Kannattaa myös tutustua kirjaston nimikirjakokoelmaan, sillä tällaisiin melko lyhyisiin vastauksiin ei saa mahdutettua kovinkaan paljon tietoa. Meo -nimestä ei löytynyt tietoa nimikirjoista, tämän palvelun arkistosta eikä muualtakaan netistä. Kasperi -nimi tulee keskiajan perimätiedosta, jonka mukaan Kaspar oli yksi Jeesuksen seimelle häntä kunnioittamaan tulleista tietäjistä. Eemil on lähtöisin roomalaisen Aemilius -ylimyssuvun nimestä. Katolisen kirkon pyhimysluettelossa on kolme Aemilius -nimistä marttyyripyhimystä.
Tämän palvelun arkistossa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx on kiintoisan näköisiä vastauksia, kokeile sanoilla emil, eemil, kasper, aemilius.
Kirja on nimeltään Herra Pähkinäinen ja se on ilmestynyt Tammen kultaiset kirjat -sarjassa. Tekstin on kirjoittanut Britt A. Hallqvist, kirjan on suomentanut Marjatta Kurenniemi ja kuvittanut Birgitta Nordenskjöld.
"Seinällä riippui kiulukanpunainen mekko, jossa oli pitsikaulus ja rypytettyjä rimssuja - volankeja!"
Kirjan toinen painos vuodelta 1973 löytyy Hämeenlinnan pääkirjaston varastosta ja Janakkalan kirjastosta.
https://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/results?p_p_state=norma…
Tarkoittanet Klose & Luckeschin kappaletta Hear My Song, Violetta, jonka ovat tulkinneet ainakin Josef Locke, Frank Sinatra, Ray Adams ja Glenn Miller yhtyeineen. Laulun lyriikat ovat lainauksia La Traviata -oopperasta.
Ray Adamsin versiota laulusta en löytänyt Helmet-haulla, mutta sen sijaan Glenn Millerin ja Ray Eberlen tulkinta kappaleesta löytyy Millerin vastikään ilmestyneeltä kokoelmalta The Solid Gold Collection (2007).
CD:n saatavuuden voit tarkistaa Helmetistä:
http://www.helmet.fi
Etsimäsi Tomas Tranströmerin runo on osa yhdeksän haikun sikermästä nimeltä "Vankila". Runo sisältyy Tammen julkaisemaan Tranströmerin Koottuihin teoksiin 1954 - 2004. Teoksen kaikki tekstit on suomentanut Caj Westerberg.
Saat runon suomennoksen sähköpostiisi.
Lähde:
Tranströmer, Tomas: Kootut teokset 1954 - 2004. (Suom. Caj Westerberg, Tammi 2011)
Pieni Vihdin 1500-luvun kartta on Kaarlo Soikkelin kirjassa Vihti: kuvauksia Vihdin kunnan luonnosta, historiasta ja kansan elämästä (1. osa vuodelta 1929). Kirja on ainakin Helsingin kaupunginkirjaston kirjavaraston kokoelmissa. Kartassa näkyvät mm. kunnan rajat, hallinnolliset neljännekset ja suurimmat tiet. Jos skannaamalla tehty kuva kartasta ei ole riittävän tarkka, on mahdollista kaukolainata kirja kotikirjaston kautta.
Paljon tietoa Vihdin historiasta löytyy Vihdin kunnan sivuilta: Vihti täyttää ensi vuonna 500 vuotta:
http://www.vihti500.info/
Tuntematon sotilas (Tundmatu sõdur)on käännetty viroksi kaksi kertaa. Vuonna 1957 kirjan käänsi Helmi Eller ja vuonna 1996 Ellerin käännöksen pohjalta Endel Mallene.
Jälkimmäisen kustantaja on Koge (http://www.raamatukoi.ee/cgi-bin/raamat?10951)
ja ISBN 9985849078.
En löydä mistään kirjastosta nuotteja Pekka Ruuskan lauluun "Päivän sankari". Viola (Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia) - tietokannassakaan ei ole tietoa siitä.
Lähde: http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/viola/
Alunperin "Päivän sankari" laulu on tehty Syöpäjärjestöjen tilauksesta.
Nuottikäsikirjoituksesta voisitkin tiedustella Syöpäjärjestöjen sivuston Enemmän synttäreitä kampanjan järjestäjiltä (http://www.cancer.fi/enemman-synttareita/onnittelulaulut/)
Kaiku Entertainment -yhtiöltäkin voisit saada tietoja (http://www.kaikuentertainment.fi/yritys/yhteystiedot.html), jonka toimitusjohtajana Pekka Ruuska toimii.
Saksalainen kauppias ja arkeologi Heinrich Schliemann löysi Troijan 1870-90 kaivauksissaan, mutta Troijan oletetusta sijainnista on myöhemmin esitetty vastaväitteitä. Jukka Luodon artikkelissa: Uudelleen löydetty Priamoksen aarre (julkaisussa Hiidenkivi : suomalainen kulttuurilehti; 1995:4, s.36-37)kerrotaan teorian uudemmista vaiheista. Artikkelissa mainitaan Michael Woodin omintakeinen Trojia-näkemys, ja Woodin erittäin perinpohjaiselta ja selkeältä vaikuttava kirja "In search of the Trojan War" löytyy vaivattomasti esim. Pääkirjastosta Helsingistä.
Uusin löytämäni kirja Troijan kaivauksista on vuodelta 1997, ja se on Deborah Boedekerin "The World of Troy". Kirjan saa vain kaukolainana.
Schliemannin kaivauksista voit lukea kirjasta "...
Kirjojen (ja muunkin aineiston) nimet ovat tietokannassa kielellä, jolla teos on kirjoitettu tai käännetyistä kirjoista käännöksen kielellä. Eli suomenkielisiä ovat kirjat, jotka on kirjoitettu tai käännetty suomeksi. Joitakin poikkeuksia on. Joskus esim. elokuvan nimeä ei ole käännetty suomeksi, vaikka se olisikin suomeksi tekstitetty.
Hakua rajaamalla saat halutessasi näkyville vain suomenkieliset kirjat. Hae ensin etsimäsi kirjailijan kaikki teokset. Rajaa/järjestä hakua -painikkeen kautta voi valita kieleksi suomen.
Chrysopelea paradisi käärmeestä käytetään suomenkielistä nimeä liitokäärme. Tunnetaan myös lentokäärmeenä.
Lähde:
Whitfield, Philip: Suuri eläintieto, 1994 (suom. Lasse Kosonen, linnut, nisäkkäät, matelijat ja sammakkoeläimet)
Suomen herpetologisen yhdistyksen ja Luonnontieteellisen keskusmuseon Eläinmuseon yhteisen nimistötoimikunnan tavoitteena on nimetä suomenkielinen nimi kaikille maailman matelija- ja sammakkoeläinlajeille. Toistaiseksi on julkaistu vasta korkotiilieläimien nimistö. Nimistötoimikunnan yhteystiedot:
http://www.herpetomania.fi/nimisto/
Runon alkuperäinen saksankielinen versio ”Meiner Mutter” löytyy esimerkiksi Brechtin teoksesta ”Die Gedichte von Bertolt Brecht in einem Band” (Suhrkamp, 1981) sivulta 88. Runo alkaa sanoilla ”Als sie nun aus war, ließ man in Erde sie”. Laittamalla tuon alkupätkän Googleen saa näkyviin myös koko runon sanat, joskin on vaikea sanoa, onko ne julkaistu laillisesti eri sivustoilla.
Seitsemän veljestä ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1870 kirjassa nimeltä Novelli-kirjasto 1869-1870. Tässä teoksessa Aapo puhuu sudenkutsijasta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta kerrottiin, että heillä olevassa julkaisemattomassa Saarimaan sanakirjan käsikirjoituksessa puhutaan sudenkutsijan yhteydessä sudenluolasta.
Aleksis Kiven teosten eri painoksiin on tehty jonkin verran muutoksia. Vuoden 1934 Virittäjä-lehdessä (Kotikielen seuran aikakauslehti) on B. F. Godenhjelmin artikkeli nimeltä Kiven teoksiin julkaistaessa tehdyistä korjauksista ( s. 298-299). Siinä kerrotaan, että Seitsemässä veljeksessä ainakin ”valittuihin teoksiin otettaessa tehtiin muutamia harvoja ja verraten vähäpätöisiä kielellisiä muutoksia”.
Aapo...
Järvenpään kirjasto ei ole mukana vastaajaringissä, joten siksi saat vastauksesi Espoosta.
Viisikko-elokuvaa en onnistunut löytämään. Enid Blytonin Viisikko-kirjoista on tehty kaksikin tv-sarjaa, vuosina 1978 ja 1997. Vuoden 1997 tv-sarjaa on hankittu dvd:llä useisiin suuriin kirjastoihin, muttei Järvenpäähän tai mihinkään Kirkes-verkon kirjastoihin.
Voit tehdä hankintapyynnön Järvenpään kirjastoon osoitteessa
http://www.jarvenpaa.fi/lomake/nayta.tmpl?lid=23
Tai kysyä kaukolainausmahdollisuudesta, siitä löydät lisätietoja osoitteesta
http://www.jarvenpaa.fi/sivu/index.tmpl?sivu_id=1034
Kiitos tarjouksesta, mutta emme voi vastaanottaa lahjoitustasi. Kuopion kaupunginkirjasto-Pohjois-Savon maakuntakirjastossa Rakennustaito-lehteä on varastoituna aina 20 vuotta taaksepäin. Sitä vanhempia emme varastoi. Myös valtakunnallisessa Varastokirjastossa näyttää po. lehteä olevan.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy lähinnä vähittäiskaupan markkinointiin liittyviä oppikirjoja: Kari Salonen: Kaupan markkinointi (1994), Palvelutoiminnot 2 (toim. Jukka Lahtinen et al., 1991) ja Vähittäiskaupan markkinointi (toim. Jukka Lahtinen et al., 1987).
Artikkeliviitetetokanta Aleksista tai artikkelinonlinetietokanta Artosta löytyy mm. seuraavia lehtiartikkeleita myymälämarkkinoinnista: Tapanainen, Mikko: Myymälämarkkinoinnin trendejä hakemassa (Kehittyvä kauppa, 2001:7, s. 32-35), Freese, Olli: Myymälämarkkinointi (Markkinointi & mainonta, 1995: 8 s. 10-11), Kortelahti, Harri: Myymälämainonnan esiinmarssi (Uudistuva vähittäiskauppa, 1994: 4-5 s. 46-49) ja Luhanto, Pertti: Myymälä - unohdettu media - myymälämainonta (...
Matti Nummensalon runo Oodi naiselle löytyy teoksesta Valittuja runoja, jonka on kustantanut Isonkyrön kotiseutuyhdistys.Teos sisältää runoja useammasta eri kokoelmasta. Oodi naiselle on runo kokoelmien ulkopuolelta, emmekä onnistuneet löytämään sitä muista teoksista. Voitte hakea teoksen saatavuustietoja esimerkiksi seuraavista linkeistä:
Mikkelin pääkirjasto:
http://mikkeli.kirjas.to/index.asp?url=teos.asp%3Fteosid%3D0001102C%252…%
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastot:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/anummensalo/anummensalo/1%2C1%2C8%2…
sekä Yliopiston kirjastot:
https://finna.fi
Kirjastot.fi-sivustolla on palsta, jota tarkoittanet.
Kirjastot.fi-etusivun oikeassa laidassa on palkki Kirjastopro, josta aukeaa pudotusvalikko. Klikkaa auki "Ammattikalenteri: työpaikat, koulutus". Sieltä löydät sivun, jolla on avoimia työpaikkoja. Voit myös itse jättää työnhakuilmoituksen.
Avoimista työpaikoista ilmoitetaan luonnollisesti myös TE-palvelujen sivuilla.
http://www.kirjastot.fi/
http://www.te-palvelut.fi/te/fi/
Parhaiten saat tietoa opiskelukäytännöistä siitä oppilaitoksesta, mihin olet menossa opiskelemaan. Oppilaitoksella varmaankin on nettisivut, joihin voit tutustua jo ennen lähtöä.
Yleisempää tietoa saat Turun ammattikorkeakoulun julkaisemasta Ulkomaille lähtevän opiskelijan oppaasta
http://www.turkuamk.fi/kv/opiskelijat/lahtijan_opas_LR.pdf
sekä Ruotsin konsulaatin ulkomaalaisille opiskelijoille laaditusta sivustosta, joka sisältää linkkejä muihin hyödyllisiin osoitteisiin.
http://www.swedenabroad.com/pages/general____28922.asp
Virginia Parsonsin kirjassa Iloisia iltasatuja (1973) on satu nimeltä "Mustavalkoisia pareja : Yks kaks cha-cha-cha raitainen raitaista tanssittaa...".
Vaski-kirjastojen alueella kirjaa löytyy vain Uudestakaupungista, mutta voit varata sen verkkokirjaston kautta Turkuun. Varaus maksaa yhden euron.
https://www.vaskikirjastot.fi
