Kansalaissodan punaisista runoili moittivaan sävyyn Ilmari Kianto, tähän tapaan:
"Voi teitä, voi teitä, te maankavaltajat kurjat!
Voi teitä, te Suomen suursuiset sudet, hurtat hurjat!
Te raa'at raukat ilman kansallistuntoa!
Ilman isänmaan rakkautta, ilman miehuuden kuntoa!
- Mitä teitte nyt maalle?"
Kansan tuomio -runo, josta ylläoleva ote on peräisin, julkaistiin Karjalan armeijan tiedonannot -lehdessä 3.4.1918. Se löytyy myös Kiannon vuonna 1918 omakustanteena julkaisemasta sotarunojen kokoelmasta Hakkaa päälle! : sotarunoja valkoiselle armeijalle.
Pelkästään hiuskorujen tekijöistä ammattiryhmänä en löytänyt kirjallisuutta Kouvolan kaupunginkirjastosta. Löytyi kuitenkin yksi - tosin englanninkielinen - kirja joka esittelee 1800- ja 1900-lukujen koruntekijöitä: The master jewelers. Luokka 76.4. Kirja on lainattavissa.
Sen sijaan on runsaasti kirjallisuutta (useita englanninkielisiä) hiuksista/kampauksista sekä koruista. Jotkut näistä korukirjoista mainitsevat myös korujen tekijöiden nimet tai annetaan jotain tietoa korujen valmistajista. Tässä joitain lainattavissa olevia suomenkielisiä kirjoja :
Skolnikov, S.P. Historialliset päähineet, kampaukset, korut
(luokka 90.21)
Aarrekammio: valtakunnan regaalit ja aarteet (luokka 76.4)
Vainio-Korhonen, Kirsti: Kultaa ja hopeaa mestarien...
Laintasoista säännöstä kirjaston mitoituksesta ei ole. Kirjallisuutta löytyy mm. teokset:
Kirjaston mitoitus / Lars Hagman
Kirjastopalvelu, [Hki] 1988 ; 320 s.
ISBN: 951-692-171-X
sekä
Kirjastotilojen suunnittelu : opas kirjastorakennusten ja -huoneistojen suunnittelijoille / toimituskunta Eeva-Maija Tammekann ... [et al.]
Kirjastopalvelu, Hki, 1986 ; 265 s.
ISBN: 951-692-158-2
Luonnollisesti kirjastorakennuksia koskevat yleiset rakennuksia koskevat säännökset (esim. lujuus ja paloturvallisuus yms.)
Opetusmisteriöstä voi löytyä joitakin suosituksia.
Sakari Rimmisen Pilvilinna-elokuvaa ei löydy kirjastoista. Todennäköisesti syynä on lainausoiksien puuttuminen. Ilman lainausoikeutta kirjasto ei voi hankkia elokuvia kokoelmiinsa.
Elonet-tietokannan (Elonet on Kansallisen audiovisuaalisen arkiston ja Valtion elokuvatarkastamon ylläpitämä tietokanta, joka sisältää tietoa Suomessa esitetyistä elokuvista ja muista kuvaohjelmista sekä niiden tekemiseen osallistuneista henkilöistä ja yhtiöistä. http://www.elonet.fi/) kautta löytyy tietoa elokuvasta, mm., että se on esitetty useampaan kertaan televisiossa Ylen Teema-kanavalla.
Ehkä kannattaisi pyytää Teemaa esittämän se vielä kerran.
Sukunimen suojaaminen ei vaadi mitään erityisiä toimenpiteitä, sillä Suomen nimilain mukaan kaikki käytössä olevat eli väestörekisteriin kirjatut sukunimet ovat suojattuja. Se tosin ei estä nimen ottamista, mikäli tietyt edellytykset täyttyvät. Esimerkiksi jos sukunimi on ollut esivanhempien laillisessa käytössä, se voidaan hyväksyä uudeksi nimeksi. Sitä taas ei voi lainsäädännön mukaan estää mitenkään. Aikaisemmin Suomalaisuuden liitto ylläpiti luetteloa suojatuista sukunimistä, mutta luettelolla ei ole mitään juridista merkitystä.
Osoitteesta http://www.genealogia.fi/st/2...2-11.htm löytyy hyödyllinen Urpo Kankaan artikkeli, jossa kerrotaan suojatuista sukunimistä. Nimilaki löytyy Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/...
Riippuu vähän siitä, millaista tietoa haluaisit saada. ”Urjalan sanomat” voisi olla yksi lähde, sillä se on alkanut ilmestyä joulukuussa 1917. Lehti on tosin ilmestynyt vain kerran viikossa. ”Urjalan sanomia” voi lukea Kansalliskirjastossa mikrofilmiltä tai digitoituna.
Jos tuona päivänä on tapahtunut historian kannalta jotakin merkittävää, voi asiasta olla tietoa Kirsti Arajärven teoksessa ”Urjalan historia. II : Kunnalliselämän alkamisesta nykyaikaan” (Urjalan historiatoimikunta, 1975). Toinen, hiukan toisesta näkökulmasta kirjoitettu historiikki on Eeva Ojasen kirjoittama ”Urjalan seurakunnan historia” (Urjalan seurakunta, 1989).
Kappaleen nimi on Akropolis ja sitä on esittänyt Eino Grön. Oulun kaupunginkirjastossa ei valitettavasti ole äänitettä, josta kappale löytyy, mutta kaukolainaksi sellaisen voi pyytää.
Esim.
Grön, Eino : 20 suosikkia : Seinillä on korvat, p.1995 (cd-levy)
Grön, Eino: Eino Grön : 24 ikivihreää, 1992 (cd-levy)
Kaukolainapyynnön voi jättää puhelimitse,sähköpostilla tai lomakkeella http://www.ouka.fi/kirjasto/palvelut/kaukopal.html .
Sinulle voidaan lähettää lasku, jonka maksamalla voit korvata kadonneen lehden. Ota yhteyttä kaupunginkirjastoon sähköpostitse (perinta@hel.fi). Saat laskun joko sähköpostitse tai kirjeitse.
Kaikkiin kirjastoihin on hankittu journalistiikkaa käsitteleviä kirjoja. Uusimmat ja esim. kurssikirjoina käytetyt ovat kyllä enimmäkseen lainassa. Tässä muutamia Itäkeskuksen kirjastoon hankittujen kirjojen nimiä:
- Parempi lehtijuttu / Lauri Kotilainen
- Oivaltava toimittaja / Esko Salminen
- Toimittaja - tiedon etsijä ja vaikuttaja / Tapani Huovila
- Hyvä lehtijuttu : kirjoittajan opas / Lauri Kotilainen
- Lehdentekijän käsikirja / Lauri Kotilainen
Saat aihetta käsittelevistä kirjoista luettelon Helmet-tietokannan kautta (www.helmet.fi). Kirjoita aihe-hakuun jokin näistä sanoista: journalismi, toimitustyö tai toimittajat. Voit rajata haun koskemaan vain Itäkeskuksen kirjaston kirjoja näin: hae ensin jollakin hakusanoista, napsauta...
Kysymänne runo on Viljo Kojon Kuollut mies ja se löytyy ainakin kokoelmasta Iloitse kanssani, johon Terttu Pajunen-Kivekäs on koonnut valikoiman huumoria luettavaksi ja lausuttavaksi. En tiedä missä Kojon kokoelmassa se on alun perin ilmestynyt, mutta ko. Iloitse kanssani -kokoelmaa voitte pyytää kaukolainaksi lähikirjastoonne.
Wikipedian kautta löytyi tällainen (lyhyt) lista:
- the Korea Exchange
- Eurex
- CME Group
http://en.wikipedia.org/wiki/Derivative_(finance)
Jos tarvitset laajempaa tietoa, sinun kannattaisi ottaa yhteyttä Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastoon eli Helecon tietokeskukseen
http://helecon.lib.hse.fi/FI/
Somero-lehti on saatavana mikrofilmattuna mm. Someron kaupunginkirjastosta. Sinun pitää mennä Savonlinnan kaupunginkirjastoon ja tehdä siellä kaukolainapyyntö lehdestä. Filmi lähetetään sitten Somerolta Savonlinnan kirjastoon, jossa voit käydä lukemassa sen.
Televisiosta UFC-kamppailulajikilpailuja voi seurata maksulliselta MTV 3 MAX -kanavalta. Netin kautta löytyy jonkin verran YouTube-videoita. Kirjastojen kokoelmissa näitä kilpailuja ei ole.
Korpiselän pitäjän Tolvajärven kylästä ei löydy Joensuun kaupunginkirjastosta karttaa, jossa olisi asukkaiden nimet.
Kirjassa: Korpiselkä : muistelmia kirjoituksin ja kuvin. 1958, on luku Korpiselän kylät ja erikseen myös Tolvajärvi. Siinä on sanallisesti kerrottu tarkkaan kylän asukkaista ja missä heidän talonsa ovat sijainneet kylässä.
Riihimäen Sanomat oli ainoa sanomalehti vuonna 1952 Riihimäellä. Lehden kaikki vuosikerrat on varastoitu Riihimäen kirjastoon sidottuina vuosikertoina. Valitettavasti kyseinen artikkeli osuu juuri taitoskohtaan, josta skannaus on hankalaa. Yritämme ottaa uutisesta valokuvan ja siirtää sen sähköiseen muotoon ja lähetämme sen sinulle.
Ilkka Mäkisen toimittaman Suomen yleisten kirjastojen historia (2009) -teoksen mukaan kuntien kirjastojen toiminta ei talvisodan aikana kokonaan loppunut, mutta niiden toiminta oli tavallista vaikeampaa, ja joitakin kirjastoja suljettiinkin. Valtion kirjastotoimisto korosti, että kirjastojen on syytä mahdollisuuksien mukaan toimia myös vaikeina aikoina, vaikka vakituinen hoitaja joutuisikin sotapalvelukseen. (s. 317-318)
Tietoa tuon ajan lainatuimmista/luetuimmista kirjoista ei ole. Nykyäänkään näitä tietoja ei ole olemassa valtakunnallisesti. Muutamat kirjastot tai kirjastokimpat ovat tehneet luetteloita omista suosikeistaan.
Kirjassa "Aseman kello löi kolme kertaa: Suomen rautateiden kulttuurihistoriaa" (Otava 2001) s.111-112 tekijä Matti Rinne kertoo isänsä työstä ratamestarina 1900-luvun alkupuoliskon Suomessa. Rinteen isä oli valmistuttuaan rakennusmestariksi jäänyt rautateille töihin. Oltuaan ensin ratavartijana ja rataesimiehenä, hänestä tuli ratamestari. Talvisodan aikana Rinne oli rautateiden korjausjoukoissa. Matti Rinne pääsi poikasena isänsä mukana myös veturiin, jossa ratamestarilla oli oikeus tehdä tarkistusmatkoja. Sieltä sai paremman kuvan radan kunnosta kuin jousitetuista vaunuista.
1800-luvun jälkipuoliskolla ratamestarin tehtävät ovat olleet varmaankin samankaltaisia. Jossakin mainittiin tosin ratamestarin myyneen myös matkalippuja....
Tilastokeskuksen StatFin -tietokannassa on kotitalouksien kenkien kulutukseen käyttämä euromäärä vuodessa
http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/tul/ktutk/ktutk_fi.asp , mutta niissä sukupuolta ei ole tilastoitu.
Kulutustutkimuksen mukaan kotitaloudet käyttivät rahaa jalkineisiin vuonna 2006 keskimäärin 185 €. Eniten rahaa kenkiin meni kahden huoltajan lapsiperheeltä, 360 euroa.
Tullin Uljas -tietokannasta saa maahantuotujen kenkien määrät ja arvot http://uljas.tulli.fi .
Perinteisesti valtioita kiinnostaa toisen aseistus ja varustautuminen, asevoimien rakenne ja suuruus, linnoittaminen, kauppareitit, postin- ja merenkulku, satamat, kansalaisten ja maassa liikkujien mielipiteet yms.
Omia alueita, linnoitteita, pääkaupunkeja, elinkeinoja, valtiomahtia ja hallitsijaa on taas haluttu suojella. Nämä tarpeet ovat vallinneet myös 1830-1890 ja niitä on toteutettu tiedustelun ja vakoilun keinoin, mutta asiasta on vaikea löytää aineistoa.
Haminan rauhassa 1809 Suomi ja Ahvenanmaa liitettiin Venäjän keisarikuntaan. Turvallisuusuhka idästä Ruotsiin ja Tukholmaa kohtaan kasvoi. Venäjän laivastotukikohdat Viaporissa, Tallinnassa ja Kronstadtissa olisivat saaneet vahvistusta lännessä, kun Bomarsundia ryhdyttiin...
