston kirjastossa majailevaan kansalliskokoelmaan,...
2008 Standard Catalog of World coins 1901-2000 -kirjan mukaan tämän rahan arvo on kiertämättömänä eli täysin käyttämättömänä 0,65 Yhdysvaltain dollaria. Käytetylle arvoa ei mainita lainkaan.
