Yksi vanhan tanssimusiikin Irmeli löytyi:
Laulu Irmelille / säveltänyt Kaarlo Valkama, sanat Lauri Jauhiainen, esittäneet ainakin Henry Theel (laulu) ja Triola-yhtye (1953)
Lähde:
https://finna.fi
Sanoja tai nuottia siihen ei löytynyt, joten ei selvinnyt, onko tämä etsimäsi laulu.
Helsingin Sanomia säilytetään Helsingin pääkirjastossa noin kuuden kuukauden ajalta lehtinä. Tätä vanhemmat numerot on siirretty mikrofilmeille. Näiltä voidaan ottaa valokopioita yhden euron kappalehintaan.
Myös yliopiston ja eduskunnan kirjastoissa on mikrofilmejä.
Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa on vuoden 1957 Hämeen Sanomat sekä sidottuna vuosikertana että mikrofilmeinä. Voit pyytää niitä tutkittavaksesi pääkirjaston lehtisalista.
Kysymyksestä ei käy ilmi, käykö mikä tahansa bongorumpujen soitonopas DVD:llä. Koska tuon nimistä julkaisu ei löydy, rohkenen suositella lainaamaan tai kaukolainaamaan HelMet-kirjastoista löytyvän englanninkielisen, joita on tarjolla kaksi eri julkaisua:
Trevor Salloum: The art of bongo drumming (linkki http://luettelo.helmet.fi/record=b1802414~S9*fin)
Brad Dutz: Have fun playing bongos (linkki http://luettelo.helmet.fi/record=b1656630~S9*fin)
Jälkimmäinen on suositeltavampi, jos kyseessä on aloitteleva soittaja.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kesälukemiseksi voisin suositella L. M. Montgomeryn Jane ja saaren kutsu tai Sara: tarinatyttö, sopii yhtä hyvin nuorille ja aikuisille. Paula Havasteen Kolme käskyä, Irja Sinivaaran Sinisiin ilmoihin ja Laila Hirvisaaren Vuoksen helmi kuvaavat mennyttä aikaa. Hilja Valtosen Nykyhetken tyttölapsi ja Jaana Taposen Väärä varustus yhdistävät huuumorin, kesän ja rakkauden. Varsinaista leppeää kesäpäivää tahdittaa Anna Gavaldan Karkumatka ja mökkeilyä harrastavaa ilahduttaa Tiina Piilolan Mahdollisten maailmojen paikka ja Inna Patrakovan Naapurit. Vakavammassa hengessä kesä on pääosassa näissä kirjoissa: Per Pettersonin Kirottu ajan katoava virta, Linn Ullmannin Siunattu lapsi ja Anne Swärdin Kesällä kerran. Joel Haahtelan Elenasta mieleeni on...
Kuntaliiton sivuilla osoitteessa http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/kuntatalous/Sivut/default… on aineistoa kuntataloudesta, mutta se ei liene oikein tuollaiseen perehdytykseen sopivaa. Kenties kunnilla voi olla omia aineistojaan, joita voi kysyä suoraan kunnilta itseltään.
Useita kuntataloutta käsitteleviä kirjoja, jotka voisivat olla aloittelijoillekin sopivia, löytyy kyllä, esimerkiksi seuraavia:
Kunnan hallinto, talous ja valvonta (Edita, 2008)
Kunta : kunnallisen itsehallinnon perusteet (Tampere University Press, 2011)
Kuntatalous : monen muuttujan summa (Suomen Kuntaliitto, 2012)
Kuntatuottavuuden ABC (Suomen kuntaliitto, 2008)
Luottamushenkilön käsikirja (UNIpress, 2008)
Valtuutetun käsikirja (KAKS - Kunnallisalan...
Arabian tuotteista on julkaistu paljon kirjallisuutta. Satakirjastojen verkkokirjastosta kirjoja voi hakea asiasanoilla Arabia ja tuoteluettelot. Netissä on myös liikkeitä, jotka myyvät ja ostavat vanhoja astioita. Tässä pari linkkiä liikkeisiin:
http://www.astiataivas.fi
http://www.wanhatkupit.fi
Lappilainen joululaulu on on nimeltään Lapin jouluyö ja sen nuotit ja sanat löytyvät Uudesta lapinlasten laulukirjasta (1991) s.144. Laulun sanat Onni Nurmela, sävel Pirkko Mikkanen.
Löydät Helmet-tietokannasta englannin- ja saksankielisiä kielenopiskelijalle tarkoitettuja kirjoja, kun haet hakusanoilla helppolukuiset kirjat ja saksan kieli tai helppolukuiset kirja ja englannin kieli. Luettelointitiedoissa vaikeustaso on yleensä ilmaistu Eurooppalainen viitekehys - järjestelmän mukaisesti. Kirjojen takakansissa saattaa olla viittaus sanamäärään, jonka käyttö edellyttää.
Ruotsinkielisiä helppolukuisia voit etsiä Helmet-tietokannasta hakusanayhdistelmällä lättlästa böcker. Jos rajaat haun niin, otat mukaan vain kielet, kielikurssit -osakokoelmaan kuuluvat aineistot (Kokoelmat otsikon alta), saat hakuun mukaan vain sellaisia helppolukuisia, jotka on suunnattu nimenomaan kielenopiskelijalle. Eikä esimerkiksi lapselle, joka...
Kyllä onnistuu. Varauksen voi tehdä esim. Kangasalan kirjaston tietopalvelussa, johon voi myös soittaa. Puhelinnumero on (03)3777 444. Tarvitsemme varauksen tekoon kirjastokortin numeron. Varausmaksu on 2 e.
Voisiko kyseessä olla Helena Anhavan runo joka alkaa ”Mies lähtee aamulla maailmaa valloittamaan” teoksessa Anhava, Helena : Vuorosanoja, 1973. Runo on myös kirjassa Anhava, Helena : Runot 1971-1990 s. 141.
Valitettavasti emme löytäneet tälle tekijää. Teksti näyttäisi olevan ns. käyttörunoutta, jonka alkuperäistä tekijää ei tiedetä tai tieto ei ole säilynyt runon levitessä mm. postikortteihin ja erilaisiin värssykirjoihin ja värssysivustoille, esim. http://varssyja.wordpress.com/kesaisia-tervehdyksia/ .
Tom on Tomaksen rinnakkaisnimi, jonka suomalainen vastine on Tuomas. Suomalaisellakin alueella nimi esiintyy jossain määrin tässä muodossa, mutta yleisempi muoto on Tomi.
Tuomas on suomalainen asu aramealaisesta nimestä Thoma, "kaksonen". Uudessa testamentissa Tuomas on Jeesuksen opetuslapsi. Tuomas-nimestä on tullut epäilevien, epäuskoisten ja kriittisten ihmisten symboli (”epäilevä Tuomas”), koska Tuomas ei suoralta kädeltä uskonut apostolitoveriensa vakuuttelua Jeesuksen kuolleista nousemisesta.
Tom on ollut Tuomas-nimen lyhenteenä käytössä 1300-luvulta lähtien.
Lähde: Kustaa Vilkuna, Etunimet. Otava 1990.
Katso myös palvelumme arkistosta Tom-nimen rinnakkaisnimiin liittyvät vastaukset:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/...
Google-haku "Maailman rauhanneuvosto" tarjoaa mm. Wikipedia-artikkelin, josta on hyvä lähteä liikkeelle. Sitä kautta löytyy järjestön kotisivukin. Toisen järjestön suomenkielisen nimen osalta ei löytynyt hakutuloksia, mutta "Soviet Peace Committee" tuottaa tulokseksi englanninkielisen Wikipedia-artikkelin ja monia erilaisía linkkejä.
Suomalaisissa kirjastotietokannoissa ko. järjestöjä käsitteleviä teoksia ei varsinaisesti taida olla. Hakutulokset asiasanoilla rauhanliikkeet ja rauhantyö ovat pääasiassa pamfletteja ja/tai Suomen rauhanliikkeitä koskevia. Kannattaa tsekata mm. Pasifistin taskukirja (2003) sekä Väkivallan loppu: johdatus uuteen rauhanpolitiikkaan (2000). Hyödyksi saattaisi olla myös Neuvostoliiton historiaa käsittelevä teos...
Tässä ei välttämättä ole kyse mistään sen kummallisemmasta kuin epäyhtenäisestä käytännöstä eri kirjastojen ja luetteloijien välillä. Usein kirjastot tosin hyödyntävät kansallisbibliografia Fennican luettelointitietoja sellaisinaan, joten salanimi-lisämääreen käyttö kirjastotietokantojen tekijätiedoissa on hyvin suuressa määrin yhdenmukainen Fennican kanssa: joissain tapauksissa sitä on käytetty, toisissa taas ei.
Ilkka Remeksen todellisen henkilöyden salaamisesta ei ole kyse. Kansallisbibliografian auktoriteettirekisterissä Petri Pykälän ja Ilkka Remeksen nimet on linkitetty toisiinsa, joten tekemällä Fennicassa tekijähaun "Remes, Ilkka" saa teoslistauksen ohella huomautuksen Ilkka Remeksen oikeasta nimestä.
Sitä paitsi, kun Remeksen...
Toivo Vuorelan Kansanperinteen sanakirja (WSOY, 1979) esittelee päivätyöpirkan, muistiinpanovälineen, johon merkittiin torpparin työpäivien määrä. Pirkka oli puukapula, jonka yhteen sovitettuihin puoliskoihin tehtiin merkit, minkä jälkeen kumpikin osapuoli otti oman puoliskonsa haltuunsa. Tarvittaessa voitiin puoliskojen merkkejä verrata keskenään. Vuorelan kirjan sivulta 341 löytyy piirros päivätyöpirkasta hakusanan "pirkka" kohdalta.
