Kysymäsi Veikko Huovisen Lampaansyöjät on tosiaan Suuren suomalaisen kustantama. Se on Seppo Polameren kuvittama ja ilmestynyt vuonna 1971. (2. lisäp. 1971, 3.p. 1972, 4.p. 1972, 5.p. 1973, 6.p. 1974 ; Fennica)
Esittelyvideon suunnitteluun ja käsikirjoitukseen löytyy apua Jouko Aaltosen teoksesta Käsikirjoittajan työkalut: audiovisuaalisen käsikirjoituksen tekijän opas (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2002), joka käsittelee käytännönläheisesti niin elokuvan, dokumentin, tietoiskun kuin mainoksenkin käsikirjoittamista. Teoksesta löytyy myös laaja kirjallisuusluettelo.
Muita kirjoja aiheesta:
Hedgecoe, John: Videokuvauksen taito (Kustannus-Mäkelä, 1993)
Jones, Frederic H: Digivideoijan käsikirja (IT-press, 2003)
Levy, Jarmo: Digitaalinen videoeditointi (Satku, 2001)
Pölönen, Markku: Elokuvailmaisun ja videokuvauksen perusteita (Maaseudun sivistysliitto, 1990)
Straaberg, Carsten: Videokoulu : kaikki videoeditoinnista (Kompuutteri kaikille, 2003)...
Monet antiikkiliikkeet ottavat vastaan ostotoivomuksia. Antiikkiliikkeiden yhteystietoja voi hakea esim. Inoa.fi-yrityshakupalvelusta ( www.inoa.fi ) > Toimialahakemisto > Taide ja kulttuuri > Antiikkia.
Heljä Liukko-Sundströmin Vuodenajat-seinälautasia kannattaa tiedustella esim. Antiikki Alexandran Kammarista,
Uudenmaankatu 13, 00120 Helsinki, puh. 09-6121212.
Huuto.net on verkossa toimiva huutokauppa. Palvelussa on mahdollista käyttää kirjautumista vaativia vahtipalveluita.
Kun haluttu esine tulee huutokaupattavaksi, saa vahdin asettaja siitä tiedon sähköpostiinsa.
Ohjeet ( www.huuto.net/fi/ohje-vahdit.php3 )
Helsingin seudun kaupunginkirjastojen (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) Plussa-aineistotietokannasta tätä kirjaa ei löydy. Voit itse tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi.
Sen sijaan Suomen yleisten kirjastojen verkkopalveluissa (http://www.kirjastot.fi) voit tehdä hakuja muiden kirjastojen tietokannoista. Valitsemalla kohdan Monihaku voit tehdä haun, jonka avulla näet että kirja on Jyväskylän kaupunginkirjastossa. Voit pyytää sen kaukolainaksi lähikirjastoosi.
Ruoholahden kirjastosta neuvottiin, että asiakkaan on syytä itse pitää huolta varaustensa noutokirjaston muuttamisesta. Tämän voi tosiaan tehdä HelMetissä tai se onnistuu toki myös kirjastossa virkailijan avustuksella.
Emme tarkista itsepalveluna palautettuja kirjoja. Jos vahingossa palauttamatta jäänyt kirja menee hyllyyn, josta se lainataan, siirtyy se siinä vaiheessa pois vanhan lainaajan rekisteristä uudelle lainaajalle.
Tupakkakasvit ovat suvullisia kasveja. Ilmeisesti sukupuolet ovat samassa kasvissa, sillä lajikkeita voi risteyttää pölyttämällä ristiin kahta lajiketta. (Tästä löytyy ainakin englanninkielisiä artikkeleita, esim. jhered.oxfordjournals.org/content/os-7/1/143.full.pdf.) Tupakankasvatuksesta Suomessa on kirjoittanut mm. Untamo Utrio 1943 teoksessaan Pois pula ja puutteet. Teksti löytyy netistäkin: http://www.henriettesherbal.com/eclectic/pula-puutteet/luku-10.html.
Aino Kallas-seura järjestää näyttelyn "Aino elää" Rikhardinkadun kirjaston toisessa kerroksessa 9.-31.10.2014.
Näyttelyssä on ensi kertaa esillä Aino Kallas-keräilijän kokoelmaa.
Näyttelyn yhteydessä pidetään kaksi esitelmää: 16.10. klo 18, VTT Pirkko-Liisa Rauhala: Aino Kallaksen helsinki ja 23.10. klo 18, FT Maarit Leskelä-Kärki: Aino Kallaksen kirjailijuus. Tällöin myös keräilijä Soile Holstikko on paikalla. Tilaisuudet pidetään näyttelyn yhteydessä kirjaston toisessa kerroksessa.
Näyttelyn kaikille avoimet avajaiset pidetään torstaina 9.10. klo 17.
Näyttelystä ei ole vielä tiedotettu kirjaston verkkosivuilla, koska näyttelyn virallinen tiedote on vasta julkistettu.
Ainakin kahteen tieteiskirjaan kuvauksesi voisi sopia. Toinen on Frederik Pohlin Avaruuden portti ja toinen Carl Saganin Ensimmäinen yhteys. Saganin kirjassa ihmiset rakentavat Koneen päästäkseen tapaamaan muukalaisia. Kone on sisustettu ainoastaan viidellä tuolilla.
Ikävä kyllä kirjastokortin saavat vain henkilöt, joilla on osoite Suomessa. Lisäksi kortti on haettava kirjastosta henkilökohtaisesti ja esitettävä henkilötodistus korttia haettaessa. Alla esimerkiksi tietoa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kortista:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
e-aineistojen tulo kirjastojen kokoelmiin on lisännyt kiinnostusta saada kirjastokortti myös muiden kuin kotikunnan kirjastoon, samoin kuin kirjaston palvelujen käyttöön ulkomailla. Toivottavasti löydetään hyvä ratkaisu näiden verovaroin tuotettujen palvelujen käyttöön.
Envallin Whitman-sitaatti on peräisin runosta Miracles.
Miracles löytyy Whitmanin kokoelmasta Leaves of grass. Tästä Whitmanin maineikkaimmasta runokokoelmasta puhuttaessa on kuitenkin huomautettava, että siitä on olemassa useita eri laitoksia, sillä Whitman hioi ja muutteli tätä suurtyötään koko elämänsä ajan (ks. http://www.whitmanarchive.org/published/LG/index.html), ja yksittäisten runojen versiot saattavat poiketa melkoisestikin toisistaan. Envallin siteeraama "every cubic inch of space is a miracle", esimerkiksi, esiintyy tässä muodossa vasta 1871-72 -laitoksessa; tätä edeltävissä versioissa mainittu säe on muodossa "every inch of space is a miracle". - Leaves of grassin monista laitoksista voinee jonkinlaisena standardiversiona...
Kyseessä on pätkä Jörg Zinkin tekstiä, joka alkaa Rakkaus on sana joka on valoa. Se löytyy kokonaisuudessaan ainakin Zinkin kirjasta Rakkaus on valoa täynnä.
Hei Lapponicasta!
Johnsenin valaanpyynnin historiakirjan saa tosiaankin (myös) meiltä kaukolainaksi. Pyyntö on paras jättää lähimpään kirjastoon.
Koska pyydät materiaalin Inariin, asunet Lapin kirjasto -järjestelmän piirissä joten voit tilata teokset Ivalon kunnankirjaston kautta. Inarin kunta kuuluu Lapin kirjasto
-järjestelmän piiriin: www.lapinkirjasto.fi.
Aiheesi on laaja. Materiaalia on parhaiten norjaksi.
"Vienanmeren luostarisaaren maitovalaat" ilmestyi vuonna 2003 Maahenki -kustantamon kustantamana. Kirjailija Rytheulta on käännetty romaani joka kertoo erään pohjoisen kansan valasmaailmasta (tsuktsit) nimellä Kun valaat lähtevät (1980).
Lapin maakuntakirjasto toimii Grönlanti- ja inuitti -kirjallisuuden keskuskirjastona Suomessa...
Helsingin kaupunginkirjaston avoimista työpaikoista, kesätöistä ja keikkatöistä löytyy tietoa osoitteista: http://www.helsingintyopaikat.fi/
Seure Oy http://www.seure.fi/ välittää Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunginvirastoihin, myös kirjastoihin (sivistysala), keikkatyöntekijöitä. Sivuilta löytyy myös kirjastoalan hakulomake.
Ilman koulutusta on vaikeaa päästä töihin. Helsingissä kaupunginkirjastoon keikkatöihin otettavilta edellytetään kirjastojärjestelmän käytön hallintaa.
J. A. Hollo on suomentanut kysymyksessä siteeratun Emerson-katkelman seuraavasti: "Minä tiedän ettei se maailma, jonka kanssa olen tekemisissä kaupungissa ja maalla, ole se maailma, jonka ajattelen." (Esseitä, s. 279)
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ löytyy asiasanalla "merisiilit" kaksi teosta:
Selkärangattomat, 2000 (Maailman luonto : eläimet ; 5)
Sandhall, Åke: Pikkueläimiä, 1975
Voit hakea myös laajemmalla asiasanalla "piikkinahkaiset". Enemmän ja yksityiskohtaisempaa tietoa suomen kielellä, varmaankin riittävästi koulun tutkielmaa varten, löytyy kuitenkin tietosanakirjoista, joita on varmaan koulusikin kirjastossa, esim. Eläinten maailma, Kodin suuri eläinkirja, Otavan Suuri Ensyklopedia, Suomalainen tietosanakirja, Fakta 2001.
Valitettavasti en oikein pysty löytämään mitään kirjallisuutta mainitusta kurssista, asia saattaisi vaatia arkistotutkimuksia, oikea osoite olisi silloin Sota-arkisto http://www.sota-arkisto.fi/. Aiheesta, sota-ajan propaganda-, valistus- ja tiedotustoiminnasta, on julkaistu melko paljon erilaista kirjallisuutta (muistelmia, tutkimusta, päiväkirjoja). Tässä luetteloa: /// Esko Salminen: Propaganda rintamajoukoissa 1941-1944 – 1976///, ///Touko K. Perko: TK-miehet jatkosodassa, Päämajan kotirintaman propaganda. – 1974.///, ///Kustaa Vilkuna: Sanan valvontaa, sensuuri 1939-1944. – 1962///, ///Kalle Lehmus: Kolme kriisiä. – 1971///, ///Ilmari Turja: Herrojen kanssa marjassa. – 1973///, ///Ilmari Turja: Ei kukaa oo mikää, sanoo Rannanjärvi...
Kannattaa myös tutustua kirjaston nimikirjakokoelmaan, sillä tällaisiin melko lyhyisiin vastauksiin ei saa mahdutettua kovinkaan paljon tietoa. Meo -nimestä ei löytynyt tietoa nimikirjoista, tämän palvelun arkistosta eikä muualtakaan netistä. Kasperi -nimi tulee keskiajan perimätiedosta, jonka mukaan Kaspar oli yksi Jeesuksen seimelle häntä kunnioittamaan tulleista tietäjistä. Eemil on lähtöisin roomalaisen Aemilius -ylimyssuvun nimestä. Katolisen kirkon pyhimysluettelossa on kolme Aemilius -nimistä marttyyripyhimystä.
Tämän palvelun arkistossa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx on kiintoisan näköisiä vastauksia, kokeile sanoilla emil, eemil, kasper, aemilius.
Tarkoittanet Klose & Luckeschin kappaletta Hear My Song, Violetta, jonka ovat tulkinneet ainakin Josef Locke, Frank Sinatra, Ray Adams ja Glenn Miller yhtyeineen. Laulun lyriikat ovat lainauksia La Traviata -oopperasta.
Ray Adamsin versiota laulusta en löytänyt Helmet-haulla, mutta sen sijaan Glenn Millerin ja Ray Eberlen tulkinta kappaleesta löytyy Millerin vastikään ilmestyneeltä kokoelmalta The Solid Gold Collection (2007).
CD:n saatavuuden voit tarkistaa Helmetistä:
http://www.helmet.fi
