Ohjeet lehtien varaamiseen löytyvät HelMet-sivulta (ohjeita > omat tietoni > lehtien varaaminen). Voit valita varattavan lehden numeron vasta, kun olet antanut muut varaustiedot, esimerkiksi näin: Etsi haluamasi lehden nimeketiedot ja napsauta joko painiketta "Varaa" tai painiketta "Lisää koriin". Syötä omat tietosi, valitse noutokirjasto ja napsauta painiketta "Jatka". Nyt näytölle ilmestyy luettelo valitsemasi lehden numeroista. Valitse haluamasi numero ja napsauta painiketta "Varaa valittu lehden numero". Toistaiseksi voit itse varata kerrallaan vain yhden numeron kutakin lehteä.
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Kyseessä lienee Viljo Kojon runo Veet välkkyy taas. Se löytyy kokoelmasta Suviautuus (1948) tai Viljo Kojon kauneimmista runoista. Ohessa linkkejä kirjaston kappaleisiin:
http://www.helmet.fi/record=b1346289~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1346306~S9*fin
Pieni katkelma, jossa on tarkoittamanne kohta, löytyy myös:
http://www.taivaanpankko.fi/fin/toiminta/Akvarellikurssi.pdf
Suikkanen-nimen alkuperää on kysytty tällä palstalla aikaisemminkin ja sitä koskevaan kysymykseen on vastattu vuonna 2007 näin:
Suikkanen-nimisiä henkilöitä nainitaan jo 1500-luvulta peräisin olevissa lähteissä. Suikkasia on asunut pääasiassa Karjalan Kannaksella, Laatokan luoteispuolisissa pitäjissä sekä Juvalta Pohjois-Savoon ja Pohjois-Pohjanmaalle ulottuvalla alueella.
Nimi on muunnos Suikka-nimestä, jota on käytetty skandinaavisen Sven-nimen puhuttelumuotona. Myös skandinavinen nimi Sone (Sune) saattaa olla nimen takana. Sukunimeksi Suikka on siirtynyt joko isän- tai talonnimestä.
Lähde:
Mikkonen, Pirjo & Paikkala, Sirkka
Sukunimet
Otava 2000
Taidat tarkoittaa Mummon joulukuusi -nimistä sävelmää, joka on Finntrion v. 1982 ilmestyneellä Liikettä lapasiin -joululevyllä. Levy on olemassa äänilevynä ja c-kasettina. Porin kirjastossa sitä ei ole, mutta jostakin päin Suomea se on mahdollista tilata kaukolainaksi.
Siilinjärven kunnankirjasto ei valitettvasti kuulu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun mukana olevien kunnan -ja kaupunginkirjastojen joukkoon. Siilinjärven kunnankirjastolla on Internet-lomake kirjastopalveluihin liittyviä asioita varten http://www.siilinjarvi.fi/lomake_kirjasto.html email: kirjasto@siilinjarvi.fi Siilinjärven pääkirjaston yhteystiedot PL 60 / Kasurilantie 7 71801 Siilinjärvi puh. (017) 401 382.
Opetusministeriön ylläpitämästä KOTA online -palvelusta voi hakea yliopistojen toimintaan liittyviä tilastotietoja vuodesta 1981 alkaen. Mahtaisiko siitä olla apua?
https://kotaplus.csc.fi/online/Etusivu.do
Teoksessa "Kansanmusiikki" / toim. Anneli Asplund ja Matti Hako, 1981, ISBN 951-717-234-6, on sivuilla 136 - 139 artikkeli jouhikosta. Sen mukaan jouhikko on tunnettu jo keskiajalla Skandinaviassa. Vanhimmat tiedot viittaavat ainakin 1100-luvulle. Suomeen soitin on levinnyt Ruotsista, josta se edelleen kulkeutui myös Viroon.
Otto Anderssonin mukaan jouhikon skandinaavinen muoto pohjautuu walesilaiseen crwthiin. Samantyyppinen soitin tunnettiin mannermaalla keskiajalla chrotta-nimisenä. Crwthin kantamuotona on muinaisirlantilainen timpan tai fidil, joka on ollut jousisoitin kuten crwthinkin.
Emilia Lajunen on koonnut erinomaisen listan jouhikkoa koskevista kirjallisuus- ja artikkeliviitteistä. Sen löydät seuraavasta osoitteesta: http://www2...
Espoon norjankielinen kokoelma on sijoitettu kirjastoauton kokoelmiin. Kirjoja ei ikävä kyllä pääse paikanpäälle tutkimaan, mutta ne ovat varattavissa http://helmet.fi/search~S9*fin/.
Käytä perinteistä aineistohakua. Saadaksesi hakutulokseen vain nuorten kirjoja, kirjoita hakukenttään nuortenkirjallisuus, rajaa alasvetovalikoista aineistolajiksi kirja ja kieleksi norja (tuloksia 47).
Jos haluat nähdä kaikki norjankieliset lasten- ja nuorten kirjat, käytä perinteistä hakua, kirjoita hakukenttään kaksi tähteä (**),rajaa haku lastenaineistoon. Alasvetovalikoista valitse aineistolajiksi kirja ja kieleksi norja (tuloksia 284).
Norjankielisiä lasten- ja nuortenkirjoja on myös Kirjasto Omenan, Sellon, Pasilan ja Lumon kirjastoissa.
Varsinaisessa Sweet Valley High -sarjassa, josta on ilmestynyt suomeksi 56 osaa, päähenkilöt Elizabeth ja Jessica ovat 16-vuotiaita. Sarjasta on kuitenkin tehty erinäisiä alasarjoja, joissa samat päähenkilöt seikkailevat eri ikäisinä :
Sweet Valley Kids : n. 7 v.
Sweet Valley Twins : 12 v.
Sweet Valley Junior High : 14 v.
Sweet Valley High : 16 v.
Sweet Valley High Senior Year : n. 18 v.
Sweet Valley University : n. 19 v.
Näitä ei ainakaan toistaiseksi ole käännetty suomeksi.
Lisää tietoa saa esim. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanoilla sweet valley high ja Mervi Kosken kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1.
Suosittelen lopettamaan mahdollisimman nopeasti minkä tahansa verkkojulkaisemisen, jossa käytetään hyväksi Disney-yhtiöiden omistamia tai mahdollisesti omistamia sisältöjä ja tuotemerkkejä ilman täsmällistä lupaa. Yhtiö on tunnettu erittäin aggressiivisesta oikeuksiensa puolustamisesta, eikä Suomen kaltainen pieni maa ole Disneyn näkökulmasta liian pieni.
Myös Suomen tekijänoikeuslain näkökulmasta tällainen toiminta on kiistatta laitonta ilman lupaa. Monet Disneyn hyödyntämät tarinat ovat vapaata kansanperinnettä, mutta ratkaisevaa on, mikä on se teksti, jota luetaan ääneen. Jos lukee vanhaa kansantarinaa, se on sallittua, mutta jos lukee versiota, jonka Disney-yhtiö on julkaissut, on kyseessä mitä todennäköisimmin suojattu tekstin versio...
Martinlaakson kirjastossa kokoontuu lukupiiri maanantaisin. Syksy aloitetaan maanantaina 20.9. klo 16.00 - 17.30 ruotsalaisen kirjailijan Jonas Hassen Khemirin kirjalla Uniikki tiikeri Montecore.
Ma 25.10. klo 16.00 -17.30 vuorossa on Linda Olsson: Laulaisin sinulle lempeitä lauluja (Ruotsi).
Hakunilan kirjaston lukupiiri kokoontuu joka kuukauden ensimmäsenä keskiviikkona klo. 13.00-14.30.
Tikkurilassa keskustellaan kirjoista joka kuukauden 2. tiistaina lastenosaston satuhuoneessa alkaen klo. 18.00.
Koivukylän lukupiirit kokoontuvat seuraavasti: Kirjaston monitoimitilassa runopiiri 13.9., klo 14.00., tietopiiri 21.9. klo 14.00, lukupiiri 12.10. klo 14.00.
Kertomasi perusteella Seinäjoen kirjastolaiset suosittelevat kokeilemaan mm. seuraavien kirjailijoiden teoksia: Kate Mosse, Carlos Ruiz Zafón, Tamara McKinley, Yasmina Khadra, Zadie Smith, Hanif Kureishi, Oscar Hijuelos, Tahar Ben Jelloun, Jhumpa Lahiri ja Amy Tan. Kokeilemisen arvoisia voisivat olla myös Pascal Mercierin Yöjunalla Lissaboniin, Elizabeth Kostovan Historiantutkija, Donna Tarttin Jumalat juhlivat öisin ja Markus Zusakin Kirjavaras. Myös esimerkiksi Walter Moersin Uinuvien kirjojen kaupunki ja Yöllisen koiran merkillinen tapaus, Kiran Desain Hulabaloo Hedelmätarhassa sekä Haruki Murakamin Kafka rannalla voisivat olla kiinnostavia kirjatuttavuuksia. Lisäksi myös Pikku prinssi ja Jostein Gaarderin Sofian maailma saattaisivat...
Tarkoitatteko ehkä Uuno Kailaan runoa Elämän ylistys? Runo alkaa sanoilla: Näytä minulle kasvosi läheltä, elämä.
Runo on ilmestynyt kokoelmassa Purjehtijat v.1925. Runo löytyy myös teoksesta Suomen runotar 1, Kirjayhtymä 1990 sekä Ja tomust' alkaa avaruus, valikoima Uuno Kailaan runoja, Karisto 1984.
Voit lainata kaikista Helmet-kirjastoista, eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kirjastoista. Tarvitset Helmet-kirjastokortin, jonka saat mistä tahansa näistä kirjastoista. Ota mukaan voimassaoleva henkilötodistus, jossa on valokuva ja henkilötunnus.
Helmet-verkkokirjaston sivuilta löytyvät mm. kirjastojen yhteystiedot:
http://www.helmet.fi/
Kysymäsi kirjat ovat todellakin loppuunmyytyjä eikä ainakaan toistaiseksi ole tiedossa, että niistä oltaisiin ottamassa uusintapainoksia. Kirjoja kannattaa siis kysellä antikvariaateista, joko paikan päällä tai internetissä esim. Antikka.netissä, http://www.antikka.net/.
Helsingin Sanomista säilytetään Joensuun seutukirjaston pääkirjastossa Lukusali Vipusessa kuluvan ja kolmen edellisen kuukauden numerot. Syyskuun numerot on valitettavasti jo poistettu. Iltalehteä kirjastoon ei tulekaan. Joensuun seutukirjaston kaikissa toimipisteissä on asiakkaiden käytettävissä Arkisto -tietokanta, joka sisältää vuodesta 1990 kuluvan päivän numero mukaan luettuna Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien, Taloussanomien ja Esmerkin uutisia, kirjoituksia ja artikkeleita . Niiden koko teksti on tallennettu tietokantaan, mutta kuvat puuttuvat. Lukusalin asiakastietokoneilla voi paitsi lukea myös tulostaa tietokannan tekstejä. Tulosteiden hinta on 40 senttiä / tuloste.
Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuskirjasto säilyttää...
Fennica-tietokannan mukaan kyseessä on vuonna 1963 julkaistu noin 40-sivuinen moniste, joka on onneksi saatu talteen Kansalliskirjaston kokoelmaan. Se kuuluu Kansalliskokoelmaa, jota ei lainata, mutta josta sen voi saada lukusaliin tutkittavaksi. Jos Kansalliskirjastoa mieluisampi tai helpomi paikka on Kuopio, niin tämä vihkonen löytyy myös Kuopion kaupunginkirjaston maakuntaosastolta, jossa sitä voi tiirailla. Lainaksi sitä ei sieltäkään saa.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Linnankosken tuotantoa on käsitelty seuraavissa teoksissa:
Mäittälä, Leevi: Elämän tulipunakukka (WSOY 1979)
Setälä, Helmi: Johannes Linnankoski (Otava 1911)
Söderhjelm, Werner: Johannes Linnankoski (Otava 1919).
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Porin kaupunginkirjaston Santsi-aineistorekisteristä osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
