Kansatieteellisissä lähteissä takapuolen tai muiden alaruumiin osien tervaaminen on merkinnyt rangaistusta siveettömästä elämästä: "Huorintekijöiltä tervattiin takapuoli -- " (Muistan kuinka Räisälässä... : Räisälän perinnettä). Kaunokirjallisuudessa aihelmaa on hyödyntänyt esimerkiksi Anu Kaipainen: " -- kaksi tytöistä oli löydetty parin päivän päästä erään luodon rannasta alastomina ja takapuoli tervattuina." (On neidolla punapaula)
Jotkut ovat takapuolen tervaamisesta puhuessaan kiinnittäneet erityistä huomiota tervan tarttuvuuteen, ja tervatuista takapuolista on tullut paikalleen jämähtämisen kuva. "Tervatut takamukset on virkapaikkaansa liiaksi kiintyneellä henkilöllä. 'Yhdistyselämässä tunnetaan valitettavan yleinen ilmiö, jonka...
Kahden tai kolmen etunimen antaminen on tapa, jolle ei oikeastaan ole mitään varsinaista syytä. "Nykyisin lapsille annetaan vähintään kaksi etunimeä. Tämä on meistä aivan luonnollista, sillä vanha yksinimisyys on käynyt yllättävän harvinaiseksi. Moninimisyys on kuitenkin aiemman käytännön näkökulmasta kummallista. Ihmisille on nimittäin kaikissa kulttuureissa aiemmin annettu seremoniallisesti vain yksi nimi. -- Perinteiseen yksinimisyyteen tottuneista on varmaan aluksi tuntunutkin aika oudolta, että yksi ihminen saa kaksi nimeä", nimistöntutkija Eero Kiviniemi kiteyttää tämän asian kirjassaan Suomalaisten etunimet (SKS, 2006).
Kiviniemi jäljittää usean etunimen antamisen ylempiin yhteiskuntaluokkiin ja barokin tyyli-ihanteisiin. Uusi...
Suomen kansallisbibliografia Fennica antaa tekijähaulla (Vakkuri, Kai) yli neljäkymmentä viitettä.
Tässä listassa on lueteltu suurin osa Kai Vakkurin (s. 1934) julkaisemista luovuutta ja aikaa käsittelevistä tietokirjoista sekä kaunokirjallisuudesta, jota hän on julkaissut. Listasta voi puuttua teoksia, joita Vakkuri on kirjoittanut muiden kanssa. Fennica on kaikkien vapaasti käytettävissä osoitteessa http://fennicaw.lib.helsinki.fi
Elä enemmän! : uusi tapa ajatella aikaa .Mark-kustannus 1985
Marraskuun kukat : viisi päivää Valamossa . Etelän kirja 1985
Erikoisliikkeen markkinoinnin opas. Mark-kustannus 1986
Mediamyyjän opas. Ark-kustannus [1986]
Kirjapainon markkinoinnin avain. Mark-kustannus [1987]
Uudenlainen sihteeri ja toisenlainen...
Saat uuden kirjastokortin kirjastostasi, kun esität kuvallisen henkilöllisyystodistuksen kirjaston asiakaspalvelussa.
Jos korttisi on katoaa, niin ilmoita siitä välittömästi kirjastoosi. Jos kadonneella kortilla onnistuttaisiin lainaamaan aineistoa, olet vastuussa lainatusta materiaalista. Vastuusi lakkaa, kun olet tehnyt katoamisilmoituksen kirjastoon. Kirjastokortti kuoletetaan eikä sitä pysty enää käyttämään.
Satu on nimeltään Tähkäpää, ja se kuuluu Grimmin veljesten kokoamiin satuihin. Satu on julkaistu monissa eri kirjoissa, ja joissakin suomennoksissa sen nimi on Persiljainen. Sadun alkuperäinen saksalainen nimi on Rapunzel.
Hei!
Runo on suomennettu nimellä "Laulu".Suomentaja on Risto Ahti ja se löytyy teoksesta Maailman runosydän. Runon alkusäkeet:Pysäyttäkää kaikki kellot, puhelinlinjat katkaiskaa, kieltäkää koiraa haukkumasta mehukasta luuta.
Riitta on mahdollisesti peräisin italialaisesta Margareta-nimen lyhentymästä Rita. Kansanvalistusseuran kalenterissa nimi on ollut jo vuonna 1882. Riitta-nimi on tunnettu Suomessa siis 1800-luvun loppupuolelta lähtien. Almanakkaan Riitta-nimi otettiin vuonna 1950, kun se oli käynyt yleiseksi. Nimipäiväksi tuli 1.2. eli sama kuin Birgitta-nimellä. Riitta-nimi on liitetty siis myös Birgittaan ja
Bri(i)ttaan ja sitä on käytetty myös Pirkon kutsumanimenä. Muunnoksina on käytetty sekä nimiä Riita että Riitu. Nimi on usein alkuosana myös yhdysnimissä, esim. Riitta-Liisa. Vuonna 1969 Riitta-nimi oli tyttöjen nimien suosituin, sen jälkeen nimen suosio on laantunut. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default....
Saturnuksen renkaiden läheltä on löydetty kuita, jotka painovoimallaan vaikuttavat koossapitävästi rengaskappaleisiin ja estävät niitä joutumasta laajemmalle radalle.
Renkaat muodostuvat pääasiassa muutamien senttimetrien tai metrien läpimittaisista jääkappaleista, mutta joukossa on myös suurempia ja pienempiä kappaleita. Renkaiden leveys on noin 60 000 kilometriä (eli likimain sama kuin Saturnuksen säde). Arviot renkaiden paksuudesta ovat ajan mittaan jatkuvasti pienentyneet. Niiden todellista paksuutta ei ole pystytty määrittämään edes luotainkuvista; se lienee vain 100 metrin luokkaa.
Kaikilla jättiläisplaneetoilla on rengasjärjestelmä, mutta Saturnuksen renkaat ovat ylivoimaisesti suurimmat ja kirkkaimmat.
Lähteet:
Tähtitieteen...
Yhdestä synnytyksestä eloon jääneiden vauvojen ennätyslukumäärä on tällä hetkellä seitsemän. Historia tuntee varmuudella ainakin kolme tapausta, joissa seitsemäiset ovat selvinneet elossa synnytyksestä. Vuonna 1997 yhdysvaltalainen Bobbie MacCaughey synnytti neljä poikaa ja kolme tytärtä. Yhdysvalloissa on myös toinen seitsemäisten tapaus, jolloin Nikem Chukwu synnytti kuusi tyttöä ja kaksi poikaa. Näistä kevyin vauva menehtyi pian synnytyksen jälkeen. Kolmas tunnettu tapaus on saudiarabialainen Hasna Mohammed Humair, jolle syntyi neljä poikaa ja kolme tyttöä vuonna 1998.
Historia tuntee suurempiakin monikkosynnytyksiä, mm. Australiassa syntyi vuonna 1971 yhdella kerralla yhdeksän lasta, jotka kuitenkin kuolivat pian synnytyksen jälkeen....
Kielitaitoisesta perheestään huolimatta Donald Trump puhuu käytettävissä olevien lähteiden perusteella ainoastaan englantia. Tässä ei sinänsä ole mitään ihmeellistä: vuonna 2006 toteutetun General Social Survey -tutkimuksen mukaan vain noin neljännes (23,9%) englantia äidinkielenään puhuvista amerikkalaisista osaa jotakin toista kieltä, ja Yhdysvaltain presidenttienkin joukossa useiden kielien taitaminen näyttää olevan enemmän poikkeus kuin sääntö. Kielitaitoisimmat amerikkalaispresidentit ovat olleet John Quincy Adams (ranska, hollanti, venäjä, latina, kreikka ja saksa) ja Thomas Jefferson (ranska, italia, latina, kreikka ja espanja).
https://www.cheatsheet.com/culture/presidents-who-spoke-multiple-languages.html/...
Veljeni Leijonamielen tekstistä on vaikea löytää yksiselitteisiä todisteita tulipalon syttymisen syystä. "Tulen alkusyy on toistaiseksi tuntematon", todetaan lehtiuutisessa, jonka välityksellä tapahtumasta kerrotaan, eikä asiaan tämän jälkeen varsinaisesti palata. Tulipaloon liittyvät yksityiskohdat ovat niitä kaunokirjallisuuteen olennaisesti liittyviä aukkopaikkoja, jotka lukijan itsensä on omilla tulkinnoillaan täytettävä, juuri niin kuin olet tehnyt.
Mikäli otetaan huomioon se perin tavallinen Veljeni Leijonamieli -kirjan tulkinta, jonka mukaan Korppu kuolee oikeasti vasta kirjan lopussa ja koko Nangijala on vain hänen kuumehoureissaan näkemäänsä unta, tulipalon syy menettää jossakin määrin merkitystään. Tulipalo ja veljesten hyppy...
Jatkosodan syttymisvaiheessa kesällä 1941 Kotijoukot perustivat kaikkiaan 24 koulutuskeskusta eri puolille Suomea, huolehtimaan rintamajoukkoihin lähetettävien täydennysjoukkojen koulutuksesta. Keskuksissa koulutettiin toisaalta vanhempia, aiemmin kouluttamatta jääneitä reserviläisiä, toisaalta taas varusmiesiän saavuttaneet nuoret miehet.
Jalkaväen Koulutuskeskus 16 aloitti toimintansa 18.6.1941 Tervolassa, jossa se toimi majuri V. Järvisen johdolla 15.1.1942 saakka. Tästä eteenpäin JvKoulK 16 toimi välillä 15.1.-25.10.1942 Kemissä, jona aikana keskuksella oli Järvisen lisäksi vielä kaksi muutakin johtajaa (maj J. Komonen, evl A. K. Pihlajamaa). Koska koulutettava miesmäärä pieneni jatkuvasti, voitiin epäedullisimmissa olosuhteissa...
Hiljainen hetki on yhteisesti sovittu tuokio, jonka aikana pysähdytään kunnioittamaan sodan tai yleisesti koskettaneen tragedian uhreja. Hiljaista hetkeä voidaan viettää maanlaajuisesti, mutta se voi myös olla tietyn yhteisön sisällä sovittu muistotapa (esim. työpaikalla työtoverin kuoleman jälkeen). Hiljaisen hetken pituudelle ei ole olemassa virallista määritelmää, vaan se sovitaan samalla, kun hetken vietosta päätetään. Usein hetken pituus on minuutti, mutta se voi olla pidempikin. Kun muistohetki vietetään hiljaisuudessa, se ylittää esimerkiksi uskonnolliset ja kielelliset rajat.
Hiljaisten hetkien alkuperästä puhuttaessa viitataan usein ensimmäisen maailmansodan päättymisen muistopäivään. Kuningas Yrjö V pyysi kansalaisia viettämään...
Anselm Hollon suomentamana kysymyksessä siteerattu Huuto-runon kohta kuuluu seuraavasti:
"enkelipäiset hipsterit, himoiten, palavasti, suoria linjoja taivaaseen, yön koneiston tähtidynamoon,"
Hollon ensimmäinen käännösversio ilmestyi Parnasso-lehden numerossa 2/1961. Tämä tulkinta sisältää alkuperäisen Howlin ensimmäisen ja laajimman jakson hieman alkuperäisestä lyhennettynä ja sensuroituna (joitakin alatyylisiä ilmauksia on korvattu asteriskein: ***********). Kysymyksen säe on yksi niistä, jonka Hollo tästä versiosta on jättänyt kokonaan pois. "Tämä ei aiheudu vapaaehtoisesta sensuurista eikä liioin uuden amerikankielen suomentamisen toivottomuudesta -- vaan pelkästä laiskuudesta. En halunnut rasittaa lukijaa ja itseäni - kohtelias...
Kotimaani ompi Suomi -laulun vaiheista löytyy tietoa Terttu Kaivolan artikkelista "Kotimaani ompi Spanja" (Hiidenkivi 1/2012, http://www.hiidenkivi-lehti.fi/Digipaper/OldNews.aspx?id=3467). Siinä on julkaistu myös ilmeisesti laulun alkuperäisin Jooseppi Riipan sanoitus:
Kotimaani ompi Suomi,
Suomi on mun kotimaa,
siellä valkolatva tuomi,
järven rannalla tuoksuva.
Ahon laidat armahimmat
mansikoista punertuu.
Ruusut siell’ on kaunihimmat
siell’ on kirkkahampi kuu.
Siellä äiti hymyhuulin
tuuti pientä kehdossa,
Siellä ensi kerran kuulin
lintuin laulun lehdossa.
Siellä myöskin ensikerran
lempi syttyi sydämeen.
Liekö ollut tahto Herran,
kun se päättyi kyyneliin.
Synnyinmaani heitin silloin
huolissani huokaillen.
Milloin taasen näen oi milloin...
Sotamies Honkajoki ilmestyy Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa mukaan kertomukseen teoksen sivulla 301. Sieltä löytyy Honkajoen oma kuvaus henkilöstään hänen ilmoittautuessaan täydennysmiehenä Koskelalle.
Jo tässä vaiheessa paljastuu kuinka sanavalmis ja jossainmäärin jopa narrimainen Honkajoki hauskuuttaa tovereitaan kriittisillä huomioillaan esimiehistä ja sodasta. Yksi Honkajoen erikoisuuksista on hänen mukanaan kuljettamansa oma aseistus, kaaripyssy, josta hän itse toteaa: Huomioonottaen nopean kehityksen aseistuksen ja teknillisten varusteiden osalta nykyään käytävässä suursodassa, katsoin maanpuolustuksen kannalta välttämättömäksi siirtyä uusiin aseisiin.
Väinö Linnan teoksista sekä hänen henkilöhahmoistaan kannattaa etsiä lisää...
Tappava veren alkoholipitoisuus on keskimäärin 4 promillea. Alkoholiin tottumattomilla ja esim. vanhuksilla kuolettava pitoisuus voi olla vain 3 promillea. Alkoholistit sietävät tavanomaista paljon suurempia pitoisuuksia. 4 promillen humalan esim. n. 70-kiloinen mies saa 22 annoksesta alkoholia. Yhdellä annoksella tarkoitetaan 12 grammaa puhdasta alkoholia, joka on esim. pienessä pullollisessa keskiolutta tai 12 cl:ssa mietoa viiniä.
Kertajuomisen vaikutuksista lisätietoa esim. päihdelinkistä:
http://www.paihdelinkki.fi/kuinka-paljon/humala
Promillemääristä tietoa mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta:
http://www.ktl.fi/portal/suomi/osastot/mao/paihteet_ja_riippuvuus/ukk
Siihen, mikä on kuolettava määrä alkoholia koko elämän...
Kiekkumaralla: kansanlauluja lapsille -nuottikirjassa (Tammi 2007) on runo seuraavassa muodossa:
Rup rup rullaa
reka reka rellaa
heissas toopeli heikkallaa.
Mi vatsoo nyy
mi vatsoo nyy
aavestikkaa kalliota röörää
rösäkömä aavestikka
röskähytti röh!
Oulussa laulua on laulettu 60-luvulla näin: "Prum prum rellaa, reka reka rallaa...".
Ruotsiksi loru alkaa näin: "Bro bro breja".
Kyse on ilmeisestikin monissa maissa vähän eri muotoisena lauletusta leikkilaulusta. Aiheesta löytyy Wikipedia-artikkelikin:
http://sv.wikipedia.org/wiki/Bro_bro_breja
Alla olevalta sivulta voi katsoa, kuinka laulua on leikitty:
http://vetamix.yle.fi/media/14357
Rebecca (Rebekka, Rebecka, Repekka, muunnelmia Reetta, Bekka, Reppa, Repe) on heprealaisperäinen nimi ja se on ollut aina suosittu juutalaisten parissa. Kristikunnassa nimeä on ruvettu käyttämään laajemmin vasta 1500-1600 –luvuilla. Täkäläisissä kalentereissa se oli 1705-1749 30. tai 31.8., vuosina 1777-1928 17.5. ja vuodesta 2000 jälleen 17.5. (sekä suomalainen että ruotsalainen kalenteri). Raamatussa Rebekasta kerrotaan 1. Mooseksen kirjan luvuissa 24-28. Nimen heprealainen muoto on ribqah, mutta sanan merkitys ei ole aivan varma; se voi tarkoittaa ’lehmää’ tai ’hiehoa’ (jolloin se olisi muunnos sanasta biqrah) tai ’kiehtovaa’, ’pauloihinsa kietovaa’.
Etunimet / Kustaa Vilkuna ; toim. Pirjo Mikkonen. – 2005.
Suuri...
Maaningalta tuli tällainen pieni historiikki:
Maaninka, Sinikiven meijeri, Tavinsalmen kylä RN:o 1:6, sijaitsee Tavinniemellä Ruokoveden rannalla.
Meijeritoiminta Sinikivessä alkoi 1906, kun sinne perustettiin Maaningan osuusmeijeri. Meijerin sijaintiin vaikutti sen kuljetuksille tärkeä laivaliikenne; Sinikiveen rakennettiin myös oma laivalaituri.
Ensimmäiseksi meijerirakennukseksi kaavailtiin Venäjänsaaressa sijainnutta tohtori Walmarin huvilaa. Huvilan osti kuitenkin Halolan (Valtion koetila Halola) isäntä Andersson, joka siirrätti sen kirkonkylälle. Meijerin alkutaival ei ollut helppo. Toimintavaikeuksien lisäksi myös alueelle rakentaminen osoittautui vaikeaksi; maapohja oli pehmeä ja se oli paalutettava.
Sinikiven rakennusmestarina...
