Valitettavasti Frederikistä ei ole olemassa omaa elämäkertaa. Hänestä löytyy muutama sivu teoksessa: Bagh, Peter von: Iskelmän kultainen kirja, 1986. Kirjan saatavuuden meiltä Oulun kaupunginkirjastosta voit katsoa aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html . Vuoden alkupuolella Anna-lehdessä on ollut artikkeli:Siistonen, Miia: Reetu von Retee: macho, joka löysi markkinarakonsa, 2001:3, s. 90-94, 96, 98, 100. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat linkeistä http://www.makupalat.fi/music.htm löytyi Frederik sivuja pari http://www.smok.com/reetu/index.html ,http://www.smok.com/reetu/index.html .
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen HelMet aineistoluettelosta http://www.helmet.fi löytyy aiheeseen liittyviä teoksia saatavuustietoineen.
Valitse aihehaku ja hae asiasanoilla valosuunnittelu - äänisuunnittelu tai valitse sanahaku ja kirjoita valosuunnittelu teatteri - äänisuunnittelu teatteri.
Tässä joitakin:
Stagecraft: the Complete guide to theatrical practice.1996
Wallne Graham: Effects for the theatre.1995
Pilbrow, Richard: Stage lighting design.1997
Morgan, Nigel: Stage lighting for theatre designers.1995
Paavo Sarkkinen on kirjoittanut teoksen "Ruoppaustyöt" (Rakennusalan kustantajat 2003), jossa käsitellään Suomessa tehtyjen ruoppaustöiden historiaa ja esitellään jonkin verran erilaisia ruoppauskoneita. Imuruoppausta käsitellään myös Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa "Kymijoen pilaantuneiden sedimenttien koeruoppaus Myllykoskella 2001" (Alueelliset ympäristöjulkaisut 286).
Tekniikan kirja 2 (WSOY 1964) sisältää tietoa ruoppauskoneiden toiminnasta ja tekniikasta. Tietoa löytyy kirjan ensimmäisestä osiosta Rakennustekniikka (luvuista Rakennuskoneet ja Sataman- ja väylänrakennus). Nämä kolme julkaisua löytyvät Lahden kaupunginkirjaston pääkirjastosta.
VTT eli valtion teknillinen tutkimuskeskus on myös julkaissut ruoppausta...
Kiitos kysymyksestä. On todettava kysymyksenne olevan oikeudellinen kysymys, johon emme voi antaa mitään suoraa vastausta. Tässä kuitenkin tietoa:
Oikeudenkäymiskaaren todistelua koskevan 17 –luvun 11 §, pykälän loppua lukuun ottamatta, kuuluu:
11 § (11.7.1997/690)
Tuomioistuimessa ei saa, ellei laissa toisin säädetä, käyttää todisteena:
1) yksityisluontoista kertomusta, jonka joku on vireille pannun tai alkavan oikeudenkäynnin varalta kirjallisesti antanut, ellei tuomioistuin sitä erityisestä syystä salli; eikä
2) esitutkintapöytäkirjaan tai muulle asiakirjalle merkittyä tai muulla tavalla tallennettua lausumaa.
Jos henkilön, joka ei ole täyttänyt 15 vuotta tai jonka henkinen toiminta on häiriintynyt, esitutkinnassa antama kertomus on...
Kirjastolla on kotipalvelu niille, jotka eivät pääse sairauden, iän tai vamman vuoksi kirjastoon asioimaan. Kotipalvelua hoitava kirjastovirkailija käy asiakkaan kotona tekemässä kirjastokortin ja tunnukset (kuvallinen henkilöllisyystodistus kuten passi, ajokortti tai kuvallinen Kela-kortti tarvitaan). Kotipalvelu myös tuo kirjat tai muun kirjastoaineiston kotiin ja hakee palautukset. Kotipalvelusta on lisätietoja kirjaston internet-sivulla http://vaarakirjastot.fi/kotipalvelu;jsessionid=3EA57B5186CBC03FDC8FC3C…
Toinen mahdollisuus on käyttää kirjastokortin ja tunnuksien hankinnassa luotettavaa asiamiestä ja vapaamuotoista valtakirjaa. Asiamiehellä tulee olla mukanaan allekirjoitetun valtakirjan lisäksi myös valtakirjan antajan...
Kirjastoalan töitä on ollut viime aikoina valitettavan vähän tarjolla. Toivon mukaan tilanne muuttuu pian. Iso joukko nykyään töissä olevia eläköityy lähivuosina, ja uusia ammattilaisia tarvitaan.
Tietoa kirjastoalan koulutuksesta löytyy Opetusministeriön sivuilta:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Periaatteessa mikään koulutustaso ei valmista kirjastonhoitajia tai –virkailijoita. Yhtenäisiä koulutusalan nimikkeitä ei ole, ja työhönottaja päättää, millä nimekkeellä henkilö otetaan työhön. Lisätietoa täältä:
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kirjastot/Luennot/Liittee…
Kirjastoalan oppilaitokset on koottu kirjastot.fi-sivuille:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Helsingin...
Ikävä kyllä Google Earthin kuvien tarkkuus riippuu palvelun käyttämien lähdekuvien tarkkuudesta. Nähtävästi Rauman kuvat ovat olleet resoluutioltaan tarkempia kuin Uudenkaupungin kuvat.
Lisätietoja Google Earthin ominaisuuksista saa esimerkiksi Wikipediasta "Google Earth"-hakusanalla.
Otavan vuosittain julkaisema Mitä Missä Milloin - kansalaisen vuosikirja on mitä parhain lähdeteos sekä maailman että kotimaan tapahtumiin. Siitä löytyy tietoa niin ajan ilmiöistä ja tapahtumista, eri tieteenalojen uusista tutkimuksista, eri taiteenlajien ja populaarikulttuurin trendeistä sekä urheilusta. Vuosikirjat sisältävät paljon "pikkutietoa" kuten kirjan käsittelemän ajanjakson aikana kuolleita merkittäviä henkilöitä ym., mutta myös yleisiä linjauksia kuten kuluneen vuoden kaunokirjallisuuden aiheita ja teosten esittelyjä. Myös tuona aikana suostituiksi tulleet tai paljon julkisuudessa käsitellyt harrastukset saavat oman lukunsa.
Mitä Missä Milloin -vuosikirjat on nimetty siten, että ne kattavat ajanjakson puolestatoista vuodesta...
Kyselimme asiaa valtakunnalliselta kirjastoammattilaisten sähköpostilistalta ja eräs kollega vastasi seuraavaa:
"Syvällisiä tarinoita, joissa on päähenkilöinä mm. lääkärejä ja pappeja, kirjoitti A. J. Cronin (Lääkärin tie, Taivasten valtakunnan avaimet). Ehkä Cronineissa on kuitenkin tumma pohjavire.
Vähän samantapaista, mutta hiukan vähemmän tummaa edustaa Elizabeth Goudge: Vihreän delfiinin maa, Vanha majatalo, Perheen sydän, Kellojen kaupunki, Syksy katedraalikaupungissa.
Lämmin ilmapiiri on Agnes Sligh Turnbullin teoksissa - mutta Yhdysvalloista. Parissa teoksessa esiintyy sama David Lyall-nimisen papin ja hänen vaimonsa Maryn perhe, jossa on kolme aikuistuvaa lasta pikkukaupungissa Ladykirkissä. Muissa teoksissa on eri henkilöitä....
Ilmeisesti Suomen äänitearkisto r.y. on ainoa aiheeseen liittyvä yhdistys. Alla tietoa yhdistyksestä, heidän nettiosoitteensa, sekä kontaktitietoja. Heidän yhteyshenkilönsä Timo Wuori pystynee antamaan vielä lisätietoja.
Suomen äänitearkisto ry on vuonna 1965 yksityisten harrastajien perustama yhdistys, jonka tarkoituksena on kerätä kaikki ennen vapaakappalelakia (1981) julkaistut suomalaiset äänitteet ja jonka tavoitteena on luoda Suomeen kansallinen äänitearkisto ja muodostua toistaiseksi Suomesta puuttuvaksi kansalliseksi äänitearkistoksi. Yhdistys on julkaissut lukuisia äänilevyluetteloita ja taiteilijahakemistoja. Toimintansa aikana yhdistys on koonnut lähes täydellisen kokoelman ennen vuotta 1981 julkaistuja suomalaisia äänilevyjä...
Parhaiten tietoja löytyy Suomen CP-liiton kotisivulta, osoite http://www.cp-liitto.fi/ , siellä on useita linkkejä: Sopeutumisvalmennus, Keskustelut (siellä joku esim. kyselee: Mistä saa tietoa etuuksista CP-vammaisen nuoren kuntoutuksessa?, ja hänet ohjataan kääntymään CP-yhdistyksen, Kelan ja aluesairaalan kuntoutusohjaajan puoleen.) Tuotteet-linkistä löytyy ammattikirjallisuutta.
Kirjallisuutta on toki julkaistu, esim. Alho, Keijo: CP-vammaisen lapsen perhe: koti, työ ja vanhempien hyvinvointi (1995) ja Karvonen, Pirkko: Juhan askeleet: kotikuntoutusta Kerland-klinikan menetelmällä (1999), mutta tuoreimmat ja ajantasaisimmat tiedot ovat yllämainitulla kotisivulla.
Voisiko kirja olla Jane Carruthin Seikkailu pimeässä? Kirja on alunperin julkaistu suomeksi vuonna 1978 ja vuonna 1991 uudelleen yhtenä tarinana kirjassa Onnelliset tarinat. Onnelliset tarinat -kirjan tekijäksi on merkitty Tony Hutchings, joka on kirjan kuvittaja.
Kirjaa ei valitettavasti enää ole Helmet-kirjastoissa, mutta kaukolainaamalla kirjan muualta Suomesta voit saada sen luettavaksesi. Ainakin Onnelliset tarinat -kirjaa löytyy vielä joistakin kirjastoista Suomessa.
Englanninkielisen alkuteoksen kansikuva löytyy alla olevan linkin kautta:
http://www.librarything.com/work/2814766
Tällä hetkellä Fantastico-oppikirja on kaikista Helmet-kirjastoista lainassa ja muutama varaajakin odottaa ensin palautuvia. Paketti, johon kuuluu 2 cd-levyä ja kirja, on paikalla muutamassa kirjastossa. Ajantasaisen tilanteen näet Helmet-haun (www.helmet.fi) kautta. Laina-aika on yleensä neljä viikkoa. Lainan voi uusia, jos siitä ei ole varauksia. Muita espanjan kielen alkeiskursseja ovat esimerkiksi
- Vive la vida! / Alejandro Agustín Jover Rodríguez
- Es español. Espanjan alkeiskurssi / [toimittaja: Riitta Torikka]
- ¿Qué tal? / Matti Mäkinen, Ulla Riiho
- Mucho gusto. 1 : Espanjan peruskurssi / Irmeli Varmavuori, Kerstin Lagercranz, Bärbel Vall
- Espanol dos / Marjaana Kuokkanen-Kekki, Katri Palmujoki
Saat luettelon pääkaupunkiseudun...
Ruoholahden kirjastosta neuvottiin, että asiakkaan on syytä itse pitää huolta varaustensa noutokirjaston muuttamisesta. Tämän voi tosiaan tehdä HelMetissä tai se onnistuu toki myös kirjastossa virkailijan avustuksella.
Emme tarkista itsepalveluna palautettuja kirjoja. Jos vahingossa palauttamatta jäänyt kirja menee hyllyyn, josta se lainataan, siirtyy se siinä vaiheessa pois vanhan lainaajan rekisteristä uudelle lainaajalle.
Tupakkakasvit ovat suvullisia kasveja. Ilmeisesti sukupuolet ovat samassa kasvissa, sillä lajikkeita voi risteyttää pölyttämällä ristiin kahta lajiketta. (Tästä löytyy ainakin englanninkielisiä artikkeleita, esim. jhered.oxfordjournals.org/content/os-7/1/143.full.pdf.) Tupakankasvatuksesta Suomessa on kirjoittanut mm. Untamo Utrio 1943 teoksessaan Pois pula ja puutteet. Teksti löytyy netistäkin: http://www.henriettesherbal.com/eclectic/pula-puutteet/luku-10.html.
Ikävä kyllä kirjastokortin saavat vain henkilöt, joilla on osoite Suomessa. Lisäksi kortti on haettava kirjastosta henkilökohtaisesti ja esitettävä henkilötodistus korttia haettaessa. Alla esimerkiksi tietoa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kortista:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
e-aineistojen tulo kirjastojen kokoelmiin on lisännyt kiinnostusta saada kirjastokortti myös muiden kuin kotikunnan kirjastoon, samoin kuin kirjaston palvelujen käyttöön ulkomailla. Toivottavasti löydetään hyvä ratkaisu näiden verovaroin tuotettujen palvelujen käyttöön.
Kyseinen kohta on William Shakespearen Kesäyön unelman ensimmäisen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta Lysanderin repliikistä.
Paavo Cajander suomensi kohdan vuonna 1891 seuraavasti: (--) ei koskaan tyyn' ole uskollisen lemmen virta (--). Yrjö Jylhän suomennoksessa vuodelta 1955 virke, jossa kyseinen lausahdus on, kuuluu näin: (--) missään kohtaloissa, joista luin tai kuulin kertomuksia, ei vierryt tasaisna virta uskollisen lemmen… (--). Matti Rossi suomensi kohdan vuonna 2005 näin: En muista satua, en tarinaa, en kuultua, en luettua, jossa kerrottaisiin, että aidon rakkauden tie on tasainen…
Lauri Siparin suomennosta vuodelta 1981 minulla ei ollut käytettävissä.
Lähteet:
http://www.gutenberg.org/ebooks/44831
http://www.gutenberg.org/...