Mauno Koivuneva (1904-1989) oli Utajärven kirkkoherra vuosina 1953-1971. Hän kirjoitti pakinoita Päivämies –lehteen vuodesta 1955 lähtien Paimenpoika –nimimerkillä. Veikko Seppänen on koonnut ja julkaissut näitä pakinoita viisiosaisessa kirjasarjassa Paimenpojan kintereillä. Kirjoja voi lainata kirjastosta tai hankkia omaksi Veikko Seppäseltä. Yhteystiedot löytyy sivulta http://www.paimenpojankierroksilta.net/ .
Kansalaissodan punaisista runoili moittivaan sävyyn Ilmari Kianto, tähän tapaan:
"Voi teitä, voi teitä, te maankavaltajat kurjat!
Voi teitä, te Suomen suursuiset sudet, hurtat hurjat!
Te raa'at raukat ilman kansallistuntoa!
Ilman isänmaan rakkautta, ilman miehuuden kuntoa!
- Mitä teitte nyt maalle?"
Kansan tuomio -runo, josta ylläoleva ote on peräisin, julkaistiin Karjalan armeijan tiedonannot -lehdessä 3.4.1918. Se löytyy myös Kiannon vuonna 1918 omakustanteena julkaisemasta sotarunojen kokoelmasta Hakkaa päälle! : sotarunoja valkoiselle armeijalle.
Kirjan takakansitekstin mukaan Eppu Nuotion lastenkirja Villilän viheltäjät on kolmas villiläläisten vauhdikkaasta elämänmenosta kertova kirja. Kirja kuuluu Kirjava Kukko -sarjaan ja se on ilmestynyt vuonna 2001. Kirjassa seikkailee urheileva salaseura Villilän vauhti, jolla on paljon puuhaa toimeliaassa Villilän kylässä. Eppu Nuotion Villilästä kertovat Kirjava Kukko -sarjan kirjat ovat ilmestymisjärjestyksessä seuraavat:
Villilän vauhti 1998
Villilän vauva 2000
Villilän viheltäjät 2001
Sirkus saapuu Villilään 2002
Postia Villilästä 2003
Radio Villilä 2004
Villilän runoilijat ry 2005
Vuonna 2006 ilmestyy 8. Villilästä kertova kirja, jonka arvioitu ilmestymisaika on huhtikuussa.
Sakari Rimmisen Pilvilinna-elokuvaa ei löydy kirjastoista. Todennäköisesti syynä on lainausoiksien puuttuminen. Ilman lainausoikeutta kirjasto ei voi hankkia elokuvia kokoelmiinsa.
Elonet-tietokannan (Elonet on Kansallisen audiovisuaalisen arkiston ja Valtion elokuvatarkastamon ylläpitämä tietokanta, joka sisältää tietoa Suomessa esitetyistä elokuvista ja muista kuvaohjelmista sekä niiden tekemiseen osallistuneista henkilöistä ja yhtiöistä. http://www.elonet.fi/) kautta löytyy tietoa elokuvasta, mm., että se on esitetty useampaan kertaan televisiossa Ylen Teema-kanavalla.
Ehkä kannattaisi pyytää Teemaa esittämän se vielä kerran.
Muumikirjojen kääntämistä käsittelevä uusin teos lienee Yvonne Bertillsin vuonna 2003 ilmestynyt väitöskirja "Beyond identification:proper names in children's literature". Virpi Kurhelan toimittamassa teoksessa "Muumien taikaa. Tutkimusretkiä Tove janssonin maailmaan" käsitellään kääntämistä melko seikkaperäisesti.
Tove Janssonin kirjojen suomentamisesta on tehty useita opinnäytetöitä ja useita artikkeliviitteitä löytyy myös. Hyviä tiedonlähteitä ovat tietokannat LINDA ja ARTO, ks. finna.fi.
Kouvolan käännöstieteen laitoksen opinnäytetöiden listan saa esille osoitteesta http://rosetta.helsinki.fi.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran käännöstietokannasta voit hakea ketkä kaikki ovat kääntäneet Muumikirjoja. Osoite on http://dbgw.finlit.fi/...
Sinulle voidaan lähettää lasku, jonka maksamalla voit korvata kadonneen lehden. Ota yhteyttä kaupunginkirjastoon sähköpostitse (perinta@hel.fi). Saat laskun joko sähköpostitse tai kirjeitse.
Kyseessä voisi olla Tove Idströmin käsikirjoittama ja Peter Lindholmin ohjaama tv-sarja Ilman kavaluutta (1996).
Sarjan päähenkilö tosin on opettaja, muilta osin juoni voisi sopia. Sarjan tekstiä ei ole julkaistu kirjana. Ylen Tallennemyynti on julkaissut sarjasta videon, joka on saatavissa useista kirjastoista.
Wikipedian kautta löytyi tällainen (lyhyt) lista:
- the Korea Exchange
- Eurex
- CME Group
http://en.wikipedia.org/wiki/Derivative_(finance)
Jos tarvitset laajempaa tietoa, sinun kannattaisi ottaa yhteyttä Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastoon eli Helecon tietokeskukseen
http://helecon.lib.hse.fi/FI/
Somero-lehti on saatavana mikrofilmattuna mm. Someron kaupunginkirjastosta. Sinun pitää mennä Savonlinnan kaupunginkirjastoon ja tehdä siellä kaukolainapyyntö lehdestä. Filmi lähetetään sitten Somerolta Savonlinnan kirjastoon, jossa voit käydä lukemassa sen.
Kirjastoista löytyy kiinan kielen oppimateriaaleja, kirjoja, äänitteitä, videoita, cd-romeja jne. Alkeisoppikirjoissa tai kielen perusoppikirjoissa lähdetään ihan alkeista, opetuskielenä voi olla kiina, suomi, englanti jne. Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy myös lapsille tarkoitettuja kiinan kielen oppikirjoja (aapisia ja lukemistoja). Ota yhteyttä oman paikkakuntasi kirjastoon, joka voi välittää niitä käyttöösi kaukolainana.
Riihimäen Sanomat oli ainoa sanomalehti vuonna 1952 Riihimäellä. Lehden kaikki vuosikerrat on varastoitu Riihimäen kirjastoon sidottuina vuosikertoina. Valitettavasti kyseinen artikkeli osuu juuri taitoskohtaan, josta skannaus on hankalaa. Yritämme ottaa uutisesta valokuvan ja siirtää sen sähköiseen muotoon ja lähetämme sen sinulle.
Kuopion kaupunginkirjastosta löytyvät seuraavat teokset, jotka käsittelevät Postipankkia: Tilli, Kalevi: Viipurista Helsingin pankkimaailmaan (1996), Henkilöstöstrategia ja uusiutuva organisaatio (1994), Talouden takuumies : Klaus Waris 75 vuotta (1989), Tuomainen, Eero: Postipankki sata vuotta yhteiskuntaa rakentamassa (1987), Auer, Jaakko: Hyvinvoinnin rakennuspuita (1964), Hjelt, Aug. J. : Säästäväisyydestä ja postisäästöpankista (1887).
Sopimuksen juridiikkaa pääsee tarkastelemaan osoitteesta http://finlex.om.fi/ Valtion säädöstietopankista kohdasta Lainsäädäntö, hakusanalla avioliitto löydät ks. lait.
Internetistä avioehtoon liittyviä palveluja on paljon. Hakusanana kannattaa käyttää: avioehtosopimus. Sopimuspohjan ja neuvontaa saa maksullisena omaan sähköpostiin.
Avioehtosopimuslomaketta löytyy asiakirjamalleja sisältävistä kirjoista joita voi hakea lähimmästä kirjastosta.
Teosta nimeltään Armeijan puhdetyöopas ei löytynyt käytettävissä olevista tietokannoista. Sen sijaan löytyi :
LAINE, Yrjö : Sotilaan puhdetyöopas. 1943.
Plussa-tietokannan http://www.libplussa.fi/ mukaan kirja on saatavissa Helsingin ja Vantaan pääkirjastoiden varastosta.
Saadaksesi kirjastokorttiisi liitetyn tunnusluvun sinun pitää käydä henkilökohtaisesti jossakin HelMet-kirjaston toimipisteessä. Kirjastojen yhteystiedot löydät HelMet-palvelusivuston oikeassa laidassa olevasta pudotusvalikosta "Löydä kirjastosi". Ota mukaan voimassa oleva kuvallinen henkilötodistus, passi, ajokortti tai kuvallinen Kela-kortti.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Lukemasi kirjat kuuluivat varmaankin Valitse oma seikkailusi –kirjasarjaan. Pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-tietokannasta (www.helmet.fi) löydät neljä kirjaa hakemalla sarjan nimellä. Lisäksi Jaana Tarma on kirjoittanut kaksi eläinkertomusta lapsille: Kolmen kohtalon katti (WSOY, 1998) ja Seitsemän meren kissa (WSOY, 1999), joissa on kolme erilaista loppuratkaisua.
Hakusanoilla interaktiivisuus ja kaunokirjallisuus tulee HelMet-haussa myös yksi aikuisten kirjallisuusviite: Markku Eskelisen Interface eli 800 surmanluotia (Provosoft, 1997) ja kaksi Kris Jamsan Onni ja Max-lastenkirjaa, joissa on mukana CD-romppu.
Mainitsemastasi OuLiPo-ryhmästä löytyy Internetistä paljonkin viitteitä, esim. http://www.nous.org.uk/oulipo.html . Kuuluisa...
Tilastokeskuksen StatFin -tietokannassa on kotitalouksien kenkien kulutukseen käyttämä euromäärä vuodessa
http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/tul/ktutk/ktutk_fi.asp , mutta niissä sukupuolta ei ole tilastoitu.
Kulutustutkimuksen mukaan kotitaloudet käyttivät rahaa jalkineisiin vuonna 2006 keskimäärin 185 €. Eniten rahaa kenkiin meni kahden huoltajan lapsiperheeltä, 360 euroa.
Tullin Uljas -tietokannasta saa maahantuotujen kenkien määrät ja arvot http://uljas.tulli.fi .
Kyllä vain. Vaikka avotulen teko ei kuulu jokamiehenoikeuksiin vaan edellyttää maanomistajan lupaa, pakkotilassa eli hengen tai terveyden suojelemiseksi tulen voi tehdä rikoslain (4 luku 5 §) nojalla. Tällaisia tilanteita voivat olla esim. jäihin putoaminen tai eksyminen.
Lähde: Jokamiehenoikeudet ja toimiminen toisen alueella. Lainsäädäntöä ja hyviä käytäntöjä. Ympäristöministeriö 2012. (https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38797/SY30_2012_Jokami…)
Ferlinin runoja on suomennettu ja monista runoista on sävelletty lauluja. Erityisesti kaipasit muistorunoa "Inte ens en grå liten fågel", jonka Ferlin kirjoitti menetettyään vaimonsa. Runon suomenkielinen nimi on "Ei edes". Suomennos löytyy teoksesta Nils Ferlin: "Surkimuksen lauluja; Outolainen; Lasit". Ferlinin teoksia voi hakea HelMet-kirjastojen kokoelmista osoitteesta www.helmet.fi.
Lisää Ferlin-suomennoksia löytyy Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta, osoitteesta http://finna.fi.
Pauli Virta näyttää levyttäneen useita Ferlinin runoja. Äänitteiden nimiä voi hakea Violasta, musiikkiaineistojen yhteistietokannasta, osoitteesta
http://finna.fi
Voit tehdä haun Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta: http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Asiasanoilla kirjallisuu- ja marxi- sekä valitsemalla kieleksi suomen saat 12 viitettä. Tästä voit myös katsoa teosten saatavuuden.
Laajemman haun voit tehdä Nelliportaalin avulla, osoitteessa:
http://www.nelliportaali.fi/V/Y2RBXTVIALKAHY442DM4G1YG1C8P9D74K5S2XAR21…
Valitse ensin Monihaku ja sieltä vasemman reunan Aihealueet-laatikosta Tietokannat A-Z ja ylhäältä Tarkennettu haku. Pian pääset ruksaamaan tietokantoja. Kannattaa valita ainakin Arto (suomalaisia lehtiartikkeleita), Linda (Suomen yliopistokirjastojen aineistoa) ja Piki-verkkokirjasto.
Asisanoilla kirjallisuu? ja marxi? saa viitteitä Artosta 50, Lindasta 153 ja Piki-...
