Tiedot Suomen Pankin johtokunnan jäsenistä (mukaan lukien pääjohtajat) löytyvät Suomen Pankin vuosikertomuksista, jotka löytyvät mm. Suomen Pankin kirjastosta.
Tässä myös luettelo pääjohtajista (johtokunnan puheenjohtajista) vuodesta 1812 alkaen:
Claes Johan Sacklén 1812 — 1816
Carl Johan Idman 1817 — 1820
Otto Herman Lode 1820 — 1827
Johan Gustaf Winter 1827 — 1840 1840 — 1841
Carl Wilhelm Trapp 8.7.1841 — 2.2.1853
Axel Ludvig Bom 1853 — 1856
Alex Federley 1853 — 1854
Robert Trapp 1854 — 1856
Frans Ivar Edelheim 7.5.1856 — 29.4.1858
Wilhelm Blidberg 29.4.1858 — 5.10.1861
Carl Isak Björkman 8.1.1862 — 30.6.1866
Victor v. Haartman 28.11.1866 — 1.10.1870
August Florin 20.10.1870 — 30.6.1875
Gustaf Samuel von Troil 17.12.1875 — 12.1.1884...
Ranskalaisen Pierre Lemaitren suomennetut kirjat ovat ilmestyneet alkukielellä seuraavassa järjestyksessä.
Verhoeven-sarja:
Iréne (Travail soigné, 2006, suom. 2016)
Alex (Alex, 2011, suom. 2015)
Camille (Sacrifices, 2012, suom. 2016)
Rosie (Rosy & John, 2013, suom. 2017)
Rosien tapahtumat sijoittuvat kuitenkin ennen Camillea.
Muu suomennetut:
Verihäät (Robe de marié, 2009, suom. 2018)
Näkemiin taivaassa (Au revoir là-haut, 2013, suom. 2015)
Silmukka ( Trois jours et une vie, 2016, suom. 2017)
Tulen varjot (Couleurs de l’incendie, 2018, suom. 2018, itsenäinen jatko-osa teokselle Näkemiin taivaassa)
Fennica https://fennica.linneanet.fi/
Pierre Lemaitre Dekkarinetissä http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=...
Kun kasviöljyjä osittain kovetetaan kiinteiden ruoka-aineiden teollista valmistusta varten, syntyy keinotekoisia transrasvoja. Tämä tapahtuu käsittelemällä kasviöljyä vetykaasulla. Teollisesti valmistetut transrasvat ovat viime vuosina nousseet huomion kohteiksi, koska niiden on todettu lisäävän sydän- ja verisuonitautien riskiä. Keinotekoisia transrasvoja käytetään, koska ne säilyvät hyvin ja lisäävät valmisruokien myynti- ja käyttöikää. Kovetetuista kasvirasvoista häviävät kaikki alkuperäisen kasvirasvan terveelliset ainesosat.
Tietopaketteja transrasvoista:
http://www.hiilaritietoiset.net/transrasva.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Transrasva
http://karppaus.info/wiki/index.php?title=Transrasva
Yhdysvalloissa ja Tanskassa on rajoitettu...
Adelina tai Adeliina ovat Adele -nimen kansanomaisia muunnoksia. Adelen kantanimi on Adelheid, joka merkitsee jalosäätyistä tai jalomielistä kaunotarta (saks.), ja on useiden saksalaisten tai ranskalaisten pyhimysten nimi. Suomen ruotsinkielisessä almanakassa Adele viettää nimpäiviä 16.12., suomalaisessa almanakassa se oli v. 1908-28 samana päivänä. Tiedot teoksesta Lempiäinen: Suuri etunimikirja.
Olisivatkohan tässä kyseessä Gummeruksen Valitse oma seikkailusi -sarjassa ilmestyneet kirjat. Näitä julkaistiin kaikkiaan neljä vuosina 1985-86:
Packard, Edward, Aikaluola
Montgomery, R. A., Matka meren alla
Montgomery, R. A., Matka avaruudessa
Koltz, Tony, Vampyyrien maa
Näin sarjaa luonnehditaan Aikaluola-kirjan takakannessa:
"Olet osunut hämärään luolaan, ja näet että luolassa on kaksi reittiä. Kumman valitset? Vai haluatko ehkä pois luolasta? Kun valitset yhden vaihtoehdoista, pääset seikkailuun jonka kulkua et voi etukäteen arvata. Voit päätyä taisteluun esihistoriallista hirviötä vastaan. Voit singota aikaan joka on tuhansien vuosien päässä tästä ajasta."
"Tarinan kulku riippuu koko ajan valinnoista joita teet. Päästyäsi yhden...
Suomen kielen sana lutka on todennäköisesti peräisin venäjän adjektiivista bludnyj, joka tarkoittaa haureellista tai irstailevaa.
Lähteet:
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja. (SKS, 1995)
Kyseessä on 'Tango Humiko'. Säv. Rauni Autio, san. Saukki.
Kuuluisaksi tangon tahdittajaksi kappale tuli 1960-luvulla
Reijo Taipaleen esittämänä (ensilevytys 1963).
Myöhemmin myös muutamat muut ovat sen levyttäneet, mm. Taneli Mäkelä.
Kokoelmistamme löytyvät molempien esitykset.
Säkeet ovat Kaarlo Kramsun Ilkka-runon seitsemännestä säkeistöstä. Runo ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1878 Kramsun kokoelmassa Runoelmia. Koko runo on luettavissa mm. teoksessa Kaarlo Kramsu: Runoelmia, SKS 1996, s. 8-10 tai myös verkossa esim. osoitteessa: http://fi.wikisource.org/wiki/Ilkka
(vuoden 1887 versio)
Esa Helasvuon säveltämä Brontosauruksen yö oli Vesa-Matti Loirin kilpailukappale vuoden 1972 Syksyn sävelessä. Kunnianhimoinen kappale sijoittui vasta seitsemänneksi, mutta siitä tuli kuitenkin kulttihitti, joka vetoaa lapsiin ja aikuisiin. Uudestaan se tuli ajankohtaiseksi 2014 Vain elämää -ohjelmassa Toni Wirtasen tulkitsemana.
Brontosauruksen yön tekstin kirjoitti dramaturgi ja suomentaja Marja Rankkala (1918 - 2002). Brontosaurus oli jurakauden suurimpia maaeläimiä. Se oli kasvissyöjä, "hirmulisko" vain kokonsa puolesta. Loirin tulkitsema brontosaurus sen sijaan on liioitellun valtava hirviö, joka murskaa pyrstöllään Ruhrin tehtaat ja juo janoonsa Euroopan suurimman järven.
Nykyinen populaarikulttuuri on pullollaan superhirviöitä,...
Pertti Pasanen oli reservin ilmatorjunta vänrikki. Loiri oli Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentissä ja kotiutui alikersanttina. Simo Salminen palveli 8 kk Santahaminan Jääkäripataljoona 2:ssa ja sai myös tarkka-ampujakoulutuksen. Hän ei ollut upseeri- tai aliupseerikoulutuksessa.
Lähteet:
Aitio, Tommi. Spede: Pertti Pasasen elämä. Helsinki: Tammi,2002.
Nevalainen, Petri. Saiskos pluvan, Vesa-Matti Loiri. Helsinki-kirjat, 2010 (Keuruu: Otavan Kirjapaino).
Marjamäki, Tuomas. Simo Salminen – se se vaan on sillä lailla. Helsinki: WSOY, cop. 2012.
Anni Polvan Tiina-sarjassa on kaikkiaan 29 kirjaa:
1. Tiina. 1956
2. Tiina aloittaa oppikoulun. 1957
3. Tiina kesälaitumilla. 1958
4. Tiina toimii. 1959
5. Tiina ei pelkää. 1960
6. Tiinalla on hyvä sydän. 1961
7. Tiina epäilee Juhaa. 1962
8. Tiina seikkailee. 1963
9. Tiina on aina Tiina. 1964
10. Tiinan uusi ystävä. 1965
11. Tiina saa ehdot. 1966
12. Tiinastako näyttelijä? 1967
13. Tiinaa harmittaa. 1968
14. Tiinalla on hauskaa. 1969
15. Tiinaa ei ymmärretä. 1970
16. Tiinan ampiaiskesä. 1971
17. Tiinaa tarvitaan. 1972
18. Tiina joutuu sairaalaan. 1973
19. Tiinakin ratsastaa. 1974
20. Tiina ottaa vastuun. 1976
21. Tiinalle otetaan pikkusisko. 1978
22. Tiina ei löydä Tinttamaria. 1979
23. Tiina saa suukon. 1980
24. Tiina eksyy. 1981
25....
Perunapuuroon (potaattihuttu, pottupuuro) käytettiin vanhaan aikaan karkeita ohraisia puurojauhoja, mutta myöhemmin on ruvettu käyttämään ruisjauhoja tai ohra- ja ruisjauhojen sekoitusta. Tästä eri puolilla Suomea tunnetusta ruokalajista löytyy useita ohjeita, jotka pikku vivahde-eroja lukuunottamatta ovat pääpiirteissään melko samantapaisia keskenään. Alla pari esimerkkiä, ensimmäinen Kainuusta, toinen Savosta:
POTTUPUURO
"Kuoritut perunat keitettiin kypsiksi. Keitinvesi otettiin talteen ja perunat survottiin. Survokseen lisättiin keitinliemi ja suola. Seos sai kiehua, ja siihen lisättiin jauhot voimakkaasti vatkaten."
(Götha Rannikko, Puukkolihaa, imellusvelliä ja muita evväitä)
POTAATTIHUTTU
5 suurta perunaa
1 l vettä
1,5-2 dl...
Useimmat hyttyslajit eivät pysty lentämään kovin korkealla. Yleistäen voidaan sanoa, että lentokorkeus jää noin kahdeksan metriin. Poikkeuksia tietysti on. Singaporessa on löytynyt mm. hyttysiä jopa kerrostalon 21. kerroksen asunnosta.
Lähteet:
http://www.northlineexpress.com/outdoor-patio/mosquito-control/mosquito…
http://www.mosquito.org/faq
http://www.ask.com/answers/27381801/how-high-do-mosquitos-fly-do-they-g…
Luku- ja lukemisterapiasta on käytössä useita eri nimekkeitä. Suomessa tästä terapiamuodosta käytetään yleisimmin Kirjallisuusterapia- nimitystä.
Kirjallisuusterapia on luovuusterapeuttista toimintaa, ja siinä ei ole yhtä selkeää teoriataustaa, vaan aineksia erilaisista teoreettisista suuntauksista. Lyhyesti voitaisiin sanoa kirjallisuusterapian olevan lukemista tai kirjoittamista ryhmissä, jossa olennainen osa toimintaa on vuorovaikutuksellinen keskustelu. Mutta myös lukukokemus, joka herättää muutokseen johtavan oivalluksen, voi olla eheyttävä.
Kirjallisuusterapian tavoitteena on itsetuntemuksen vahvistaminen ja itseilmaisun ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen. Omia ongelmiaan voi olla helpompi lähestyä kirjoitetun tekstin...
Grimmin veljesten Lumikki -sadun nimettömät kääpiöt saivat nimensä vuonna 1937 valmistuneen Walt Disneyn piirretyn elokuvan "Snow White and the Seven Dwarfs" myötä. Hahmojen nimet ovat suomeksi / ruotsiksi / englanniksi:
Lumikki / Snövit / Snow White
seitsemän kääpiötä / sju dvärgarna / the seven dwarfs
Viisas / Kloker / Doc
Jörö / Butter /Grumpy
Lystikäs / Glader / Happy
Unelias / Trötter / Sleepy
Nuhanenä / Prosit / Sneezy
Ujo / Blyger / Bashful
Vilkas / Toker / Dopey
Nykysuomen sanakirja esittää kaikki kolme sanaa lähes toistensa synonyymeinä. Sanojen merkitykset ovat osittain päällekkäiset, ja erot ovat hiuksenhienot. Iva on pilkkaa, johon liittyy ylimielisyys ja halveksunta. Iva voi olla suoraa tai epäsuoraa. Ironia on nimenomaan ivan epäsuora muoto. Nykysuomen sanakirjan mukaan ironialla eli epäsuoralla ivalla ”pyritään paljastamaan vikoja, puutteita ja epäkohtia saattamalla ne naurunalaisiksi siten, että ne esitetään päinvastaisina, muka positiivisina ominaisuuksina”.
Ironialle tyypillistä on, että sanotaan toista mitä tarkoitetaan. Suorassa ivassa taas sanotaan asiat niin kuin tarkoitetaan. Wikipediassa ironia määritellään seuraavasti: ”Ironia on ilmaisumuoto, jossa todellinen merkitys ja...
Sana tendenssi tulee ranskan kielen verbistä, joka palautuu latinan sanaan, joka merkitsee 'pyrkiä'.
Sanalla tendenssi on kolmekin merkitystä: 1) pyrkimys tiettyyn suuntaan, tavoite, tarkoituksellisuus. 2) tosiasiallisten muutosten hallitseva tai selkeästi havaittavissa oleva suunta; kehityksen yleissuunta, joka ei välttämättä ole tarkoituksellista. 3) kirjallisuudessa ja yl. taiteessa [sanoisinpa: myös tiedotusvälineissä] tietyn ajatuksen, katsomuksen tai suuntauksen kuvaaminen toivottavaksi, hyväksi tai välttämättömäksi, esim. yhteiskunnan tai sen osa-alueen muuttamiseksi tekijän haluamalla tavalla tai hänen tavoitteittensa toteuttamiseksi.
Virren pohjana on tuntemattoman englantilaisen kirjoittama lasten iltarukous. Suomessa se julkaistiin ensimmäisen kerran v. 1860 lastenlehdessä Varpunen muodossa:
Levolle laskeun, Luojani,
ole armias suojani,
sijaltani jos en nousisi,
ota taivaaseen tykösi.
Virsikirja 1938: 552, 1986: 563
Uudempi muoto kuuluu löytyy esim. Kotien rukouskirjasta (Lasten Keskus Oy, Helsinki 1991):
Levolle lasken, Luojani,
armias ole suojani.
Jos sijaltain en nousisi,
taivaaseen ota tykösi.
Aiheesta Fatiman käsi ei varsinaisesti löydy kirjallisuutta
suomen kielellä. Fatima oli profeetta Mohammedin tytär ja Fatiman käsi on hyvin tärkeä symboli islamissa ja etenkin shiamuslimeilla. Fatiman kädellä on kolme erilaista merkitystä
- Että se antaa suojaa.
- Että hänen sormensa symboloivat Muhahamdia, Fatimaa itseään ja hänen kahta poikaansa
- Että viisi sormea symboloivat viittä peruspilaria, jolle islam rakentuu:
*uskontunnustus
*rukoukset
*paasto
*verot
*pyhiinvaellus
(Fredrik Hoffmann)
Islamilaisessa kansantaiteessa esiintyy usein pahalta silmältä eli kateellisten ihmisten katseelta suojaavia symboleita, joista yleisin on levitetty pystyyn nostettu kämmen, niin sanottu Fatiman käsi. Samaa tarkoitusta palvelevat myös...