Valitettavasti ei voi. Se johtuu siitä, ettei kirjastojärjestelmään ole liitetty mitään pankkitunnusten kaltaista toissijaista kirjautumisjärjestelmää. Kenties sellainen on joskus tulevaisuudessa mahdollista, mutta tällä hetkellä kirjautumiseen tarvitsee kirjastokortin numeron.
Kortin numeron voi toki kysyä tarvittaessa kirjastossa esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen, mutta jos kortti on lopullisesti kadonnut, kortti täytyy vaihtaa, jolloin numero muuttuu.
Mikko Niskasen vuonna 1983 ohjaamasta elokuvasta Mona ja palavan rakkauden aika ei valitettavasti ole tehty tallennetta, ei kirjastolevitykseen eikä myytäväksi.
Elokuva on esitetty Ylellä vuosina 1992, 2012 ja 2014. Teidän kannattaa esittää Ylelle uusintatoive elokuvasta.
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/102832
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://palaute.yle.fi/
Aiheesi on sellainen, että en pysty suoraan valitsemaan opinnäytetyöhösi sopivia kirjoja, mutta annan ohjeen miten ja mistä voit hakea aineistoa.
Kymenlaakson kirjastojen Kyyti-yhteisluettelo Web-Origo http://kouvola.kirjas.to/
Valitse Tarkennettu haku, Asiasana: palkitseminen, Luokka: Tietokirjallisuus, Vuosi: 1998- . Tuloksena 27 teosta, klikkaa Kirja tai Näytä, Teoksen nimi, joka näyttää teoksen tiedot. Kirjat ovat kaikki suomenkielisiä, osa on lainassa.
Lisää aiheesta voit etsiä Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta ja Arto-artikkeliviitetietokannasta, joissa on myös englanninkielistä aineistoa. Näihin tietokantoihin pääset vain kirjaston nettiyhteyden kautta. Valitse tässä myös asiasanaksi palkitseminen ja pikarajaukseksi...
Kaipaamasi runon ruotsinnos ”Frid” löytyy Barbara Helsingiuksen ruotsintamana nuottikirjasta ”Eino Leino” (1992). Ruotsinnoksessa ovat mukana alkuperäisen runon kaikki kolme säkeistöä. Kirjan saatavuustiedot HelMet-kirjastoista ovat katsottavissa osoitteesta http://www.helmet.fi/record=b1021955~S3*fin, ja sieltä voit halutessasi myös varata kyseisen nuottikirjan.
Mainitut Sammattiin liittyvät runot löytyvät Saarikosken kokoelmasta Katselen Stalinin pään yli ulos (1969). Kokoelma löytyy myös teoksesta Tähänastiset runot (1978) ja Runot (2004). Järven nimi on Siitoonjärvi.
Espanjalaisissa kirjastoissa on yleensä kansainvälinen osasto, joissa on mm. englanninkielisiä kirjoja. Näin kertoo alla oleva sivusto:
http://www.justlanded.com/english/Spain/Articles/Culture/Libraries-in-S…
Alla olevan Wikipedia-sivuston avulla pääset alkuun ja etsimään kirjastoa itsellesi sopivimmalta paikkakunnalta:
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_libraries_in_Spain
Keskustelimme asiasta kollegojen kanssa, mutta ei oikein löytynyt lajeja.
Vammaisuushan ei kai sillään tuo hyötyä vaan vammaisuuden takia käytetyt apuvälineet. Niistä tulee kuitenkin suorituksen hyväksymisessä herkästi ongelma, mikäli apuvälineiden katsotaan antavan urheilijalle ylimääräistä hyötyä, vaikkapa ponnistusvoimaa.
Emme siis keksineet ruumiillisen vamman antavan etua urheilijalle. Jos esimerkiksi kehittymätöntä itsesuojeluvaistoa voidaan pitää vammana, sen voisi katsoa olevan hyväksi huimapäisyyttä vaativissa lajeissa.
Ainakin kahteen tieteiskirjaan kuvauksesi voisi sopia. Toinen on Frederik Pohlin Avaruuden portti ja toinen Carl Saganin Ensimmäinen yhteys. Saganin kirjassa ihmiset rakentavat Koneen päästäkseen tapaamaan muukalaisia. Kone on sisustettu ainoastaan viidellä tuolilla.
Sitaatti löytyy suomennettuna Seneca, Tutkielmia ja kirjeitä -käännöksestä, suomentaja on J. A. Hollo, WSOY 1964. Lause löytyy tutkielmasta Onnellisesta elämästä, sivulta 101 ja kuuluu seuraavasti: Missä ikinä on ihminen, siinä on tilaisuutta tehdä hyvää. Alkuperäinen latinankielinen lause kuuluu: ubicumque homo est, ibi benefici locus est.
Sveitsin-oppaita löytyy useitakin pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä Helmet-aineistotietokannasta.
Tässä poimintoja:
- Louhisola, Oiva: Eu-kaupunkiopas 1, Primrose 1995
Teoksessa esitellään mm. Basel ja Zürich.
Yleisiä Sveitsin-oppaita:
- Hüsler, Eugen: Switzerland, Apa Publications, 2003
- Teller, Matthew: Switzerland, Rough Guides, 2003
- Simonis, Damien: Switzerland, Lonely Planet, 2003
Sveitsin historiaa käsettele seuraava teos:
- Fahrni, Dieter: Schweitzer Geschichte: ein historischer Abriss von den Anfängen bis zur Gegenwart, Pro Helvetia, 1994
Lisäksi:
Maailma tänään, osa 12: Keski-Eurooppa, Bonnier, 1996
Internetistä löytyviä maakohtaista tietoa sisältäviä sivustoja:
- http://www.makupalat.fi / Vapaa-aika /...
Kyseessä on pätkä Jörg Zinkin tekstiä, joka alkaa Rakkaus on sana joka on valoa. Se löytyy kokonaisuudessaan ainakin Zinkin kirjasta Rakkaus on valoa täynnä.
Hei Lapponicasta!
Johnsenin valaanpyynnin historiakirjan saa tosiaankin (myös) meiltä kaukolainaksi. Pyyntö on paras jättää lähimpään kirjastoon.
Koska pyydät materiaalin Inariin, asunet Lapin kirjasto -järjestelmän piirissä joten voit tilata teokset Ivalon kunnankirjaston kautta. Inarin kunta kuuluu Lapin kirjasto
-järjestelmän piiriin: www.lapinkirjasto.fi.
Aiheesi on laaja. Materiaalia on parhaiten norjaksi.
"Vienanmeren luostarisaaren maitovalaat" ilmestyi vuonna 2003 Maahenki -kustantamon kustantamana. Kirjailija Rytheulta on käännetty romaani joka kertoo erään pohjoisen kansan valasmaailmasta (tsuktsit) nimellä Kun valaat lähtevät (1980).
Lapin maakuntakirjasto toimii Grönlanti- ja inuitti -kirjallisuuden keskuskirjastona Suomessa...
Kysymyksessä on varmaan O. Henryn kertomus
Tietäjien lahja
joka on ilmestynyt v. 1979 suomennettuna samannimisessä kokoelmassa, kustantaja Karisto.
Kirjasta on myös kuvakirjaversio, jota luultavasti olet hakenut
Henry, O.
Tietäjien lahja / kuv. Lisbeth Zwerger. - WSOY, 1984.
ISBN 951-0-12429-X
Tietoja kirjan saatavuudesta pääkaupunkiseudulla
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/ahenry%2C+o*/ahenry+o*/-3%2C0%2C0%2…-
Valitettavasti en oikein pysty löytämään mitään kirjallisuutta mainitusta kurssista, asia saattaisi vaatia arkistotutkimuksia, oikea osoite olisi silloin Sota-arkisto http://www.sota-arkisto.fi/. Aiheesta, sota-ajan propaganda-, valistus- ja tiedotustoiminnasta, on julkaistu melko paljon erilaista kirjallisuutta (muistelmia, tutkimusta, päiväkirjoja). Tässä luetteloa: /// Esko Salminen: Propaganda rintamajoukoissa 1941-1944 – 1976///, ///Touko K. Perko: TK-miehet jatkosodassa, Päämajan kotirintaman propaganda. – 1974.///, ///Kustaa Vilkuna: Sanan valvontaa, sensuuri 1939-1944. – 1962///, ///Kalle Lehmus: Kolme kriisiä. – 1971///, ///Ilmari Turja: Herrojen kanssa marjassa. – 1973///, ///Ilmari Turja: Ei kukaa oo mikää, sanoo Rannanjärvi...
Kyseessä saattaisi olla Musiikin satumaailma -sarja. Interbook-Interkirja julkaisi 1980-luvulla sarjaa, jossa kuuluisista näyttämömusiikkiteoksista oli muokattu kuvakirjoja. Sarjan kirjoihin liittyi äänite, c-kasetti. Peer Gynt -osa (kirja) on varattavissa Helmetin kautta http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin?/tmusiikin+satumaailma/tmusiiki…
Kasetit ovat Helmet-kirjastoista valitettavasti kadonneet.
Yleisradion Tallennemyynti on tosiaankin julkaissut hiljattain 10 CD:n äänitteen Raulo Haarlan vuonna 1966 Radioteatterille ohjaamasta kuunnelmasta ”Tuntematon sotilas”, joka pohjautuu Väinö Linnan samannimiseen romaaniin.
Äänitettä ei vielä ole lainattavissa HelMet-kirjastoissa eikä sitä myöskään ole kirjaston hankintalistalla. Äänitteellä on kyllä kirjastolevitysoikeudet, ja se mitä todennäköisimmin hankitaan kokoelmiin. Voit tietenkin varmuuden vuoksi tehdä hankintaehdotuksen Helsingin kaupunginkirjastolle. Helpoimmin hankintaehdotuksen tekeminen tapahtuu kirjaston kotisivulta löytyvällä lomakkeella, jonka löydät alla olevasta linkistä.
http://yle.fi/tallennemyynti/
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp
Teoksessa HYYTINEN, Timo : Arma Fennica 3 : Suuri puukkokirja (1988) on käsitelty melko laajasti myös pistimiä, lähinnä Suomessa käytettyjä, mutta myös yleistä tietoa löytyy jonkin verran mm. pistimen historiasta, malleista ja kiinnityksestä. Kirjan saatavuus -ja sijaintitiedot pääkaupunkiseudulla löytyvät HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi
Nettiosoitteista
http://thearmouryonline.co.uk/BayonetHistory.htm
http://www.historicalweapons.com/bayonets.html
löytyy lisää tietoa pistimestä ja sen historiasta (englanniksi).
Kannattaa myös tutustua kirjaston nimikirjakokoelmaan, sillä tällaisiin melko lyhyisiin vastauksiin ei saa mahdutettua kovinkaan paljon tietoa. Meo -nimestä ei löytynyt tietoa nimikirjoista, tämän palvelun arkistosta eikä muualtakaan netistä. Kasperi -nimi tulee keskiajan perimätiedosta, jonka mukaan Kaspar oli yksi Jeesuksen seimelle häntä kunnioittamaan tulleista tietäjistä. Eemil on lähtöisin roomalaisen Aemilius -ylimyssuvun nimestä. Katolisen kirkon pyhimysluettelossa on kolme Aemilius -nimistä marttyyripyhimystä.
Tämän palvelun arkistossa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx on kiintoisan näköisiä vastauksia, kokeile sanoilla emil, eemil, kasper, aemilius.
