Aihepiiriä on käsitelty tai sivuttu useissa opinnäytteessä, joista löytyisi varmasti lisäviitteitä, esimerkiksi:
Niemelä, Ville: Rajavartiomiehen käyttäytymisvelvoitteet - vertailussa rajavartiomies, poliisi ja ammattisotilas. Vaasan yliopisto, 2015.
https://finna.fi
Aho, Niko: Sotilaan sananvapaus Suomessa. Maanpuolustuskorkeakoulu,2015.
http://finna.fi
Koivisto, Sanna-Kaisa: Sananvapaus palvelussuhteessa, erityistarkastelussa asiallisuusvaatimuksen luomat haasteet virkamiehen sananvapaudelle. Tampereen yliopisto, 2015.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506251851
Jaakkola, Max: Sananvapauden rajoittaminen työ- ja virkasuhteessa noudatettavan lojaliteettivelvollisuuden perusteella. Turun yliopisto, 2012.
https://finna.fi
Riski, Minna:...
Ammattikorkeakoulujen Rehtorineuvosto Arenen (http://www.arene.fi/ ) mukaan Opetusministeriön alaisista ammattikorkeakouluista kuntaenemmistöisiä osakeyhtiöpohjaisia on 6 ja yksityisomisteisia osakeyhtiöiden ylläpitämiä on 4 ammattikorkeakoulua.
Kaivattu runoilija on Kari Levola ja etsitty runo löytyy hänen vuonna 1980 ilmestyneestä esikoiskokoelmastaan Avovedet.
"Hämärässä huhtikuussa
ohittaa juna verkkaan aseman -- "
Runo on mukana myös Hannu Mäkelän toimittamassa Runon vuodenajat -antologiassa.
Vain kirjoittaja itse tietää, onko hän tehnyt teksteistään erillisiä sopimuksia niitä julkaisseiden lehtien kanssa. Jos mitään kertakaikkista oikeuksien luovutusta ei ole tapahtunut (sellaisesta täytyy olla mustaa valkoisella) eikä kirjoittaja ole ollut lehtiin työsuhteessa, jonka puitteissa tehdyt jutut ovat voineet siirtyä kustantajan haltuun, ei tekstien kopioimiseen ja julkaisemiseen uudelleen ole estettä.
Toimittajalle ei synny tekijänoikeutta, ellei hänen osuutensa ole niin merkittävä, että hänet voidaan arvioida toiseksi tekijäksi. Pelkkä jutun tiivistäminen tai kirjoitusvirheiden korjaaminen ei tähän riitä.
Sillä, ovatko lehdet toiminnassa vai ei, ei suoranaisesti ole merkitystä asian laillisuuspuoleen. Jos alkuperäinen kirjoittaja...
Tällaista Lappia koskevaa ruotsi-suomi-sanakirjaa ei ole. Linnuista löytyy ruotsinkielisiä nimiä teoksesta Aikio, Samuli: Samegiel loddenamahusat (1993)
Joitain lintujen nimiä löytyy myös Hämäläisen monikielisestä Vaellussanastosta (1988).
Muiden alojen sanastoja voit katsoa Lapponica-tietopankista http://www.lapponica.net , siinä yhteydessä on myös pääsy Lapponica-tietopalveluun.
Google-haku "Maailman rauhanneuvosto" tarjoaa mm. Wikipedia-artikkelin, josta on hyvä lähteä liikkeelle. Sitä kautta löytyy järjestön kotisivukin. Toisen järjestön suomenkielisen nimen osalta ei löytynyt hakutuloksia, mutta "Soviet Peace Committee" tuottaa tulokseksi englanninkielisen Wikipedia-artikkelin ja monia erilaisía linkkejä.
Suomalaisissa kirjastotietokannoissa ko. järjestöjä käsitteleviä teoksia ei varsinaisesti taida olla. Hakutulokset asiasanoilla rauhanliikkeet ja rauhantyö ovat pääasiassa pamfletteja ja/tai Suomen rauhanliikkeitä koskevia. Kannattaa tsekata mm. Pasifistin taskukirja (2003) sekä Väkivallan loppu: johdatus uuteen rauhanpolitiikkaan (2000). Hyödyksi saattaisi olla myös Neuvostoliiton historiaa käsittelevä teos...
Tässä ei välttämättä ole kyse mistään sen kummallisemmasta kuin epäyhtenäisestä käytännöstä eri kirjastojen ja luetteloijien välillä. Usein kirjastot tosin hyödyntävät kansallisbibliografia Fennican luettelointitietoja sellaisinaan, joten salanimi-lisämääreen käyttö kirjastotietokantojen tekijätiedoissa on hyvin suuressa määrin yhdenmukainen Fennican kanssa: joissain tapauksissa sitä on käytetty, toisissa taas ei.
Ilkka Remeksen todellisen henkilöyden salaamisesta ei ole kyse. Kansallisbibliografian auktoriteettirekisterissä Petri Pykälän ja Ilkka Remeksen nimet on linkitetty toisiinsa, joten tekemällä Fennicassa tekijähaun "Remes, Ilkka" saa teoslistauksen ohella huomautuksen Ilkka Remeksen oikeasta nimestä.
Sitä paitsi, kun Remeksen...
Kirjoja aiheesta:
*SEGERSTAD : MODERN SCANDINAVIAN FURNITURE
*ZAHLE : KOTIEN KÄYTTÖTAIDETTA : POHJOISMAINEN TAIDEKÄSITYÖ JA TAIDETEOLLISUUS
*EJDESTAM : SÅ HAR VI BOTT
*FORM OCH TRADITION I SVERIGE
*TUNANDER : SVENSK STILHISTORIA
*DESIGN FROM SCANDINAVIA 17
*BARWICK : SCANDINAVIAN COUNTRY
*BURDETT : ESSENTIAL SCANDINAVIAN STYLE
*WADDELL : NEW SWEDISH STYLE : A PRACTICAL DECORATING GUIDE
*CARGILL : SWEDISH STYLE : CREATING THE LOOK
*DESIGN DIRECTORY SCANDINAVIA
(Ja näiden kirjojen saatavuudenhan voit näppärästi tarkistaa netin kautta osoitteessa www.ouka.fi/kirjasto/intro .)
Muutamia artikkeleita kotimaisten lehtien Aleksi-artikkelitietokannasta:
*Queer as design : erittäin hienoa "ruotsalaista" muotoilua / Talikka, Pekka / Z 2001 ; 1
*...
Toivo Vuorelan Kansanperinteen sanakirja (WSOY, 1979) esittelee päivätyöpirkan, muistiinpanovälineen, johon merkittiin torpparin työpäivien määrä. Pirkka oli puukapula, jonka yhteen sovitettuihin puoliskoihin tehtiin merkit, minkä jälkeen kumpikin osapuoli otti oman puoliskonsa haltuunsa. Tarvittaessa voitiin puoliskojen merkkejä verrata keskenään. Vuorelan kirjan sivulta 341 löytyy piirros päivätyöpirkasta hakusanan "pirkka" kohdalta.
Runolle ei ikävä kyllä ole löytynyt tekijää. Se on yksi runoista, joita menneinä vuosikymmeninä kirjoitettiin muistoalbumeihin.
Runo löytyy ainakin tältä Vihreän Rouvan Muistokirjan värssyjä -sivulta:
http://www.vihrearouva.net/muisto.html
Varsinaisia tieteellisiä tutkimuksia kantoliinoista tai rintarepuista ei valitettavasti löytynyt, mutta aihetta sivuaa ainakin Jean Liedloffin kirja The Continuum Concept, jonka sanotaan olevan "pehmeän vauvanhoidon ja vauvankannon klassikko". Lisää tietoa kirjasta osoitteesta http://www.continuum-concept.org/ Kirjaa on saatavana yksi kappale pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa, tarkemmat tiedot http://www.helmet.fi/
Myös suomalainen Anneli Aurelan tutkimus Sylissäpito elämänmuotona ja terapiana saattaisi sivuta aihepiiriä. Kirja on saatavana ainakin Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan kirjastosta.
Kotimaisia ei-kaupallisia kantoliinasivuja löytyy osoitteista:
http://www.lapsiperhe.net/kantoliinat/perhepeti.html
http...
Tulikivi-yhtiöstä/uuneista on jonkin verran tietoa:
- Vänttinen, Mirja: Valmistajan ja jälleenmyyjäyrittäjän yhteistoiminnan kehittäminen : esimerkkinä Tulikivi Oyj:n kotimaan tulisijaliiketoiminta, progradu -työ, Itä-Suomen yliopisto, 2010
- Lehikoinen, Arja: IFRS-tilinpäätöskäytäntöön siirtyminen : case : Tulikivi Oyj. Kuopion yliopisto, progradu -tutkielma, 2005
- Kivi, jolla on sielu : 30 vuotta Tulikiven mielikuvia, 2009
- Konttinen, Hannu: Uunikirja : tulikivi-uunien ystäville huviksi ja hyödyksi, 1997.
- Vuosisata vuolukiveä 1893-1993, 1993
Kalle Laineen opinnäytetyössä https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/29799/Laine_Kall… sekä
Vaasan yliopiston tutkimuksessa Ikkunoita osaamisen johtamiseen ja systeemiseen...
Suurin syy pelien hitaampaan tuloon kirjastoon lienee toimittajan tilaa-toimita -ketjussa, sillä toimittajat eivät pidä kovin suuria varastoja. Myös pelien toimittajat siis tilaavat pelit kirjastojen tilauksien mukaan ja odottavat niiden saapumista, sen jälkeen lähtee paketti kirjastolle. Joskus pelien erät ovat pieniä, ja pelit saattavat olla tavarantoimittajalta lopussa, vaikka kaupoissa samoja pelejä hyllyssä onkin.
Myös pelien luetteloinnissa on joskus viivettä. Jos kirjastojen käyttämällä luettelointipalvelu BTJ:llä ei ole valmista tietuetta pelistä, kun luettelointia aloitetaan, kirjastot luetteloivat tuotteen itse.
Tämän lisäksi pelejä vielä tilataan selvästi harvemmalla aikataululla kuin kirjoja.
Bluefire Readerin nettisivujen (http://www.bluefirereader.com/windows-app.html) mukaan sovellus toimii vain seuraavilla Windows-versioilla: Windows 8.1, Windows 8, Windows 7 SP1. Eli käytännössä asiakas voi vain odotella, että sovelluksen tekijä päivittää sen tukemaan myös Windows 10 -versiota.
Kirjastokorttia ei saa sotkea. Uusi kortti maksaa aikuisilta 3 e ja lapsilta 2 e.
Kirjastokortti on virallinen asiakirja, joka mahdollistaa kirjaston käytön sääntöjen puitteissa.
Vastauksen lähettäminen on viipynyt, kun emme ole onnistuneet saamaan yksiselitteistä vastausta. - Sellainen käsitys meillä on, että mitään teosta ei voi julkaista uudelleen kysymättä tekijän lupaa, vaikka merkitsisikin lähteen kuvan alle. Mutta jos kerran lähde löytyy, samalla vaivallahan voi kysyä lupaakin.
Tekijänoikeuslaki löytyy FinLexistä
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
ja Jukka Kemppisen pohdintaa ja lukijoiden kommentteja blogissaan vuonna 2006
http://kemppinen.blogspot.com/2006/01/oikeudet-upoksissa.html
Zinion käyttö kirjaston kautta on asiakkaalle ilmaista, vaikka luonnollisesti kirjasto maksaa siitä, että palvelu saadaan asiakkaiden käyttöön.
Kirjastolla ei kuitenkaan kaikkia palvelun lehtiä käytössä, vaan niistä on valittu osa asiakkaiden käyttöön. Muita lehtiä voi hankkia palvelusta luettavaksi itse maksamalla. Vahingossa sen ei pitäisi tapahtua. Osoitteesta http://fi.zinio.com löytyvät maksullisen Zinion suomenkieliset sivut.
Futuro-taloista löytyy mm. Harri Hautajärven Elämää muovikodissa -artikkeli Arkkitehtilehden numerosta 2000:1, s. 105, Jukka Kortin Futuro - muovi ja avaruus on todellisuus -artikkeli lehdestä Kuva 1998: 5-6, s. 66-67, Hannu Pöppösen artikkeli Futuro laskeutui utopiasta nykyaikaan Helsingin sanomista 2003-02-22 ja Sami Sykön Matin mökki -artikkeli Helsingin sanomien kuukausiliitteessä 2002; (11) marraskuu; 100-102. Lisäksi löytyy Otso Kantokorven kirja-arvostelu lehdestä Taide 2003: 1, s. 49 ja Tiina Purhosen kirja-arvostelu saman lehden numerosta 2003: 2, s. 49. Arkkitehtilehdessä (1/1969, s. 60) on Matti Suurosen ja Yrjö Ronkan Futuro -artikkeli. - Intenetistä löytyy Marko Homen ja Mika Taanilan kattava kirjoitus Metsämaisemasta...
Runoilija Sirkka Seljan (oik. Sirkka-Liisa Tulonen) vanhemmat olivat maanviljelijä Jalmari Tulonen ja Hilja Auroora Eerola. (lähde: Suomen kirjailijat 1917-1944, 1981) Sisaruksia ei mainita.
Sirkka Selja syntyi Hämeenkoskella vuonna 1920 ja pääsi ylioppilaaksi Lahden yksityisestä tyttölyseosta vuonna 1942. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa historiallis-kielitieteellisellä osastolla. Lähde: kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasampo:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175989474530#.VL-…
Yksityiselämästään Selja ei ole paljon kertonut. Kotiliesi-lehdessä (1986, nro 14, s. 2-5) on hänen haastattelunsa, jossa hän mm. kertoo, että yksinäisyys ja hiljaisuus ovat kirjoittamisen edellytys. Mutta että runoilijakin tarvitsee...
