Fennicasta (finna.fi) voi tarkistaa, mitkä kirjat ovat ilmestyneet suomeksi. Juliette Benzonin Haute-Savane kirjaa ei ole suomennettu, vaikkakin samaa sarjaa olevat Sumujen haukka, Paholaisen kaulanauha ja Yön kuningatar ovat ilmestyneet suomeksi 1970-1980 -lukujen vaihteessa. Kirjaa ei myöskään näyttäisi löytyvän ranskan tai englannin kielellä Suomen kirjastoista.
Marshall, Wolf: Beginning lead guitar--power builder, ISBN 20526598 löytyy Espoon pääkirjastosta. Maarianhaminan kirjastosta löytyy video Hetfield, James: Play guitar with Metallica. Muita viitteitä ei löytynyt, tosin vasta maakuntakirjastojen kokoelma ja pääkaupunkiseudun aineistotietokanta on käyty läpi.
Voit tarkistaa itse tekijätiedoilla kunnan- ja kaupunginkirjastojen verkossa olevat kokoelmatietokannat (osoitteesta http://mainio.kirjastot.fi/listaa_kaikki.asp). Täältä saat selville, löytyykö lähikirjastoistasi kaipaamiasi videoita. Voit pyytää lähikirjastosi kautta haluamasi aineiston kaukolainaksi. Kaikki kirjastot eivät välttämättä kaukolainaa videoita.
Kitty on englanninkielinen muunnos Katarina-nimestä. Suomen almanakassa Katariinan ja Katarinan päivä on 25.11. Samantapainen nimi Kitti on Kirstin kutsumamuoto. Kirstin, joka on muunnos Kristinasta, päivä on 24.7. Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. Lisää tietoa etunimistä voit kysyä lähikirjastostasi.
Levy ei ole vielä ilmestynyt virallisesti. Levyä tilataan kyllä kirjaston kokoelmiin kunhan se ilmestyy. Levystä voi käydä kuuntelemassa ennakkomaistiaisia osoitteessa:
http://www.villeleinonen.com/
Ainakaan toistaiseksi Twilight-sarjan jatkumisesta missään muodossa ei ole Stephenie Meyerin virallisilla kotisivuillakaan tietoa. Meyerin suunnitelmissa oli kirjoittaa Midnight sun -nimellä kirja, joka olisi kertonut ensimmäisen osan eli Twilightin tapahtumat Edwardin näkökulmasta, mutta projekti keskeytyi, kun romaanin luonnos vuoti vastoin kirjailijan tahtoa Internetiin. Se on kuitenkin englanniksi luettavissa Meyerin sivuilla osoitteessa http://www.stepheniemeyer.com/midnightsun.html.
Stephenie Meyeriltä on suomennettu myös scifi-romaani Vieras, oletko jo lukenut sen? Lukuvinkkejä löytyy myös Sivupiiri-sivustolta, http://www.sivupiiri.fi/. Miten olisi vaikkapa Melissa Marrin fantasiaromaani Ilki ihana, jossa tyttö nimeltä Aislinn...
Adobe Lightroom -ohjelmisto on suosittu ja toimiva työkalu sekä valokuvien muokkaamisessa että hallinnoimisessa. Lightroomin kuvakirjasto "Library" antaa mahdollisuuksia liittää valokuviin monenlaista tietoa, esimerkiksi omat hakusanat, joita käytettäessä kuvat on helppo paikallistaa. Kuvakirjasto Libraryn avulla kuvia voi myös sijoittaa omiin alikansioihin, "Collections". Kuvista on siis mahdollista luoda erilaisia ryhmiä monin eri tavoin.
Lisätietoa Lightroomin ominaisuuksista saa muun muassa näistä teoksista:
Potka, Pekka: Photoshop Lightroom 5 valokuvaajille. Docendo, 2014.
Schewe, Jeff: Raw-kuvankäsittely : Lightroom, Camera Raw & Photoshop. Docendo, 2013.
Karhulahti, Mika: Photoshop Lightroom. Docendo, 2011.
Suomalaisten lukuharrastusta on jonkin verran tutkittu, usein kohteena ovat kuitenkin olleet voittopuolisesti nuoremmat ikäluokat ja uudemmat ajat.
Tässä muutamia kirjoja, lisävinkkejä voi hakea niiden lähdeluetteloista ja kirjastojen luetteloista (esim. Helmet-sivu) käyttämällä mm. sellaisia asiasanoja kuin 'lukemistutkimus' ja 'lukutottumukset'.
Niemi, Juhani
Suomalaisten suosikkikirjat. - Karisto, 1997
Niemi, Juhani
Populaarikirjallisuus Suomessa. - WSOY, 1975
Eskola, Katarina
Suomalaiset kirjanlukijoina. - Tammi, 1979
Eskola, Katarina
Lukijoiden kirjallisuus : Sinuhesta Sonja O:hon. - Tammi, 1990
Eskola, Katarina & Linko, Maaria
Lukijan onni. - Tammi, 1986
Suomen kirjallisuus 8 : kirjallisuuden lajeja. - Otava, 1970
Luukkanen,...
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1077636718 löytyy asiasanoilla kirjat ja markkinointi 4 teosta, joista yksikään ei ole WSOY:n eikä Gummeruksen kustantama. Uusin teos on Vakkuri, Kai: Digitaalinen painaminen ja muita neuvoja omakustantajalle - Helsinki : Etelän kirja, 2003.
Artikkeliviitteitä aiheesta löytyy runsaasti mm. Helecon Mix -tietokannasta, joka on Helsingin kauppakorkeakoulun kirjaston ylläpitämä. Se sisältää tiedot kirjaston kokoelmista ja lisäksi sinne on tallennettu kotimaisten talousalan lehtien artikkeliviitteitä sekä tiedot Helsingin kauppakorkeakoulussa tehdyistä graduista. Helecon Mix on käytettävissä mm. Turun kaupunginkirjaston...
Arviot maailmassa puhuttavien kielten lukumäärästä vaihtelevat melkoisesti. Kielen määrittely on usein ongelmallista - esimerkiksi kielen ja murteen raja voi olla tulkinnanvarainen. Tavallisin arvio nykyään on 5000-6000 (Jaakko Anhava, Maailman kielet ja kielikunnat. Gaudeamus, 2005). On arvioitu, että yli 80 prosentilla näistä kielistä on ainakin jonkinlainen kirjallinen ilmenemismuoto.
Vuoden 2010 tilastojen mukaan Suomen yleisissä kirjastoissa oli 34 740 021 kirjaa. Tieteellisissä kirjastoissa (yliopistokirjastot, ammattikorkeakoulukirjastot ja muut erikoiskirjastot) oli vuonna 2009 17 642 608 painettua monografiaa (vuoden 2010 tilastoja ei tieteellisten kirjastojen osalta ole vielä saatavissa). Näiden lukujen perusteella Suomen...
Kirja on nimeltään Herra Pähkinäinen ja se on ilmestynyt Tammen kultaiset kirjat -sarjassa. Tekstin on kirjoittanut Britt A. Hallqvist, kirjan on suomentanut Marjatta Kurenniemi ja kuvittanut Birgitta Nordenskjöld.
"Seinällä riippui kiulukanpunainen mekko, jossa oli pitsikaulus ja rypytettyjä rimssuja - volankeja!"
Kirjan toinen painos vuodelta 1973 löytyy Hämeenlinnan pääkirjaston varastosta ja Janakkalan kirjastosta.
https://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/results?p_p_state=norma…
Pelkästään Marie Thèrèsestä tai Marie-Thérésestä kertovaa suomenkielistä painettua teosta ei löytynyt, mutta Marie Antoinettesta löytyy HelMet-kirjastossa kyllä suomeksikin kirjoja.
Uusin suomeksi ilmestynyt on Carolly Ericksonin Minä, Marie Antoinette (suomentanut Taina Wallin). Toinen kirja on Joan Haslipin teos Marie Antoinette (suomentanut Eila Salminen). Luulisi näissä teoksissa olevan jotain myös Marie-Thérésestä. Suosittelemme tutustumista näihin teoksiin.
Lisäksi kirjastosta löytyy aikalaismusiikkia ja DVD -elokuvia (napsauta linkkiä) http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
Meidän mökki lehden palstalla on vastattu samanlaiseen kysymykseen viime kesänä. Kirjoituksen mukaan yleispätevää näädän karkotinta ei ole. Näätä ei pääse kulkemaan alle 4 cm:n aukoista, joten ainakin voisi näädän menevät aukot tukkia. Näätä on yllättävän rohkea ja mikäli se on päässyt pesiytymään vintille, kannattaa odottaa sen lähtöä metsästysretkelle ja tukkia sinä aikana näädänmentävät aukot.
Näädät saalistavat myyriä ja oraviakin. Myyräkantojen ollessa pieniä, näätä saalistaa myös lintuja, mutta sillä kelpaavat myös marjat, sienet ja hedelmät. Naaras synnyttää huhti-toukokuussa keskimäärin kolme poikasta. Näätää esiintyy kaikkialla Suomessa, etenkin seuduilla missä on suuria havu-ja sekametsiä. Sitä saa metsästää marraskuusta...
Sähköpostilistaa Suomen kirjastoihin ei ole. Kirjastot löytyvät kirjastot.fi-sivustolta:
http://www.kirjastot.fi/kunnankirjastot/
Tietoa ja ohjeita aineiston valinnasta ja sen tarjoamisesta Helsingin kaupunginkirjastolle löytyy täältä:
http://www.lib.hel.fi/Page/1894f441-3ff0-45a2-84f0-829fc689ac18.aspx
Hei!
GTK:n pohjavesitutkimustietoja löytyy ao.raportista, myös pdf-tiedostona. Ne ovat v. 1999 toteutetusta valtakunnallisesta hankkeesta "1000 kaivoa". Utsjoen kunnan alueelta on silloin tutkittu 4 porakaivoa, 2 maaperän kaivoa ja 2 lähdettä. Näytteenottopisteet on esitetty raportin sivulla 10. Sivulla 44 on pitoisuuskartta, jossa porakaivojen rautapitoisuudet koko Suomessa. Utsjoen tutkitut porakaivot sijaitsivat Utsjoen kuntakeskuksesta etelään n. 7 km, Outakoskella, Karigasniemellä ja Pulmankijärvellä. Näiden kaivojen rautapitoisuudet olivat <0,03 mg/litra, eli pienemmät kuin yksityiskaivoille annetut suositukset enimmäispitoisuuksista. Kaikki tutkitut vedet olivat hyvälaatuisia.
Tässä kyseessä olevassa kohteessa saattaisi olla esim...
Helsingin kaupunginkirjaston käyttämistä hankintakanavista ei ole tullut ennakkotietoa "Pelon ja toivon aika" -kirjan ruotsintamisesta. Jakobsonin edellisen kirjan, Väkivallan vuodet (Våldets århundrade) kustansi tänä vuonna helsinkiläinen Söderström, ja kääntäjänä toimi silloin Ulf-Erik Slotte. Kannattaa ottaa yhteys suoraan Söderströmiin ja kysyä käännösaikeita ja -aikataulua sieltä: http://www.soderstrom.fi/kontakt.htm tai sähköpostitse soderstr@soderstrom.fi .
Jukka Parkkisen käsikirjoittama ja hänen kirjaansa perustuva Osakkeet nousussa, Osku -video vuodelta 1991 on lainattavissa Kallion kirjaston lasten- ja nuortenosastolta. Osku, suku on pahin -video vuodelta 2004 on dramatisoitu Jukka Parkkisen Osku -kirjasarjan pohjalta. Tämä video on Myllykosken kirjaston kotiseutuosastolla.
Veijo Meren Sanojen synty teoksessa kerrotaan, että kamreeri-sana on tullut suomen kieleen ruotsista (kamrer). Alkusana on ollut myöhäislatinan camerarius, joka on johdettu klassisen latinan sanasta camera, holvi.
Seuraavista kirjoista ja niiden kuvista voisi olla apua selvitettäessä 1600- ja 1700-luvun asepukuja:
1) Paulaharju, Jyri: Suomen kenttätykistön historia (kolme osaa).
2) Gripenberg, Ole: Finsk krigsmannabeklädnad genom fyra seklet = [Suomalainen sotilaspuvusto neljän vuosisadan aikana]. Helsinki : WSOY, 1966.
3) Bellander, Erik: Dräkt och uniform : den svenska arméns beklädnad från 1500-talets början fram till våra dagar. Stockholm 1973.
4) Höglund, Lars-Eric: Stora Nordiska Kriget 1700-1721 : fanor och uniformer. Karlstad : Acedia Press, 2000.
5) Höglund, Lars-Eric: Den karolinska armens uniformer under Stora nordiska kriget. Karlstad : Acedia Press, 1996.
6) Ernstell, Eva-Sofi: En kunglig fasad : Karl XII i Livrustkammaren. Stockholm...
