Canterburyn tarinoiden prologissa kerrotaan haastemiehestä suomeksi näin:
"Hän sipulia rakasti - ja kiitti,
jos puna-valko-purjolaukkaa riitti,
ja vahvaa viiniä hän riemuin joi
ja verenpunaa siinä jumaloi."
Chaucher, Geoffrey: Canterburyn tarinoita, suom. Toivo Lyy (WSOY, 1962)
Kysymyksessä mainittu suomalaisten naiskirjailijoiden eroottisten novellien kokoelma voisi olla Loputtomat hunnut : kokoelma eroottisia tekstejä (WSOY, 1988). Hieman vastaava käännöskokoelma saksalaisten naiskirjailijoiden eroottisia kirjoituksia on Missä yö päivää syleilee : eroottisia fantasioita ja tarinoita naisilta (Odessa, 1984).
Tässä pieni valikoima eroottiseksi luettavissa olevaa kirjallisuutta naisnäkökulmasta - olkoonkin, että kaikkia näitä ei ehkä voi aivan Anaïs Niniin rinnastaa:
Alanne, Outi, Neiti N:n tarina
Banerjee-Louhija, Nina, Flora : aikuisten satu
Blume, Judy, Pikku vaimo : romaani aikuisille
Colette, Chéri
Deforges, Régine, Lola
Despentes, Virginie, Kauniita asioita
Duras, Marguerite, Rakastaja
Hermann, Iselin C.,...
www.helmet.fi -> tarkempi haku
- kirjoita hakutermiksi Lastenkirjallisuus
- valitse pudotusvalikosta aineistoksi Kirja
- niinikään pudotusvalikosta kieleksi Saksa
- ja vielä kokoelmaksi Espoo
-> saat 470 viitettä. Espoo on tavallaan turha rajaus, sillä Helsingin, kauniaisten ja Vantaan kirjat ovat yhtä lailla espoolaisasiakkaiden käytössä.
Kyseessä voisi olla Marjatta Kureniemen kirja Kuinka Kum-Maa on kaikkialla. Se on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1954 ja siitä on otettu uusintapainokset vuosina 1970 ja 2002.
Suomen Nuorisokirjallisuuden instituutin Onnet-tietokanta kertoo kirjan sisällöstä näin: "Pau on pieni poika, joka on ollut pitkään sairaana. Toipilaana sängyssään hän huomaa olevansa unen ja valveen välitilassa, jossa kohtaa aivan uuden maailman. Tapetista astuu ulos prinsessa Lilaloo, jonka avulla myös Pau onnistuu pääsemään kaksiulotteiseen muotoon - kaikki ovat vain pitkiä ja leveitä, paksuus puuttuu! Pau astuu Lilaloon kanssa tauluun leikkimään kuningatar Blankan pojan, prinssi Haakonin kanssa. Hän tutustuu myös moniin kiinnostaviin henkilöihin, kuten...
Ainakin Puolan vuosinaan Mannerheim on tullut ikuistetuksi alasti ratsastavana. Tämä kuva löytyy teoksesta Mannerheim : tuttu ja tuntematon (Valitut Palat, 1997; s. 410).
Tämä Mika Toivasen sävellys on levytetty alunperin Sillanpään albumille "Onnenetsijä" (1999), mutta se löytyy myös kokoelmilta "Kaikkien aikojen parhaat" (2013) ja "Parhaat" (2005).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Valitettavasti on niin, että Helmet-kirjaston käyttösääntöjen mukaan kadonneeksi ilmoitettu kirjastokortti poistetaan käytöstä.
Uusi kirjastokortti on maksullinen. Aikuisten kortti maksaa 3 euroa.
Lähde:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kayttosaannot/
Ko. uutuusluettelossa oli tosiaan nyt äänikirjoja vain englanniksi tai ruotsiksi. Kutakin luettelon äänikirjaa oli hankittu useimmiten vain yksi kappale koko pääkaupunkiseudulle. Suomenkielisiä äänikirjoja sen sijaan hankitaan yleensä useita kymmeniä kutakin.
Suomenkielisiä äänikirjoja CD-levyinä ei ole ollut vielä saatavana kovin paljoa, joten kaikkea, mitä kustantajat tarjoavat myös hankitaan.
Tällä hetkellä HelMet-kirjastoissa näyttää olevan aikuisten suomenkielisiä CD-äänikirjoja 415, englanninkielisiä 465 ja ruotsinkielisiä 511. Kasetteina aikuisten äänikirjoja suomenkielisinä on 1596 (vaikka niitä on poistettu vähentyneen kysynnän vuoksi), englanninkielisinä 547 ja ruotsinkielisiä 353. CD-äänikirjojenkin suhde suomenkielisten...
3d-tulostin on tällä hetkellä käytettävissä seitsemässä Helmet-kirjastossa. Helsingissä 3d-tulostin on Kaupunkiverstaalla (Kirjasto 10) ja Myllypuron mediakirjastossa. Espoossa 3d-tulostin löytyy Entressen, Ison Omenan, Tapiolan, Sellon ja Kivenlahden kirjastoista.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
http://www.helmet.fi/fi-FI
Downshiftaus lienee terminä vielä niin uusi, ettei sitä ole käytetty paljonkaan kirjaston asiasanoituksessa. Leila Simosen teos ”Polulta poikkeamisen taito” (Voimapaja, 2012) näyttää olevan tällä hetkellä ainoa sillä asiasanalla varustettu teos. Wikipedian osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Downshifting löytyvään artikkeliin on kerätty jonkin verran downshiftausta käsittelevää kirjallisuutta, jota on kirjaston kokoelmissa, vaikkei tuolla asiasanalla. Kannattaa aloittaa vaikka niistä. Kunkin kirjan saatavuuden voi katsoa osoitteesta http://luettelo.helmet.fi teoksen nimellä.
Kirjoja ekologisesta jätenäkökulmasta voisivat olla esimerkiksi seuraavat HelMet-kirjastoista löytyvät teokset:
Hengeveld, Rob: Wasted world : how our consumption...
Suomen historiankuvaa 1980-luvulta voi tutkia mm. seuraavista kirjoista:
Suomen historia 8--Paasikiven aika, Kekkosen aika, taloudellinen kasvu ja yhteiskuntamurros, massakulttuurin maihinnousu, taistelut kulttuurista --[toim.: Paula Avikainen, Ilari Hetemäki]; Suomen historia 9--Koiviston aika--Lauri Haataja/[toimituskunta ... Jukka Tarkka, Tuomo Polvinen, Hannu Soikkanen]; Unohtumaton 80-luku (julkaisija Valitut Palat); Suomi 75-itsenäisen Suomen historia 4 / [toimituskunta: ... Jukka Tarkka, Tuomo Polvinen, Hannu Soikkanen; Suomi kautta aikojen / toimittaneet Seppo Zetterberg ja Allan Tiitta, [teksti: Seppo Aalto ... et al.].
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa kirjan nimellä aineistotietokanta Plussasta (www.libplussa.fi)....
Etsimäsi Einin levy Live! vuodelta 2003 näyttää löytyvän muutamien Suomen kirjastojen kokoelmista. Sitä on saatavana esimerkiksi Varsinais-Suomen Vaski-kirjastoverkon alueella ja Krannit-kirjastoverkon alueella (Isojoki, Karijoki, Kaskinen, Kauhajoki, Kurikka, Teuva) sekä Pielinen-kirjastoverkon alueella (Lieksa, Nurmes, Ilomantsi).
Voit tehdä levystä kaukolainapyynnön omassa kirjastossasi.
Lähteet:
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Näyttäisi siltä, ettei Keplo Leutokalma -kirjoja ole kukaan suomentamassa enää. Ainakaan mistään ei löydy tietoa, että kukaan olisi ottanut jatkaakseen sarjan suomentamista, kun viisi osaa julkaissut kustantajakaan ei aio sitä jatkaa.
Ei siis auttane muu kuin laittaa sarjaan suomentaneelle Tammelle palautetta, että sarjan julkaisua pitäisi jatkaa. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.tammi.fi/kustantamo/yhteystiedot/. Toki toinen mahdollisuus olisi koettaa ehdottaa sarjan jatkamista jollekin toiselle kustantajalle, mutta toisen kustantajan aloittaman sarjan jatkaminen ei välttämättä kiinnosta kustantajia.
Valitettavasti kyseisen kappaleen nuotteja ei ole ilmeisestikään julkaistu, koska Viola-tietokannasta tai muista lähteistä ei löytynyt nuoteista mainintaa. Kappale löytyy vain Sillanpään levytyksenä. Samalla nimellä on tosin julkaistu myös muita kappaleita, mutta niistä ei liene iloa Sivosen säveltämän kappaleen nuottien suhteen.
Jos haluat kovasti saada nuotit käsiisi, voisit yrittää kysyä niitä kappaleen säveltäjältä Jori Sivoselta tai sanoittajalta Jorma Toiviaiselta. Sivosella näyttää olevan Facebookissa fanisivu, jonka kautta voisi ehkä yrittää saada häneen yhteyttä. Suomalaisten yhteystietoja voi etsiä myös Eniron yhteystietohaulla osoitteessa http://henkilot.eniro.fi. Palveluun tarvitaan tunnukset, mutta ne maksavat vain...
Lauri Viidan runo "Alfhild" ("Äidit vain, nuo toivossa väkevät, Jumalan näkevät...") löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista.
Viita, Lauri: Betonimylläri (WSOY, useita eri painoksia).
Viita, Lauri: Kootut runot (WSOY, useita eri painoksia).
Tämän runon haluaisin kuulla / toim. Mirjam Polkunen, Satu Marttila, Juha Virkkunen (Tammi, 1978, 1986).
Suomalaiset klassikkorunoilijat ja heidän koskettavimmat runonsa(Gummerus, 2008)
Sari Malkamäen novelli "Poika" sisältyy kirjailijan novellikokoelmaan "Tiikerikakku" (Otava, 1994).
Tove Janssonin novelli "Uintiaamu" löytyy teoksesta "Kesäkirja" (WSOY, 1973)
Teosten saatavuuden voit tarkistaa HelMet-verkkokirjastosta osoitteesta
www.helmet.fi.
Lähteet:
https://finna.fi
http://borzoi.kirja.turku.fi/...
Suomalaisesta sarjakuvasta on Sarjakuva Suomessa (2011) -kirjan lisäksi seuraavissa kirjoissa:
Kotimaisia sarjakuvantekijöitä, 2004
Hänninen, Ville : Päin näköä : 16 suomalaista sarjakuvataiteilijaa, 2011
Kaukoranta, Heikki : Sarjakuvat, 1972
Pekka Puupää sarjakuvasta on kirjassa Rillumarei ja valistus, 1996 s. 167-175
Kysyjä tarkoittanee ns. tablettitietokoneita tai ehkä e-kirjojen lukulaitteita. Siitä riippumatta, mitä tekniikkaa käytetään, kysymys on verkon kautta välitettävistä sisällöistä, joita ei lain mukaan voi lainata kuten perinteisiä kirjoja. Jotta kirjaston asiakas voisi tällaisia e-kirjoja käyttää, täytyy kirjaston hankkia käyttöoikeuksia. Se on maksullista, eikä suinkaan kaikkea ole edes tarjolla kirjastolle.
HelMet-kirjastoilla on jo nyt tarjolla valikoima e-kirjoja, mutta valikoimassa ei ole haluttuja uutuuksia. Pääset tutustumaan tähän tarjontaan osoitteessa https://www2.helmet.fi/ebook/. Tarvitaan vain oma kirjastokortin numero ja nelinumeroinen PIN-koodi.
Riippuu kokonaan suomalaisista kustantajista, saavatko kirjastot ja mihin...
'74-'75 on amerikkalaisen Connells-yhtyeen yhtyeen hitti keväältä 1993. Kappaleen tekijä on Mike Connell ja se julkaistiin heidän albumillaan Ring (1993).
Lähteet:
Kappalehaku: http://www.fono.fi/
Connellsien kotisivu: http://www.theconnells.com/
Katso '74-'75-musiikkivideo YouTubessa: http://www.youtube.com/watch?v=l-ITv4OBV9c
Connellsien Ring-albumin saatavuus Jyväskylän seudun kirjastoista:
http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=avlib&previd=fullt&celi=38903&doci=15…
