Kiitos kysymyksestä!
Leipätekstin fontti kuuluu Garamond- perheeseen. Fontti oli suosittu 1990-luvulla, jolloin kirja on kirjoitettu ja painettu. Epilogin fontti on kursivoitu versio leipätekstistä. Suurella todennäköisyydellä fontti on joko EB Garamond tai Adobe Garamond.
Kyseiset tiedot löytyvät esimerkiksi Markus Itkosen kirjasta Kirjaintyypit ja tyyli (2015). Lisää fonteista löydät verkkokirjastosta asiasanalla kirjasinlajit.
En minäkään löytänyt yksiselitteistä vastausta, joskaan usein tätä Suomessa yleensä nimellä varjoviikuna tunnettua kasvia ei mainittu myrkyllisten joukossa. Jos olisin itse tilanteessa, jossa tällaista kasvia kissanomistajana harkitsee, todennäköisesti jättäisin varmuuden vuoksi ostamatta, jos edes jotkut lähteet mainitsevan sen myrkylliseksi tai edes vaaralliseksi. Kissoilla on toki omat konstinsa tunnistaa jotkut vältettävät aineet, mutta petoeläimenä kissa ei ole esimerkiksi lehmän veroinen myrkkykasvien tuntija luonnostaan. Muista jo lapsena katselleeni, kuinka taitavasti laiduntavat lehmät söivät kaikki muut kasvit, mutta jättivät niittyleinikit syömättä. Kissa ei varmaan kodin kasveja ravinnokseen halua, mutta uteliaisuuttaan saattaa...
Matti Salmisen pituus on 195 cm. Tieto on lokakuulta 2008 ja löytyi tältä www-sivulta: http://www.apu.fi/ihmiset/article154271.html
Artikkelissa on muutakin Matti Salmiseen liittyvää tietoa.
Valitettavasti ei voi. Jos sinulla on lainassa kirja, jossa on varauksia, se on palautettava kirjastoon eräpäivään mennessä. Jos haluat edelleen lukea samaa kirjaa, siihen voi tehdä palauttamisen jälkeen uuden varauksen.
Pelkästään kasvirasvoista tehdyt margariinit eli kasvimargariinit erottaa kasvirasvalevitteistä oikeastaan vain tuotteen rasvaprosentti. Suomessa margariinin rasvapitoisuus on 40, 60 tai 80%. Jos rasvaprosentti on jokin muu, nimityksenä on rasvalevite.
Lähde:
Kaarina Turtia, Gastronomian sanakirja
Sofia on kreikkalainen nimi, jonka merkitys on ’viisaus’. Almanakkaan nimen on tuonut pyhimyskalentereiden marttyyrileski Sofia, joka legendan mukaan oli milanolainen ylhäisönainen, joka miehensä kuoleman jälkeen matkusti kolmine tyttärineen Roomaan kohtaamaan marttyyrikuoleman 15.5. keisari Hadrianuksen (117-138) aikaan. Enemmän tietoa löytyy kirjoista Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja ; Vilkuna, Kustaa : Etunimet ; Uusi suomalainen nimikirja.
Maailman isoin eläin on sinivalas. ks. esim. Internet: http://fi.wikipedia.org/wiki/Sinivalas
Maalla elävistä eläimistä suurin on Afrikannorsu: http://nationalzoo.si.edu/Animals/AnimalRecords/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Afrikannorsut
Myös kirjoista voi tutkia ”ennätyksellisiä eläimiä”. Alla muutama esimerkki:
BECKER, Geneviéve de: Eläinmaailman ennätyksiä / [teksti: Geneviéve de Becker] ; [suomennos: Heli Kalliolevo]. - Helsinki : Kirjalito, 2007. - 43, [1] s. : kuv. ; 31 cm.
GUINNESS world records 2007 / [editor-in-chief: Craig Glenday ; [suomentajat: Annukka Kolehmainen, Matti Kinnunen ... Juhani Kohonen ...] ; [toimittajat: Suvi Lehtonen, Juhani Kohonen]. - [Helsinki] : Sanoma Magazines Finland, 2006. - 288 s. : kuv. ; 31 cm.
Täsmälleen samanlaista runoa en löytänyt, mutta hyvin samantapainen kohta sisältyy Iida Ahlbergin runoon ”Elämää”. Runo alkaa: ”Kesäperhona hetkisen leijailet”. Runo on julkaistu ”Hämäläinen”-lehdessä 20.10.1900. Samalta kirjoittajalta on julkaistu muitakin runoja 1900-luvun alun lehdissä. (Kirjoittajaa ei pidä sekoittaa näyttelijä Ida Aalbergiin, jonka sukunimi oli aiemmin Ahlberg.)
Myös kuolinilmoituksista löysin säkeitä, jotka muistuttavat etsittyä runoa. Niissä ei mainita runon kirjoittajaa tai mitään lähdettä. Esimerkiksi fraasilla "jos tyyni ois virran pinta" tai "jos tyyntä ois virran pinta" löytyy Kansalliskirjaston Digitaalisista aineistoista kuolinilmoituksia, joissa on muistorunona saman runon toisintoja. Nämä...
Espoon kaupunginkirjastosta saamaasi kirjastokorttia voit käyttää Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen toimipisteissä. Lainattu aineisto kuitenkin palautetaan siihen kaupunkiin, josta se on lainattu, tai maksetaan kuljetusmaksu.
Kirjastokino ei ole vielä saatavissa helmet-kirjastoissa. Neuvottelut ovat meneillään, mutta aikataulusta ei ole tietoa. Se on siis tulossa pääkaupunkisudulle.
Kirjastokino on jo koekäytössä mm. Turun seudulla (Vaski-kirjastot) ja Kouvolan seudulla (Kyyti-kirjastot).
Sitä voivat käyttää ne, joilla on ao. alueen kirjastokortti. Helmet-kortilla se ei vielä onnistu.
Kalle on toinen oikealta katsojan suunnalta. Kuvateksteissä käytetään katsojan näkökulmaa. Kuvaan ei tarvitse mennä sisälle. Käytäntö vaikuttaa yhtenäiseltä. Kieltämättä toisinaan jää silti epäselväksi kuka on kuka.
Metsäjäniksen värinvaihto ei perustu siihen, että sen turkin karvat vaihtaisivat väriä, vaan siihen, että jänis vaihtaa kesäturkkinsa talviturkkiin – ja päinvastoin. Syksyllä jäniksen talviturkki alkaa kasvaa valon määrän vähetessä ja lämpötilan pudotessa, eikä jänis voi siihen vaikuttaa. Talvikarva on kesäkarvaa pitempää ja tiheämpää. Kokonaisuudessaan karvanvaihto kestää pari kuukautta; se tapahtuu laikuittain, päästä ja selästä kylkiin, viimeiseksi raajoihin. Lähteet: Eija Kujansuu, Metsäjänis : utelias älykkö Juha Mälkönen & Teuvo Suominen, Jänis Suomen nisäkkäät. 2 Juha Valste, Nisäkkäät Suomen luonnossa
Kielitoimiston ohjeiden mukaan passiivimaiset rakenteet "tulee tehtyä" ja "tulee tehdyksi" sekä "saa tehtyä" ja "saa tehdyksi" ovat pitkälti samanmerkityksisiä ja yleiskielessä samanarvoisia. Kylvyssä tuli siis käytyä tai käydyksi.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/350
https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1342
Hyönteiset (Insecta) kuuluvat niveljalkaisten (Arthropoda) pääjaksoon, ja muodostavat siinä suurimman luokan. Hyönteisiä tunnetaan yli miljoona lajia, ja ne kattavat yli puolet kaikista tunnetuista eliölajeista.
Useimmilla hyönteisillä on verkkosilmä. Verkkosilmä koostuu useasta osasilmästä, joita joillakin lajeilla voi olla jopa tuhansia. Jokainen osasilmä välittää kuvaa ympäristöstä, ja jokainen osasilmä on yhteydessä aivoihin, missä näistä monista kuvista koostuu yksi kuva. Hyönteiset kykenevät yleensä näkemään sinisen, vihreän ja ultravioletin. Värejä ja muotoja syntyy vasta tajunnassa. Yksikään ihminen ei ole katsellut hyönteisen silmin, mutta verkkosilmän fysiologian ja hyönteisten käyttäytymisen perusteella hyönteisilläkin on...
Lahden kaupunginkirjaston kesätyöpaikat tulevat hakuun Lahden kaupungin verkkosivuille maaliskuussa.
http://www.lahti.fi/www/cms.nsf/pages/0EFC66C25A29C123C22573F4003C6FF1
Lahden kaupungin kesätyöpaikat 2013
Lahden kaupunki tarjoaa noin 350 kesätyöpaikkaa koululaisille ja opiskelijoille. Kesätyön pituus on yksi kuukausi. Halutuimpia kesäpestejä ovat perinteisesti olleet työt kirjastoissa ja päiväkodeissa. Kesätyöt voivat viedä myös näyttämön lavalle, maauimalaan tai arkeologisille kaivauksille. Palkka kesätyöjaksolta on 800 euroa koululaisille ja 900 euroa opiskelijoille.
Haku kaupungin kesätyöpaikkoihin alkaa 4.3.2013.
Lisätietoja tarvittaessa:
Työllisyysasioiden päällikkö
sami.kuikka(a)lahti.fi
Lemmikkikoiran kanssa pääsee osaan kirjastoista. Avustajakoira pääsee kaikkialle minne omistajansakin.
Kirjastot joihin pääsee koiran kanssa voi tarkistaa Helmet-sivuilta Helmet > Kirjastot ja palvelut > Näytä kirjastot, joissa on (valitse palvelu) koirat sallittu.
Outsider-nimimerkin suojissa ilmestyi vuosina 1945-1964 96 Pekka Lipposen seikkailuja -kirjaa. Hahmon luoja oli Aarne Haapakoski, mutta hänen haamukirjoittajaan toimi myös Seppo Tuisku.
Tuon ajan kirjoissa kuvittajaa tai kannen tekijää ei usein mainittu lainkaan. Joissakin Aarne Haapakosken 1940-luvulla ilmestyneissä teoksissa kannen kuvittajina mainitaan ainakin nimet Erkki Tanttu, V. Nokelainen ja P. Vesanto.
Pekka Lipposen seikkailuja -kirjojen kansien kuvittajista ei ikävä kyllä löytynyt tietoa. Kansikuvia voi ihailla Mikkelin kaupunginkirjaston hienolla Aarne Haapakosken seikkailuja -sivustolla:
http://www.mikkeli.fi/fi/kirjasto/outsider/index.htm
