Rafaelsenin Katja-sarjassa on ilmestynyt 14 kirjaa. Katja au pairina (12.), Karja Kuubassa (13.) ja Katja huippuvuorilla (14.) ovat kolme viimeisintä. Sarjan kirjat ovat vuosilta 1993-2001.
Suomenkielisiä Ahmed Ahne -albumeita näyttäisi olevan 18 erilaista:
Suurvisiiri Ahmed Ahne
Ahmed Ahneen salajuonet
Ahmed Ahne lomailee
Bagdadin kauhu
Tähdet kertovat Ahmed Ahne
Ahmed Ahne ja tekniikan ihmeet
Parantava porkkana
Hulluttelupäivä
Taikamatto
Kiusanhenki Ahmed Ahne
Ahmed Ahne ja turkkilainen palapeli
Ahmed Ahne ja hassu haltijatar
Haluan kalifiksi kalifin paikalle
Ahmed Ahneen lapsuus
Haaremin ruusu
Ahmed Ahne ja apurit
Kalifi Ahmed Ahne
Seireenin ansa
Aarre Simosesta on kirjoitettu elämäkerta: Sapeli-Simonen (kirjoittajat Pentti Peltoniemi ja Hannu Rajala, 1981). Myös näissä kirjoissa käsitellään häntä:
Tovereiden tasavalta / Hannes Tiainen ; toimittanut Kyösti Salovaara (1997), Kansalaiskirja: muotokuvia muistista / Matti Kurjensaari (1977) ja Politiska profiler / Anders Huldén (1970).
Kotimaisen artikkeliviitetietokanta Arton (https://finna.fi mukaan hänestä on kirjoitettu muutamia artikkeleita:
- Aarre Simonen. Viimeinen tapaaminen / Kurjensaari, Matti
(Suomen kuvalehti 1977, nro 7, s. 14-15)
- Sähkösapelin" voimapolitiikkaa: mukavammin sähköllä - mutta ei Pohjois-Suomessa / Tauno Vesala (Pohjoinen, 1971, nro 3, s. 3-7)
Suomen kansallisbiografiassa on hänestä kirjoitettu artikkeli...
Turun kaupungikirjsstosta löytyy vain Arvo Ruohosen Laivoja ja laivamiehiä Tampereen vesillä 1976. Sivuilla 101 - 111 selostetaan haaksirikkoa ja sen syitä.
Tampereen kaupunginkirjston kokoelmatietokannasta
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
löytyy asiasanoilla laivat ja Kuru kolme teosta:
Järvelä, Olavi: Haaksirikko Näsijärvellä 1976,
Kärkönen, Orvo: Näsijärven murhenäytelmä 7. IX 1929 1929 ja
Syyskuun seitsemäs: kuvia hl. "Kurun" haaksirikosta 1929.
Viimeksimainittua ei lainata
Tampere-seuran sivuilta löytyy artikkeli Höyrylaiva Kurun haaksirikosta
http://www.tampereenhistoria.fi/Kuru/Kuru.html , josta
löytyy vaivattomasti tietoa aiheesta. Sivujen lopusta löytyy lisää kirjallisuusviitteitä.
Laulu Taikalaakso löytyy äänitteeltä Taikuri Luttinen: Lasten olympialaiset -
liikuntaa ja laulua lapsille (1998). Erillistä nuottia ei käytettävissä
olevien tietokantojen avulla löytynyt.
Keinuhevonen-nimisiä lauluja on useita. Kansallisdiskografia Violassa mainitsee ainakin puoli tusinaa. Jos jättää pois uusimmat, jäljelle jää silti useita vaihtoehtoja:
1. "Keinuhevonen" (säv. Kauko Muje, san. Vuokko Muje). Julkaistu LP-levyllä Samuli Satunen: Lakkari lastenmaa, 1981. Laulussa on kertosäe "Vaan kerro missä on ratsusi juossut, kun se noin päätä keinuttaa.
2. "Keinuhevonen" (säv. Sirkka Valkola-Laine, san. Kirsi Kunnas). Julkaistu LP-evyllä Myyrä Matikainen ja muita Sirkka Valkola-Laineen lauluja. 1972, SFLP8519. Sanat alkavat ilmeisesti "Mullapa oli keinuhepo, jossa oli valkeita pilkkuja".
3. "Poika ja keinuhevonen" (säv. J. Haapamäiki, san. Leena Ravanti). Julkaistu Hannu Kautiaisen omakustannelevyllä 1981.
4. "...
Mika Waltarin esikoisteos, Kristian Korpin nimellä julkaistu Kuolleen silmät (1926) on Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjavarastossa ja Pornaisten kirjastossa. Molemmat kappaleet ovat käsikirjastokirjoja, eli niitä ei lainata kirjastosta. Kirja on myös Kansalliskirjastossa, Helsingin yliopiston opiskelijakirjastossa ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa. Ainoastaan opiskelijakirjaston kirja on lainattava. Kysele kotikirjastosi kautta kaukolainamahdollisuuksia.
Virallisia suomenkielisiä kotisivuja ei Sweet Valley High -kirjoilla ole.
Helsingin Itäkeskuksen kirjaston sivuillta löytyy lukijoiden kommentteja Sweet Valley High -kirjoista: http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=5214 .
Katso myös Kysy kirjastonhoitajalta -palstan aiemmat Sweet Valley High -kirjoja koskevat kysymykset: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx?ID=… .
Kaikkia säädöksiä Finlexistä ei tosiaankaan löydy. Kyseinen laki on kumottu säädöksellä 325/1945.
Lain 313/1940 teksti löytyy skannattuna osoitteesta
www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/1940-313.pdf
Voisiko kyseessä olla A.E. Ingmanin nuortenkirja "Rimpisuon usvapatsas"? Kirja on ilmestynyt vuonna 1915 ja se kertoo kahden orvon pojan seikkailusta eräällä suolla ja sen saarella. Pojat lähtevät Monien vaikeuksien jälkeen pojat pääsetvät saarelle, jäävät sinne vuodeksi ja palaavat vasta seuraavien lumien aikana. He ryhtyvät Robinson Crysoe -tyyliin parantamaan elinolosuhteitaan ja mm. rakentavat asunnokseen hirsimökin.
Lisää tietoa kirjasta:
http://www.parkkinen.org/ingman2.html
Astangajooga eli voimajoogasta löytyy Oulun kaupunginkirjastosta (http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html ):
- Birch, Beryl Bender: Power Yoga. Kirjassa on aika paljon tekstiä, mutta myös astanga jooga liikkeitä.
Manda tietokannassa (yleisten kirjastojen yhteisluettelo):
- Miele, Lino: Astanga yoga. Rome : Lio Miele, 2000.
- Lark, Liz: Astanga yoga : connect to the core with power yoga. London.
Netissäkin on sivuja, joissa on liikesarjoja. Katsoin Google -haulla http://www.google.com/advanced_search valitsin kieleksi suomen ja hakusanoiksi astanga jooga asanat. Esim.
- http://aus.50megs.com/jooga/asanat.htm
- http://ameba.lpt.fi/~amaatta/astanga/abc.html
Jättämällä kielirajauksen pois ja käyttämällä englanninkielisiä hakusanoja...
Hyviä tiedonlähteitä liikunta- ja urheilualalla ovat mm. Lahden ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston kirjastojen tietokannat, koska molemmissa oppilaitoksissa voi opiskella liikunta-alaa. Hakusanana kannattaa ehkä käyttää vain asiasanaa koripallo, ja käydä läpi löytyneitä nimekkeitä etsien niiden joukosta itselle parhaiten sopivat. Kovin tarkasti asiasanoittamalla saattaa moni hyödyllinen lähde jäädä löytymättä.
Lahden ammattikorkeakoulun Masto-tietokannasta löytyy esim. tämä:
- Koripallovammojen ennaltaehkäisy : koulutusprojekti juniorivalmentajille / Anu Kärkkäinen, Sanna Soikkeli (1998)
Masto: http://masto.amkit.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?PAGE=Exit&SEQ=2008031815314…
Jyväskylän yliopiston Jykdoc-tietokannan kautta uutta...
Elokuvien tekijänoikeudellista tilannetta on yleensä vaikea selvittää julkisista lähteistä, mutta lähtökohtana voi pitää sitä, että ne lähes poikkeuksetta on kerätty elokuvaa levittävälle yritykselle. Leni Riefenstahl kuoli vasta 2003, joten ainakin hänen moraaliset oikeutensa elokuvan ohjaajana ovat voimassa vuoteen 2074 asti. Kansainvälisen elokuvatietokannan IMDB:n mukaan elokuvaa ovat olleet tuottamassa ainakin Olympia Film GmbH, International Olympic Committee ja Tobis Filmkunst. Todennäköisesti tiedon elokuvan tämänhetkisistä oikeudenhaltijoista saa Suomen elokuvatoimistojen liitosta (SEL), puhelin (09) 6877 2315 / (09) 6877 2313 tai tero.koistinen@filmikamari.fi. SEL varmaan myös osaa neuvoa, miten mahdollinen lupa on hankittavissa...
Voit hakea aiheesta tietoa esim. Sonera Plazassa: mene osoitteeseen http://search.fi.soneraplaza.net/query ja kirjoita hakulokeroon sanoja peräkkäin (välilyönti väliin), joita haluaisit nettisivuilla olevan, esim. tapatietous, tapakulttuuri, käytöstavat ym. Voit myös antaa lisämääreitä kuten sana yhdistys. Erilaisia koulutuslaitoksia tulee runsaasti vastaukseksi.
Ruoka- ja viiniseuroja löytyy myös. Jos esim. haet sanoilla viini yhdistys, saat mm. linkin viiniseura Munkskänkarnan sivuille. Ulkomaisia sivuja löydät esim. Alta Vista -hausta etsimällä englanniksi (etiquette tms.). Yksi ulkomainen osoite on http://webofculture.com.
Kotimainen lähtökohta voisi olla esim. Martat (http://www.marttaliitto.fi) tai Maa- ja kotitalousnaiset (osoite...
Etsimäsi voisi olla Väinö Kirstinän Neito. Runo on Kirstinän kokoelmasta Puhetta vuodelta 1963. Runo alkaa neidon kämmenistä, joista toinen kannattaa hotellia ja toinen on pudonnut pois, ja päättyy varpaisiin, jotka ovat punaista graniittia.
Kysymääsi iskelmää ei löytynyt rekistereistä noiden sanojen perusteella. Muistitiedon perusteella kyseessä saattaisi olla Markku Aron v. 1972 levyttämä Älä lähde rakkain, joka löytyy CD-levyltä Markku Aro: Parhaat (julk. 1989). Tämän CD-levyn kaukolainaamista voit tiedustella kirjastosta; se näyttäisi olevan ainakin Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa, tosin tällä hetkellä lainassa. Nuotteja tai sanoja ei löytynyt.
Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa on Terhi Viljanen selvittänyt henkirikoksia vuosina 1970-1979. Tutkimuksessa on tarkasteltu noina vuosina tehtyjä yli tuhatta henkirikosta ja selvitetty niiden syitä, tekoaikoja ja -tapoja, tekijän mielentilaa, tekijän ja uhrin välistä suhdetta sekä alkoholin vaikutusta tekoon. Tutkimus on tilastollinen. Julkaisun tiedot: Henkirikokset Suomessa vuosina 1970-1979 / Terhi Viljanen. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 60, Helsinki 1983.
Asiakaspalautteesta lisäsimme toimituksessa myöhemmin vastaukseen viitteen seuraavasta teoksesta, joka ei ole vielä ilmestynyt: Ahonen, Hannu J. (salanimi, ennakkotieto), Henki lähti! : suomalaisia henkirikoksia. Kotka : T:mi Gibel, (Jyskä : Skoob). Arvioitu...
Piki -kirjastosta löytyy seuraavia teoksia, joissa käsitellään kysymääsi teosta:
Barthes: Rakastuneen kielellä; Mäkinen; Ajattelen kynälläni; Papinniemi: Sata kirjaa; Lisänä pari vanhempaakin teosta Pohjanpää: Elämän kuvastimessa, Silovuori: Ihmisyyden filosofiaa, Friedlander: Från Cervantes till James Joyce.
Näistä mikään ei käsittele pelkästään ao teosta. Sijainnin ja saatavuuden voit tarkistaa verkkokirjastosta. Lisäksi mm. Goethea käsittelevissä teoksissa löytyy tietoa. Näitä voit kokeilla hakemalla verkkokirjastosta asiasanalla: Goethe. Suurin osa on saksankielistä materiaalia.
Seuraavissa artikkeleissa on myös käsitelty tätä teosta:
Ekman, Kuukauden klassikko
Nuori voima : kulttuuriharrastajain lehti. - (1997) : 4. - Helsinki :...
Suomen kielen opetuspaketteja venäjää puhuvalle ovat ainakin seuraavat: RAZINOV, P.A., "Finski jazyk dlja natsinajustsih - kurs intensivnogo samoobutsenija / Suomea aloitteleville - intensiivinen itseopiskelukurssi", Petrozavodsk, 1991 (oppikirja + 2 kasettia) sekä
SOOM, Irina, "Utsim finski v Finskom tsentre", Sankt-Peterburg, 1995 (oppikirja + kasetti). Molempia on useissa Suomen kirjastoissa.
Rauman kirjaston luettelo ei ole vielä verkossa, mutta jos kursseja ei Raumalla ole, kirjastoa voi pyytää hankkimaan niitä kaukolainaksi muualta.
