Kiinan kieli kuuluu sino-tiibetiläisiin kieliin. Kiinan kieli on ainoa elävä kieli, jonka kirjoitusjärjestelmä on ei-aakkosellinen. Kielen kirjoittaminen perustuu kirjoitusmerkkeihin (hanzi).Kiinan kielessä on lukuisia murteita, mutta kirjoitusjärjestelmä on kaikille yhteinen, mutta ääntäminen vaihtelee.
Kirjallisuutta aiheesta: Huotari, Tauno-Olavi, Kiinan kulttuuri, Otava, 1990. Kirjassa kerrotaan kiinan kielen kirjoitusmerkeistä,niiden rakenneperiaatteista,
kirjoitusmerkkien yksinkertaistamisesta sekä kalliagrafiasta.
Suomenkielinen johdatus kiinan kielen kirjoitusmerkkeihin on Cecilia Lindqvistin Merkkien valtakunta, WSOY, 1991. Myös useissa tietosanakirjoissa onlyhyet perustiedot kiinan kielestä. Mainittujen kirjojen saatavuuden voit...
Hei!
Kiitos kysymyksestäsi. Kosmeettisissa tuotteissa esiintyvistä silikoneista löydät tietoa Aija Luoman ja Raija Karan julkaisusta Silikonit kosmetiikan palveluksessa. Kyseisen julkaisun mukaan kyseessä on aina silikoni, jos tuotteen ainesosaluettelon nimissä esiintyy seuraavia sananosia: METHICON, SILANOL, SILYL, SILOXANE, SILOXY, SILICONE tai SILANE.
Tässä samassa julkaisussa on lueteltu noin sata erilaista silikonia, joita kosmeettisten tuotteiden valmistajat ovat ilmoittaneet tuotteidensa sisältävän. Lisää tietoa kosmetiikan sisältämistä silikoneista ja muista ainesosista sekä niiden käyttötarkoituksesta löytyy myös seuraavista julkaisuista:
Luoma, Aija: Silikonit, kosmetiikan hullut hevoset.
Luoma, Aija: Kosmeettiset ainesosat....
Turun linnassa on tänään kuusi osaa joita voisi kutsua torneiksi. Linna on monta kertaa ollut rakennuksen ja huoltotöitten alla. Alun perin linna koostui yhdestä ympyrämuurista ja kahdesta tornista. Tätä kutsutaan tänään vanhaksi linnaksi.
Linnan niin sanotussa uudessa osassa on tänään neljä paikkaa, joita voisi vielä kutsua torneiksi vaikka ne aiemmin ovat olleet korkeampia kuin tänään. Näistä kolme näkyy rivissä linnan itäpuolella, joista pohjoispäässä oleva on pyöreä torni, muurin keskellä on neliskanttinen ja eteläpuolella oleva näyttää tänään enemmän osalta kattoa. Kuudennes torni löytyy linnan pohjoispuolelta muurin keskiosasta, eikä ole myöskään tänään paljon korkeampi kuin muurin katto.
Turun Museokeskus...
Etunimikirjassa Hillevi nimi mainitaan Hellevin toisinnoksi.
Suomen ortodoksinen kalenteri puolestaan yhdistää Hellevin Agateen, jonka merkityksen "hyvä" lienee ajateltu ilmaisevan samoja luonteenominaisuuksia kuin esim. nimien Helli, Hellevi, Hellä jne.
Hillevi katsotaan tanskalaisperäiseksi nimeksi. Alkuperäiseksi kantanimeksi on Ruotsissa arveltu saksalaista nimeä Helvig. Ruotsissa Hillevi nimeä on käytetty jo 1400-luvun lopulla.
Muranolainen lasitikari löytyy ainakin Ruth Rendellin Morsiusneidosta (WSOY, 1992):
"Enkö ole koskaan näyttänyt sinulle venetsialaista tikariani? Ne tikarit on tehty Muranon lasista, ja ne ovat teräviä kuin partaveitsi. Kun sellaisen työntää sisään, se katkeaa kädensijan juuresta ja näkyviin jää pelkkä naarmu. Uhri ei edes vuoda verta." (s. 189)
Arman Alizar kertoo näin:"Matkani Intiaan vei minut Varanasiin, maan pyhimpään kaupunkiin. Intian matka oli minulle oma itsetutkiskelumatka, jossa oli tarkoitus oppia jotain uutta itsestäni. Aiheenamme on jaksossa kuolema. Halusin oppia kaiken mahdollisen kuoleman pyhyydestä ja sen vuoksi otin oppi-isikseni kolme hyvin tunnettua ja arvostettua paikallista Aghoria. Aghori on pyhä mies, joka itsetutkiskelun ja valaistumisen tien alttarilla on jättänyt kaiken maallisen omaisuutensa. Aghorit uskovat, että tabujen rikkominen on nopein tie kohti valaistumista. Eräs tärkeimmistä Hindujumalista Shiva pitää hautausmaista ja sen vuoksi aghorit asuvat polttohautauspaikkojen lähistöllä. He harrastavat öiseen aikaan tantrisia rituaaleija ja näiden...
Kirjasto 10:ssä Helsingin keskustassa voi tulostaa A3-kokoisia tulosteita varattavilta koneilta. Kirjaston osoite on Elielinaukio 2 G (Pääpostitalo) ja puhelinnumero 09 3108 5000.
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://varaus.lib.hel.fi/
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan "Sukunimet"-teoksessa sukunimen 'Ahonen' syntyhistoriaa selitetään seuraavalla tavalla:
"Asuinpaikkaa ilmaiseva nimi on saatu -inen-johtimella aho-sanasta. Ahoisia on ollut vanhastaan paljon, sillä ahojakin on varmasti ollut runsaasti;sanan aho merkityshän on 'viljelyn jälkeen nurmettunut, niittynä tai laitumena oleva entinen kaskimaa".
Ahoinen-sukunimeä on esiintynyt jo 1500-luvulla Savossa ja 1600-luvulla myös Pohjanmaalla. 1800-luvulla nimi on alkanut muuttua muotoon Ahonen. 1800-luvun lopulla Ahonen on ollut runsaslukuisimpia nimiä Savossa.
1900-luvun alkupuolella Etelä-Suomessa useat perheet vaihtoivat tämän nimen ruotsalaisen sukunimensä tilalle.
Kaaso-nimeä on käytetty monilla paikkakunnilla Suomessa vanhoissa häämenoissa morsiamen apulaisesta, seuralaisesta ja pukijasta. Eri murteissa esiintyy sanasta muotoja kaase, kaasein, kaasi, kaasu, kaasa. Sana ei ole karjalankielinen vaan suomenkielinen. Jos kaason haluaisi kääntää ”nykysuomeksi”, mitä se kylläkin on, morsiamen pukija tai morsiamen seuralainen lienevät kuvaavimpia. (Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja. Jyväskylä 1992; Suomen murteiden sanakirja. Helsinki 1997.)
Sieniä kasvaa lähes kaikkialla, myös veden alla. Sienieläinten (Porifera) pääjakso esimerkiksi käsittää tuhansia pääosin merissä elävää lajia. Osa sienieläimistä elää myös makeassa vedessä.
https://laji.fi/taxon/MX.70012
Sienieläinten pääjaksoon kuuluu kolme luokkaa (Sarveispiisienet, Lasisienet, Kalkkisienet). Joissakin luokitteluissa Homoscleromorpha lasketaan omaksi luokakseen. Sarveispiisienten luokkaan kuuluvista lajeista tavataan Suomessa esimerkiksi järvisientä (Spongilla lacustris) ja murtovesisientä (Ephydatia fluviatilis).
https://laji.fi/taxon/MX.70448
https://laji.fi/taxon/MX.70447
https://suomenluonto.fi/uutiset/jarvenpohjan-kummajainen/
Tunnetuin sienieläin lienee sarveispiisieniin kuuluva...
Erilaisista lähteistä vastausta haettuani voinen todeta, että ei tule.
Ruotsalainen numeropalvelu, joka mainostaa, että heiltä voi kysyä mitä vain, antaa seuraavat vastaukset kysymykseesi:
http://spa.118100.se/blod/65143
http://spa.118100.se/full+length/238269
Tiivistettynä voisi sanoa, että hyttysen pitäisi juoda verta kolme kertaa oman painonsa verran tullakseen humalaan. Mutta hyttysen fysiologia on muutenkin niin erilainen kuin ihmisen ja siltä puuttuvat korkeammat kognitiiviset toiminnot, joten se ei voi tulla muutenkaan humalaan sanan varsinaisessa merkityksessä.
Engalnninkielinen tiedelehti Popular Science tarjoaa myös samoilla tuloksilla seuraavanlaisen juttulinkin aiheeseen:
http://www.popsci.com/scitech/article/2009-07/if-...
Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas -kirja siältää Suomen rahohen hinnat kuntoluokkineen. Sen mukaan vuoden 1911 50 penniä on arvoltaan 0,50-8 euroa kunnon mukaan.
Wienistä Matinkylään päätyi Adolf Molnár (10.3.1905-20.6.1988). Tämä "kulkija ja pakolainen" asui Suomessa vuodesta 1939. Molnárin ensimmäinen kirjan Hangon mottia härnäämässä ilmestyi 1942. Hän kirjoitti sen jatkosodan aikana palvellessaan vapaaehtoisena Suomen armeijassa. Tunnetuin Molnárin teoksista on hänen omaelämäkertansa Suuri ilveily (1946, uusi suomennos 1983). Muistelmien lisäksi hän on kirjoittanut myös kaunokirjallisuutta: Aurinko kutsuu julkaistiin suomeksi 1945 ja hänen viimeiseksi jäänyt teoksensa, alun perin vuonna 1983 saksaksi ilmestynyt Saksan kansan ihmeiden lähde 2016.
Vaikea kysymys. Tapio Rautavaaran levytyksistä ei tunnu löytyvän tätä laulua vaikka vastaavan tyyppisiä maankiertolaisuutta käsitteleviä kappaleita onkin. Rautavaara teki Amerikan kiertueet vuosina 1959, 1960 ja 1972, mutta niistä kertovaa ohjelmaa en ole kyennyt paikalistamaan.
Kysymys on esitetty myös Youtube-kommentissa. Kysyjän mukaan etsitty kappale olisi samalla albumilla kuin kappale Astridin valssi.
Tuula Liuski ja Leena Viiri levyttivät 1972 albumin Kansanomaisesti. Astridin valssin lisäksi se sisälsi mm. perinnesävelmät Euran kirkkomaalla, Husaaripolkka, Muistelo ja Kauppias Intiasta. Valitettavasti levyä ei näytä olevan saatavissa mistään, joten niitä ei voi tarkkistaa. Astridin valssi on julkaistu lisäksi muutamalla kokoelma-...
Jos asiakas palauttaa Helmet-kirjaston perintään mennyttä aineistoa, niin aineistosta ei peritä korvausmaksua. Asiakas maksaa silloin vain perintätoimistolle perintäkulut ja kirjastolle myöhästymismaksut. Aineiston korvausmaksun asiakas maksaa vain siinä tapauksessa ettei hän palauta lainassa ollutta aineistoa.
Jos nyt on käynyt niin, että olette palauttanut perintään menneen aineiston ja olette maksanut perintätoimistolle sekä perintäkulut että korvaushinnat, niin ottakaa yhteys perintätoimistoon saadaksenne korvaushinnat takaisin.
Helmetin omissa tiedoissa näkyvien perintään menneiden ja maksettujen niteiden tiedot katoavat asiakkaan omista tiedoista noin parin viikon kuluessa korvausmaksujen maksamisesta. Tiedot...
Immi Hellénin runo Aamukahvin ääressä (joka alkaa siis Hyvää huomenta, Punahilkka) ajoittuu vuoteen 1909. Runo julkaistiin ensimmäisen kerran ilmeisesti Pääskynen-lehdessä (alla linkki lehden digitoituun numeroon).
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/959068?page=5&term=Aamukahvin&term=%C3%A4%C3%A4ress%C3%A4
Ilona Merikoski: "Immi Hellén ihmisenä ja runoilijana" (artikkeli teoksessa Immi Hellen: Runoja, 1950, Valistus)
SKS / Tietopalvelu
Ihmisen elinpäiville ei ole mitään tarkkaa rajaa. Yleisesti maailman vanhempana ihmisenä on mainittu ranskalainen Jeanne Calment (1875–1997), joka eli 122 vuotta ja 164 vuorokautta. Mekaanisesti laskettuna siitä tulisi 44 694 päivää, mutta karkauspäivät lisäävät jonkin verran määrää. Luku on enemmänkin antamaan suuntaa, kuinka monta päivää vanhimmiksi eläneet ihmiset ovat olleet elossa.
On myös mahdollista, että vieläkin vanhempia ihmisiä on elänyt, mutta heistä ei ole luotettavia tietoja. Saattaa olla, että lääketieteen kehittyessä tulevaisuudessa ihmiset elävät vieläkin vanhemmiksi kuin Calment, joten hänen elinikänsä ei ole mikään ihmisen korkein mahdollinen elinikä.
Maailman vanhimmista ihmisistä löytyy tietoa Wikipedian...
Pelottomuuden saavuttamista on ihmiskunnan historian saatossa pohdittu paljon, ja aiheesta löytyy myös runsaasti kirjallisuutta. Sisällytän tähän muutamia vinkkejä pelottomuutta ja mielenrauhaa käsittelevistä teoksista, jotka löytyvät Vaski-kirjastojen kokoelmasta. Koitin valita suosituksiin hieman erityylisiä teoksia: esimerkiksi filosofian klassikoita, psykologiaa sekä elämäntaito-oppaita. Albert Camus: Kapinoiva ihminen: Esseitä ja katkelmia (1971)Samir Chopra: Anxiety: A Philosophical Guide (2024)Erich Fromm: Pako vapaudesta (Escape from Freedom, 1941)Russ Harris: Onnellisuusansa: Elinvoimaa hyväksymisen ja omistautumisen avulla (The Happiness Trap: Stop Struggling, Start Living, 2007)Susan Jeffers: Uskalla elää: Pelossa on voimaa...
Virallista merkintätapaa ei liene päätetty, mutta arvelisin, että perustelluin ja käytännön yhtenäistämistä palvelisi, jos noudattasimme v. 1992 Kirkkoraamatun ristikkäisviitteiden mallia , siis 1. Moos. 1:1.
Tarkkaa aikaa on vaikea sanoa. Kirjakaupasta löydät todennäköisesti uutuuskirjat nopeammin kuin kirjastosta. Kirjat tilataan keskitetysti hankintaosaston kautta ja kirjoille tehdään monenlaisia toimenpiteitä vielä ennen hyllyyn päätymistä: ne luetteloidaan aineistotietokantaan, muovitetaan, tarroitetaan ym. Kaikkein kysytyimmät teokset käsitellään hankintaosastolla nopeammin, jotta ne pääsisivät kiertoon mahdollisimman pian. Suosituimmilla kirjoilla voi kuitenkin olla pitkä varausjono, joten voi kestää aikansa ennen kuin kirja palaa kotikirjastonsa hyllyyn.
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on kuitenkin otettu huomioon tämä ongelma ottamalla käyttöön niin sanottu Bestseller-kokoelma. Bestseller-kirjat ovat uutuuskirjoja, joissa on viikon...