Mikkelin musiikkiosasto vinkkaa kysyjälle sivua www.allmusic.com. Sieltä löytyy kuunneltavaksi monenlaista musiikkia.
Poímintoja:
Samanlaista musiikkia kuin Iglesias on esim. Luis Miguel.
Näitä seuraavia voisi harkita:
Pointer Sisters: I´m so excited
Survivor: Eye of the tiger ja Burning heart
Paul Oxley´s Unit : Spanish bars
Samatha Fox : Touch me
Eve Hietamies on syntynyt 14.10.1964 Lappeenrannessa ja toimii nykyään sekä kirjailijana että toimittajana. Hänestä löytyy tietoa Internetin kautta esim. Wikipediasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Eve_Hietamies) ja hänen kirjojaan kustantavan Otavan sivuilta (http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/a-i/hietamies_eve/fi_FI/hiet…). Eve Hietamiehestä on myös artikkeli kirjassa Kotimaisia nykykertojia 1-2 (BTJ Kirjastopalvelu 2003). Lisäksi hakemalla esim. Googlella sanoilla "Eve Hietamies" löytyy linkkejä hänestä tehtyihin haastatteluihin.
Kyseessä voisi olla Tove Idströmin käsikirjoittama ja Peter Lindholmin ohjaama tv-sarja Ilman kavaluutta (1996).
Sarjan päähenkilö tosin on opettaja, muilta osin juoni voisi sopia. Sarjan tekstiä ei ole julkaistu kirjana. Ylen Tallennemyynti on julkaissut sarjasta videon, joka on saatavissa useista kirjastoista.
Kirjastoista löytyy kiinan kielen oppimateriaaleja, kirjoja, äänitteitä, videoita, cd-romeja jne. Alkeisoppikirjoissa tai kielen perusoppikirjoissa lähdetään ihan alkeista, opetuskielenä voi olla kiina, suomi, englanti jne. Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy myös lapsille tarkoitettuja kiinan kielen oppikirjoja (aapisia ja lukemistoja). Ota yhteyttä oman paikkakuntasi kirjastoon, joka voi välittää niitä käyttöösi kaukolainana.
Jos kyseessä on Joensuun seutukirjaston toimialueella kokoontuva lukupiiri, on kaksi tapaa lainata lukupiirin kirjat kirjastosta. Ensimmäinen tapa on se, että kukin lukupiirin jäsen varaa, hakee ja lainaa valitun kirjan itsenäisesti itselleen omalla kirjastokortillaan. Varaukset ovat ilmaisia. Laina-aika on neljä viikkoa. Jos on kyse kirjasta, joka on lainassa, varaus on aiheellista tehdä jo ainakin puolitoista tai kaksi kuukautta ennen käsittelykertaa. Uutuuksia tai muuten huippusuosittuja kirjoja ei kannata ottaa lukupiirikirjaksi, koska niistä on paljon varauksia ja niitä voi joutua odottamaan hyvinkin pitkään.
Toinen tapa on se, että lukupiirille tehdään oma kortti, jossa vastuuhenkilönä on lukupiirin vetäjä. Vastuuhenkilö sopii...
En löytänyt kyseistä artikkelia, mutta esimerkiksi Hyvä terveys –lehdessä on kerrottu asentohoidosta, jolla voidaan hoitaa huimausta.
http://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/terveys/eroon_huimauksesta
Hyvänlaatuisesta asentohuimauksesta ja sen hoidosta löytyy internetistä enemmänkin tietoa.
Asentohuimauksen oireen, muutamia kymmeniä sekunteja kestävä huimauksen, aiheuttaa sisäkorvan kaarikäytävään kulkeutunut sakka. Liikkuessaan sakka antaa sisäkorvan herkille aistinsoluille väärää informaatiota pään liikkeistä.
Hyvänlaatuisen asentohuimauksen diagnoosi voidaan tehdä asiaan perehtyneen ammattilaisen tekemien testien avulla. Lääkehoitoa ei tarvita vaan hoidoksi riittää sakan poistaminen kaarikäytävästä asentohoidolla.
http://yle.fi/vintti/yle...
Tuosta summasta se johtuu. Jos sinulla on maksamattomia maksuja 5 euroa tai enemmän, et voi tehdä varauksia.
Valitettavasti verkkomaksaminen ei vielä onnistu, vaan maksut pitää suorittaa kirjastossa. Verkkomaksaminen on lähiaikoina tulossa mahdolliseksi Helmet-palvelussa.
Suora käännös on Rakkaus on uusi. Käytetään vihkisormusten kaiverruksissa merkityksessä Ihmeellinen on rakkaus.
Ks esim. http://www.amoriini.com/fi/H%C3%A4iden%20suunnittelu/Sormukset%20ja%20k…
Ferlinin runoja on suomennettu ja monista runoista on sävelletty lauluja. Erityisesti kaipasit muistorunoa "Inte ens en grå liten fågel", jonka Ferlin kirjoitti menetettyään vaimonsa. Runon suomenkielinen nimi on "Ei edes". Suomennos löytyy teoksesta Nils Ferlin: "Surkimuksen lauluja; Outolainen; Lasit". Ferlinin teoksia voi hakea HelMet-kirjastojen kokoelmista osoitteesta www.helmet.fi.
Lisää Ferlin-suomennoksia löytyy Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta, osoitteesta http://finna.fi.
Pauli Virta näyttää levyttäneen useita Ferlinin runoja. Äänitteiden nimiä voi hakea Violasta, musiikkiaineistojen yhteistietokannasta, osoitteesta
http://finna.fi
Kyseessä saattaisi olla Taru ja Tarmo Väyrysen Vuorileijonan varjo -sarja, vaikkakin se sijoittuu fantasiamaailmaan. Sarjan osat julkaistiin alun perin vuosina 1996-2000 ja uudelleen yhteisniteinä vuosina 2014-2016.
Kuvaukset sarjan osista sekä tietoa kirjailijoista löytyy esim. Risingshadow-sivustolta: https://www.risingshadow.fi/library/author/247-taru-ja-tarmo-vayrynen.
Voit tehdä haun Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta: http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Asiasanoilla kirjallisuu- ja marxi- sekä valitsemalla kieleksi suomen saat 12 viitettä. Tästä voit myös katsoa teosten saatavuuden.
Laajemman haun voit tehdä Nelliportaalin avulla, osoitteessa:
http://www.nelliportaali.fi/V/Y2RBXTVIALKAHY442DM4G1YG1C8P9D74K5S2XAR21…
Valitse ensin Monihaku ja sieltä vasemman reunan Aihealueet-laatikosta Tietokannat A-Z ja ylhäältä Tarkennettu haku. Pian pääset ruksaamaan tietokantoja. Kannattaa valita ainakin Arto (suomalaisia lehtiartikkeleita), Linda (Suomen yliopistokirjastojen aineistoa) ja Piki-verkkokirjasto.
Asisanoilla kirjallisuu? ja marxi? saa viitteitä Artosta 50, Lindasta 153 ja Piki-...
Kirja on todennäköisesti Joy Swiftin tositapahtumiin perustuva muistelmateos "Näenkö vielä lapseni: tosikertomus nuoren äidin tuskasta ja toivosta". Kirjaa löytyy useasta Joensuun seudun kirjastosta mm. Joensuun pääkirjastosta.
Ensimmäinen katkelma on Lauri Pohjanpään runosta Käräjillä. Runo sisältyy kokonaisuudessaan useisiin Pohjanpään runojen kokoelmiin. Runon voi lukea esimerkiksi teoksista Pohjanpää: Valitut runot, Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910 - 2002, Pohjanpää: Metsän satuja.
Toinen katkelma on Jean de La Fontainen eläinrunosta Susi ja kurki. Runon on suomentanut Yrjö Jylhä. Runon voi lukea esimerkiksi teoksesta La Fontaine: Eläintarinoita (1992).
Sekä Pohjanpään runo lyhennettynä että La Fontainen eläinruno Susi ja kurki sisältyvät 1955 julkaistuun kansakoulun lukukirjaan Viides lukukirjani. Tekijät ovat Inkeri Laurinen ja Antero Valtasaari.
Saatte runot sähköpostiinne.
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Pohjanpää: Valitut runot (...
Kirjallisuutta löytyy huonosti, mutta verkossa on lähteitä, mm: Tampereen Ammatikorkeakoulussa valmistunut Mika Larikan konetekniikan opinnäytetyö: PIENVESIVOIMA <1 MW JA SEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA
(http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/46722/Mika_Larikk…)
Tätä kannattaa myös selata http://www.pienvesivoimayhdistys.fi/
Sieltä löytyy hyvin asiaa. Mm. pienvoimalaopas, johon tuossa opinnäytteessäkin usein viitataan.
Kysymiäsi arvoja ei kirjaston lähteiden kautta löytynyt. Alla tietoa, joka on peräisin kirjasta Mercedes-Benz W124- & E-sarjat: 1985-1994: korjausopas / Esko Mauno (1994)
Suihkutusmoottorit: KE-Jetronic:
- Joutokäyntinopeus 230 E: 700-800 rpm
- CO-pitoisuus joutokäynnillä: ei kat 0,5-1,5 %, kat 0,5 % tai alle
- Kiristysmomentit: polttoainemäärän anturi 40, lambda-anturi 55, pakoputki pakosarjaan 30, pakoputken kannatin 20
Helsingin kaupunginkirjastossa kirjastokortin saa myös alle 15-vuotias, mutta silloin tarvitaan korttiin takaajaksi yksi täysi-ikäinen vastuuhenkilö. Takaaja vastaa kortilla lainatusta aineistosta. Helpointa kortti on tehdä alle 15-vuotiaalle, jos takaajaksi aikova on itse mukana, mutta kirjastosta voi pyytää myös kaavakkeen, jonka täyttämällä takaaja voi antaa luvan hankkia kirjastokortin. Mukaan kannattaa varata alle 15-vuotiaan Kela-kortti tai muu henkilöllisyystodistus.
15 vuotta täyttänyt ei sen sijaan tarvitse takaajaa vaan vastaa itse lainaamistaan kirjoista, levyistä ja muusta materiaalista. Kahden kuukauden päästä pystyt siis hankkimaan itse kirjastokortin, kunhan otat henkilöllisyystodistuksen mukaan kirjastoon. Kun täytät 15...
Parhaiten tieoa Raamatun nimistä sisältää kymmenosainen "Iso Raamatun tietosanakirja", jossa on mm.nimien selityksiä. Sarjassa on kahdeksan tietosanakirjaosaa ja 2 atlasosaa.
Iso Raamatun tietosanakirja 1-10. Vantaa : Raamatun tietokirja. 1989 -1992
Suomen Unkarin lähettiläät mainittuna aikana olivat:
Karl Gustaf Idman (Kööpenhamina) 1922-1927,
Emil Nestor Setälä (Kööpenhamina) 1927-1930,
Onni Talas (Kööpenhamina) 1930-1934,
Onni Talas 1934-1940,
Edellä mainituista Idman on kirjoittanut muistelmateoksen "Diplomatminnen 1919-1927 ja Talas "Muistelmia - Itsenäisyyssenaattorina
ja lähettiläänä kymmenessä maassa". Molemmat teokset ovat lainattavissa Helsingin pääkirjastosta. Saatte lainaoikeuden
esittämällä henkilötodistuksen ja antamalla postiosoitteenne Suomessa. Kansallisarkistostamme löytyy varmasti lisää materiaalia ja Suomen lähetystö Budapestissa voisi ehkä myös auttaa teitä.
Kirjastoissa käytössä olevat erikokoiset kirjavaunut palvelevat käytössä niin kauan kuin mahdollista, jopa varaosia vaihdetaan (esim. pyöriä).
Jos joku kirjasto lakkautetaan niin kirjavaunut otetaan kuntotarkistuksen jälkeen käyttöön muissa pisteissä.
