Duodecim - lehdestä (1997/17) löytyy kolme kaksisuuntaista mielialahäiriötä käsittelevää artikkelia:
Kaksisuuntainen mielialahäiriö - haaste nuorisopsykiatrialle
Kaksisuuntainen mielialahäiriö ja psykoterapiat sekä
Onko kaksisuuntatainen mielialahäiriö unohdettu?
Lehden saatavuustiedot voit tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi
Internetissä käy katsomassa nämä linkit:
http://www.mtkl.fi/kasikadessa/uusi/nettivinkkeja102.htm
http://www.mielenterveys-taimi.fi/taimikko/jutut/kaksisuuntainen.htm
Kirjallisuuden puolelta voisit tutustua ainakin näihin:
Jamison, Kay Redfield
Levoton mieli : maanis-depressiivisen psykologin muistelmat
Aer, Juhani
Kaksisuuntainen mielialahäiriö : ohje potilaalle ja omaisille
Mielialahäiriön masennusvaiheesta...
Nuotteja löytyy useammastakin kokoelmasta, mm näistä:
Elton John, One night only: the greatest hits
Elton John, Play piano with...Elton John
Elton John, It's easy to play Elton John
Elton John, Anthology
Kotiliesi-lehden vuosikertoja vuodesta 1923 säilytetään
kirjavarastossa pääkirjastossa. Lehtiä ei voi lainata, mutta
niitä voi lukea pääkirjastossa sekä kopioida.
Muiden säilytettävien vanhempien lehtien luettelo löytyy
http://www.lib.hel.fi/pasila/varasto/vale01.htm
Titanicin orkesterinjohtaja Wallace Henry Hartleyta näyttelee ammattiviulisti Jonathan Evans Jones.
Englanninkielinen artikkeli Evansista: http://www.musicteachers.co.uk/journal/2000-10_evansjones_1.html
Tietoa elokuvan ja todellisuuden vastaavuuksista ja eroista englanniksi: http://www.chasingthefrog.com/reelfaces/titanic.php
Tietoa elokuvasta suomenkielisessä Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Titanic_(vuoden_1997_elokuva)
Satu Pekka Pikkaraisen lentomatka löytyy kirjasta Lasten oma aapinen vuodelta 1958. Tekijöinä ovat Urho Somerkivi, Hellin Tynell ja Inkeri Airola. Uudistettu painos on vuodelta 1967, näköispainos tästä v. 2001. Aapisen tekstistä ja sisällysluettelosta ei ilmene tämän kyseisen sadun kirjoittajaa tarkemmin. Kustantajan eli Otavan kautta voit pyytää tarkempia tietoja kirjoittajista.
Suosikkikirjailijoistasi päätellen olet ainakin jossain määrin kiinnostunut teoksista, jotka kuuluvat spekulatiivisen fiktion piiriin. Suomalaisista nykykirjailijoista kannattaa tutustua ainakin Maarit Verrosen, Jyrki Vainosen ja Pasi Ilmari Jääskeläisen tuotantoon. Kaikkien teoksissa yhdistellään fantasianomaisia elementtejä ja realistista kerrontaa.
Vähemmän fantasianomaisia, mutta muuten kiinnostavia (etenkin, kun mainitsit Bulgakovin) kirjailijoita voisivat olla vaikkapa Tuomas Kyrö ja Miika Nousiainen.
Kannattaa myös tutustua uuteen kaunokirjallisuuden verkkopalveluun Kirjasampoon: http://www.kirjasampo.fi/ Kirjailija- ja teosesittelyjen lisäksi Kirjasammosta löytyy myös lukuvinkkejä ja suosituksia.
Helsingin Sanomia säilytetään Helsingin pääkirjastossa noin kuuden kuukauden ajalta lehtinä. Tätä vanhemmat numerot on siirretty mikrofilmeille. Näiltä voidaan ottaa valokopioita yhden euron kappalehintaan.
Myös yliopiston ja eduskunnan kirjastoissa on mikrofilmejä.
Kuopion kaupunginkirjaston lehtisalissa Kauppalehteä ja Taloussanomia paperiversioina säilytetään vain kuluva vuosi. Mikrotallenteina kyseisiä lehtiä vuosilta 2001 ja 2004 ei kirjastossamme ole, mutta voitte saada ne kaukolainana luettavaksi, ei kuitenkaan kotilainaksi. Mikrofilmit voitte lukea lehtisalin sukututkimushuoneessa mikrofilminlukulaitteen avulla ja tarvittaessa ottaa siellä kopioita (A3-kopion hinta 0,40e/kpl).
Kaukopalvelupyynnön voitte tehdä kirjaston tietopalvelussa (puh. 017-182319) tai netissä osoitteessa:
http://ncs.kuopio.fi/elomake/lomakkeet.php?lomake_id=312
Sieltä näette myös kaukopalvelumaksut.
Etsitty runo on Paavo Cajanderin Kuva. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1878. Tämän lisäksi runo löytyy A. V. Koskimiehen toimittamasta Cajanderin runojen kokoelmasta Runoelmia (Kirja, 1914). Kuva on mukana myös useassa runoantologiassa - esimerkiksi Tämän runon haluaisin kuulla (Tammi, 1978) ja Juhla on runojen aikaa (Karisto, 1980) sisältävät tämän runon.
Näin pieneen kokoelmaan vanha Detroit-menetelmä voisi olla kätevin. Siinä jokaisella kirjalla on kortti taskussa (eli yleensä kirjan takakannen sisäpuolella), johon on merkitty kirjan tiedot: tekijä, nimi, mahdollisesti luokka. Kun kirja menee lainaan, lainaajan tiedot merkitään korttiin, joka jää kirjastoon. Kirjan taskuun laitetaan eräpäiväkortti. Kun kirja palautuu, kortti palautetaan taskuun eräpäiväkortin tilalle. Lainassa olevien kirjojen kortit järjestetään eräpäivän mukaan, jolloin voi nähdä, onko jokin kirja myöhässä. Lähde: Kirjastonhoidon käsikirja, toimituskunta Irmeli Holmberg… et al., 1977)
Laulun sanat löytyvät ihan internetistäkin. Osoite on:
http://www.geocities.com/SoHo/Studios/3488/DISCO5.HTM
Laulun nuotit löytyvät ainakin Sibelius-Akatemian kirjastosta. Voit
kysellä esim. kaukolainaksi omasta kirjastostasi.
Aguile, Luis (säv.)
Yöllä on tuhat silmää [Nuottijulkaisu].
Tottahan toki voi. Lehtien lukulaitteita on Pasilan kirjaston lehtialueella useampia ja niille yleensä mahtuu jonottamatta.
Mutta jos haluat ottaa vielä kopioita mikrofilmiltä, niin lehtialueelta toivotaan, että välttäisit aamun (paria) ensimmäistä ja illan viimeistä aukiolotuntia.
Mikrofilmiltä kopioivia laitteita nimittäin löytyy vain yksi ainokainen, jolle voi joutua jonottamaan. Tavallisesti virkailija kopioi lehtiä asiakkaan puolesta ja varsinkin aamulla lehtialueella pitää melkoisen kiirettä. Kopioiden ottaminen yleensä myös vaatii aikaa. Jäljennöksiä ei kuitenkaan voi tilata etukäteen.
Jos haluat varmistaa, että juuri tarvitsemasi filmirulla on paikalla, eikä esimerkiksi kaukolainassa muualla Suomessa, voit ottaa yhteyttä suoraan...
Karttakeskuksen verkkosivuilta käy ilmi, että uusimman Helsinki-Parainen -merikartta-cd:n (B-sarja) tiedot on päivitetty 20.4.2007 tilannetta vastaavaksi. http://www.karttakeskus.fi/workspace.client_organization/PublishedServi…
Tämä uusi versio näyttää tosiaan olevan Helmet-kirjastoissa vain perinteisessä paperimuodossa, eikä cd-merikarttaa näy olevan vielä hankintajärjestelmässäkään tulevien joukossa. Kyseisestä merikartasta on mahdollista tehdä hankintatoivomus osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp
Lappilainen joululaulu on on nimeltään Lapin jouluyö ja sen nuotit ja sanat löytyvät Uudesta lapinlasten laulukirjasta (1991) s.144. Laulun sanat Onni Nurmela, sävel Pirkko Mikkanen.
Ainakin kahteen tieteiskirjaan kuvauksesi voisi sopia. Toinen on Frederik Pohlin Avaruuden portti ja toinen Carl Saganin Ensimmäinen yhteys. Saganin kirjassa ihmiset rakentavat Koneen päästäkseen tapaamaan muukalaisia. Kone on sisustettu ainoastaan viidellä tuolilla.
Näitä sankarivainajien muistotauluja, joissa on teksti Pro patria tai Isänmaan puolesta, ei näytä juurikaan tutkitun. Serlachius-museon sivuilla tutkija Milla Sinivuori-Hakanen kertoo, että monet tauluista on teetetty pienen yhteisön, esim. koulun tai yrityksen kaatuneiden muistoksi. Ajan kuluessa taustayhteisö tai sijoituspaikka on voinut lakata olemasta, ja taulu on tarvinnut uuden sijoituspaikan. Joskus taas taulu on voitu teettää vasta viime vuosikymmeninä, eli ne ovat iältään hyvin vaihtelevia. Alla linkki sivulle:
http://www.serlachius.fi/fi/kokoelmat/kuukauden-helmet/26-talvisodassa-…
Muistotauluista ei välttämättä huolehdita, ja niitä on joutunut esim. koulujen lakkauttamisen myötä kaatopaikollekin. Alla linkki Ylen uutiseen...
Porin kaupunginkirjastossa on sidottuna vuosikertana Kunnallissanomat vuodelta 1973. Vanhemmat vuosikerrat löytyvät Helsingin yliopiston kirjastosta mikrofilmattuina. Lehdessä olevista artikkeleista ei valitettavasti ole viitteitä tietokannoissa tai hakuteoksissa. Porin kaupunginkirjaston kokoelmissa on Myllymaan julkaisu Selostus Simo Matinpoika Knuutilan jälkeläisistä ja suvun vaiheista 1500 luvulta lähtien (Kiukaisten osuuskassa 1969).
Etsimäsi William Faulknerin novelli on suomennettu nimellä "Navetta palaa" ja se löytyy mm. William Faulknerin novellien kokoelmasta "Karhu ja muita novelleja" (Tammi, 1969). Kyseinen novelli sisältyy myös kokoelmiin "21 Nobel-kirjailijaa Björnstjerne Björnsonista Ivo Andricíin" (toim. Jarl Hellemann, Tammi, 1962) ja "27 Nobel-kertojaa" (toim. Jarl Hellemann, Tammi, 1987). Kaikki edellä mainitut teokset löytyvät HelMet-kirjastojen kokoelmista.
http://www.kirjasampo.fi/
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseessä on pätkä Jörg Zinkin tekstiä, joka alkaa Rakkaus on sana joka on valoa. Se löytyy kokonaisuudessaan ainakin Zinkin kirjasta Rakkaus on valoa täynnä.
