Tässä Pikku neiti porvoolaisen sanat (lähde: Toivelauluja: iskelmien aarreaitta. 64. - Hki: Fazer, 1965).
Kohdannut oon BB:n,
tavannut myös CC:n,
tunnen melkein kaikki kauniit naiset maailman.
Sydämet vain ovat
heillä kovin kovat,
siksi kotiin tultuani
pääni pyörälle jo pani
tyttö, joka minusta on kaikkein kaunehin.
Pikku neiti porvoolainen
pisamainen
tämän vuoden missi on!
Miehet lankee hurmioon
ja mä yksi heistä oon.
Pikku neiti porvoolaisen
ihanaisen
tukka kullankeltainen
on kuin laineet rukiin uusimaalaisen.
Hän on niin kuin haltiatar tämän maan
eikä Italiaan sopis ollenkaan.
Hän on suurta rauhaa metsien
ja järvi sininen.
Kun hän hymyilee kuin suvi suloinen
minä tunnen sydämessäin rakkauden.
Häntä palvon vain ja ihannoin
ja sanoa nyt...
Hei, kysymyksesi sisältää sekä sanat vaha että vahe. Rauman kadunnimien kohdalla vahe tarkoittanee kahden rakennuksen välistä solaa, kujaa. Sen alkuperänä pidetään viron kielen vahe-sanaa (ero, väli). Vahat taasen ovat suuria siirtokiviä, jotka ovat maastossa erottuvina toimineet usein pitäjän rajojen välisinä rajakivinä. Molemmat sanat esiintyvät meillä lounaismurteissa. (Lähde: Toivo Vuorela: Kansanperinteen sanakirja)
Elonkirjan on säveltänyt ja sanoittanut Veikko Kasurinen. Näyttää kuitenkin siltä, että laulusta ei ole julkaistu nuottia.
Elonkirjan on levyttänyt ainakin Rantsilan veteraanikuoro (joht. Pentti Jäntti) cd:llään "Veteraanien viesti". Cd:tä löytyy useista kirjastosta.
Pinttyneen tupakanhajun aiheuttamaa epäsuoraa passiivista tupakointia ei ole tutkittu lähimainkaan yhtä paljon kuin varsinaista passiivista tupakointia. Suomen kuvalehden referoiman Environmental Science & Technology -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan huonekaluihin, mattoihin, vaatteisiin ja muille pinnoille pinttynyt tupakanhaju voi olla terveydelle haitallisempaa kuin on luultu. Erilaisille pinnoille tarttunut nikotiini voi muodostaa myrkyllisiä tai syöpää aiheuttavia yhdisteitä reagoidessaan huoneilman otsonin, pintojen molekyylien tai ympäristön typpiyhdisteiden kanssa. Nikotiini voi säilyä pinnoissa kuukausia - tuskin kuitenkaan vuosia.
Kotimaisesta sisäilma- ja ympäristöterveyskirjallisuudesta en löytänyt epäsuoraan...
Hirvensalmen historiikkia kirjoittava historiantutkija Erkki Kinnunen kertoo sähköpostissaan 13.3.2020 seuraavaa:
"Pöyryn hautausmaalla eli ns. uudella hautausmaalla paljastettiin vakaumuksensa puolesta henkensä menettäneille pystytetty muistopatsas Hirvensalmen 300-vuotisjuhlien yhteydessä 29.7.1956. Patsasasia oli kehitteillä vuosia. Hirvensalmen työväenjärjestöjen yhteisen patsastoimikunnan toimesta kerättiin varoja patsaan hankkimista varten. Toimikunta, johon kuuluivat Adam Tillonen, Viljam Liimatainen ja Matti Ek, saivat tukea myös kunnalta. Kunta oli luovuttanut aikaisemmin tarkoitukseen 20.000 markkaa ja vuoden 1956 budjetissa 30.000 markkaa ja niin saatiin patsasrahasto kartutettua niin suureksi, että sen turvin...
Laulun nimi on Pikkurumpu, mutta sanojen alkuperästä ja merkityksestä ei ole muuta tietoa kuin, että hengellisestä laulusta on kysymys ja se on alunperin amerikkalainen. Useat tahot ovat tehneet laulun sanoista omia versioitaan, eikä alkuperäisestä suomentajasta löydy tietoja.
Fyysikkokillan sivulla on samat sanat kuin Velipuolikuun esityksessä: http://www.fyysikkokilta.fi/fiisut/pikkurumpu.html
Laulun historiata on kerrottu teekkarien lehdessä http://arkisto.lehti.tek.fi/content/pikkurumpu :
"Pelastusarmeijan tapa musisoida on iät ja ajat ollut suosittu parodiakohde. Armeijan sotilasesikunta ei taida olla kovin mielissään tavasta, jolla teekkarit ovat ottaneet asiakseen ”pelastaa” toistensa sieluja. Armeijan käyttämän, amerikkalaisen...
Sanasta "sirmakka" löytyy seuraavanlaisia tietoja kirjasta Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja. 3, R-Ö: "Sirmakka" on Kaakkois-Suomen murteen sanoja. Karjalankannaksella sana esiintyi myös muodossa "sermakka". Karjalan kielellä sana on "širmankka". Sana tulee alkujaan venäjän kielen sanasta "šarmanka", joka ei tosin tarkoita harmonikkaa, vaan posetiivia. Venäjän kielen sana taas johtuu suositusta posetiivikappaleesta Charmante Katharine.
Muistamaasi kohtaa emme onnistuneet sanatarkasti löytämään Myrskystä tai muustakaan Shakespearen näytelmästä, mutta uneen Prospero viittaa Myrskyssä tällä tavoin:
Sama kude
On meissä kuin mik' unelmissa on,
Ja unta vaan on lyhyt elämämme.
(suom. Paavo Cajander v. 1892)
Englanniksi sama lainaus kuuluu näin: "We are such stuff
As dreams are made on; and our little life
Is rounded with a sleep."
Lainaukset haettu Project Gutenbergista (http://www.gutenberg.org/), jossa Shakespearen teokset sekä Cajanderin suomennokset ovat vapaasti luettavissa.
Hei!
Runo on suomennettu nimellä "Laulu".Suomentaja on Risto Ahti ja se löytyy teoksesta Maailman runosydän. Runon alkusäkeet:Pysäyttäkää kaikki kellot, puhelinlinjat katkaiskaa, kieltäkää koiraa haukkumasta mehukasta luuta.
Viola-tietokannan mukaan tästä venäläisestä kansanlaulusta "Beloi akatsii grozdja dušistyje" on tehty ainakin kaksi eri sanoitusta. Selvästi yleisempi on Martti Wuoren (1858-1934) suomennos "Valkoakaasiat" (Tuoksuvat tuomien valkoiset kukkaset). Säveltäjä ja sanoittaja Usko Kemppi on tehnyt salanimellä U. Kalanti myös version "Tuomien kukkiessa" (Taas alla tuomien). Tämä suomennos on ilmeisesti syntynyt vasta 1940-luvulla.
En löytänyt yhtään viitettä, joka olisi maininnut suomenkielisen tekstin tekijäksi R. R. Ryynäsen. Tähän hätään en myöskään pystynyt saamaan käsiini tuota kokoelmaa "Köyhälistön laulukirja", eikä sen sisältöä ole missään tietokannassa avattu edes sen vertaa, että näkisi, millä nimellä laulu kokoelmassa on. Oma...
Veden hydrologinen kierto tuo jatkuvasti uutta vettä pohjavesivyöhykkeeseen. Pohjavesikerroksen pinnalle tuleva ns. vajovesi ajaa alla olevaa vesimassaa liikkeeseen, ja virtaava vesi hakeutuu kohti purkautumisalueita ja -paikkoja. Vesivaraston tasapainon säilyttämiseksi pohjavettä purkautuu keskimäärin yhtä paljon kuin uutta pohjavettä muodostuu. Purkautumista tapahtuu haihtumalla, tihkumalla ja virtoina lähteistä. Lähde siis toimii pohjaveden purkautumiskohtana maan pinnalla (tai vesistössä). Joskus vesi kohoaa maan pintaan hydrostaattisen paineen vaikutuksesta.
Lähde syntyy tavallisesti hyvin vettä läpäisevässä maalajikerrostumassa virtaavan pohjaveden ja huonosti vettä läpäisevän kerrostuman leikkauskohtaan, joka on...
Suomen kansallisbibliografia Fennica antaa tekijähaulla (Vakkuri, Kai) yli neljäkymmentä viitettä.
Tässä listassa on lueteltu suurin osa Kai Vakkurin (s. 1934) julkaisemista luovuutta ja aikaa käsittelevistä tietokirjoista sekä kaunokirjallisuudesta, jota hän on julkaissut. Listasta voi puuttua teoksia, joita Vakkuri on kirjoittanut muiden kanssa. Fennica on kaikkien vapaasti käytettävissä osoitteessa http://fennicaw.lib.helsinki.fi
Elä enemmän! : uusi tapa ajatella aikaa .Mark-kustannus 1985
Marraskuun kukat : viisi päivää Valamossa . Etelän kirja 1985
Erikoisliikkeen markkinoinnin opas. Mark-kustannus 1986
Mediamyyjän opas. Ark-kustannus [1986]
Kirjapainon markkinoinnin avain. Mark-kustannus [1987]
Uudenlainen sihteeri ja toisenlainen...
Saat uuden kirjastokortin kirjastostasi, kun esität kuvallisen henkilöllisyystodistuksen kirjaston asiakaspalvelussa.
Jos korttisi on katoaa, niin ilmoita siitä välittömästi kirjastoosi. Jos kadonneella kortilla onnistuttaisiin lainaamaan aineistoa, olet vastuussa lainatusta materiaalista. Vastuusi lakkaa, kun olet tehnyt katoamisilmoituksen kirjastoon. Kirjastokortti kuoletetaan eikä sitä pysty enää käyttämään.
Laatokan lapsi -laulun on säveltänyt Pentti Lasanen ja sanoittaja on Pentti Kaartinen. Laulu (myös sanat) sisältyy nuottikokoelmaan Kotimaista vanhaan malliin. 5. S.l. : Erik Lindström, c1981. http://www.helmet.fi/record=b1054851~S9*fin
Minä rannoilla Laatokan lapsuutein vietin,
sain ihailla myrskyjä sen.
Yhä nuoruuttain kaipaan, haaveissain mietin,
miksi Laatokkaa näe mä en.
Olin viisitoista, kun sen viimeksi näin
ja minut vietiin sen rannoilta pois.
On kalliot jyrkät nuo mielessäin,
niitä vielä jos koskettaa vois!
Olen lapsi mä Laatokan.
Sota-ajan tuon ankaran,
sen mä muistan ain'
kodin jättää kun sain.
Tyynet kuin myrskyt,
nuo Laatokan tyrskyt
ne kaipuuna korvissain soi,
niitä koskaan en unhoittaa voi.
Siellä valkeilla rannoilla...
Ensimmäinen Harry Potter -romaani (Harry Potter and the Philosopher's Stone)ilmestyi vuonna 1997. Suomennos eli Harry Potter ja viisasten kivi ilmestyi vuonna 1998.
Ensimmäinen elokuva Harry Potter and the Philosopher's Stone valmistui vuonna 2001.
Lähteet:
Lasten ja nuorten jatko- ja sarjakirjat / toim. Anna-Riitta Hyvärinen & Tuija Mäki. 2011.
http://www.jkrowling.com/en_GB/#/works/the-books
http://en.wikipedia.org/wiki/Harry_Potter_(film_series)
Pirjo Mikkosen Suomalaiset sukunimet -kirjassa on sukunimien Ruutu ja Ruutikainen kohdalla kerrottu, että sukunimet Roth, Ruth ja Ruuth ovat sotilasniminä esiintyneitä sukunimiä. - Ruutiainen nimen kohdalla kerrotaan Laihialla esiintyneen suku- ja talonnimenä esim. vuonna 1580 Niilo Ruuth. Rantasalmella on asunut 1600-luvulla Ru(u)thin ratsumiessuku. Vöyrin nimismiehenä on toiminut 1500-luvulla Martti Laurinpoika Ruuth. Lisää samanlaisia nimen esiintymiä löytyy kirjasta näiden sukunimien kohdalta.
Sotilasnimi-ilmiöstä löytyy tietoja esim. Wikipediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Sotilasnimi
Turun kaupunginkirjastosta löytyy kaksi kirjaa koskien aihetta. Ensimmäinen kirja on ”Sortavalan seminaari 1880-1940” (1940) ja toinen kirja on ”Sortavalan–Itä-Suomen seminaari 1940-1950 (1880-1950)” (1950). Molemmista kirjoista löytyy oppilasmatrikkeli ja opettajamatrikkeli. Kirjassa ”Sortavalan seminaari 1880-1940” oppilasmatrikkelin osuus on s. 217-717.
Kirjojen saatavuus löytyy Vaskista: https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Mistään tarkistamistani sanakirjoista ei löytynyt merkitystä sanalle evakointi. Evakuointi sen sijaan mainittiin kaikissa. WSOY:n sivistyssanakirja vuodelta 2001 antaa sanalle evakuoida merkitykset 1) tyhjentää 2) poistaa ilma tai kaasu umpinaisesta säiliöstä 3) siirtää sodan, tulipalon tai muun vaaran vuoksi ihmiset turvallisempaan paikkaan 4) (ark.) ottaa omavaltaisesti.
Suomen kielen perussanakirjan mukaan hovineiti, hovinainen on hovissa palveleva aatelisnainen. Kamarineiti, -neito, -neitsyt on varsinkin ylhäisönaisen seuraneiti.
Suomen kielen perussanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 1990.
Sivusta-adjutantti lienee sama kuin sivusadjutantti, hallitsijan henkilökohtaisesta adjutantista aikoinaan käytetty nimitys.
http://runeberg.org/pieni/4/0117.html
http://www.saunalahti.fi/hirvela/historismi_sivut/ammatit%20a-k.html
