Kyseisen ajanjakson Keskisuomalaisen tai Säynätsalo-lehden lehtiartikkelitietoja ei ole mahdollista saada ainakaan mistään meillä käytössä olevasta tietokannasta. Keskisuomalaisen arkistoon on tallennettu artikkeleita vasta 1990-luvulta lähtien, ja Historiallisen sanomalehtikirjaston tietokantaan on kerätty artikkelitietoja vain vuoteen 1909 saakka. En siis pysty kertomaan yksittäisiä numeroita, joissa Säynätsalon Riennon urheilutapahtumia käsiteltäisiin.
Mirja Huovinen on kirjoittanut artikkelin "Säynätsalon uhreiluseuratoiminta" (julkaistu teoksessa Päivät seutuvilla Päijänteen: Säynätsalolaisen kirja, 1994). Hän on käyttänyt artikkelissaan lähteenä kysymältäsi ajanjaksolta kolmea eri Säynätsalo-lehden numeroa: 5.7.1936, 18.12.1937, ja...
Rauman kirjasto on laatinut valikoimaluettelon otsikolla Matkustelua kaunokirjallisesti. Tässä luettelossa on mukana myös käännöskirjallisuus.
http://www.rauma.fi/kirjasto/lukuvinkkeja/matkustelua_kauno.htm
Voit hakea matkakirjallisuutta Hämeenlinnan kaupunginkirjaston verkkokirjastosta. http://hameenlinna.kirjas.to/
Kirjoita tarkennetun haun näytöllä asiasanakenttään hakusanat: matkakirjallisuus tai matkat tai matkailu tai vaellusromaanit. Rajaa haku vielä seuraavasti: luokka: kaunokirjallisuus, pääkielet: suomenkieliset teokset, aineistolaji: kirja, osastot: aikuistenosastot. Hakutulokseksi saat listauksen kirjoista, mutta valitettavasti listassa ovat mukana myös käännösromaanit. Klikkaamalla teoksen nimeä pääset tarkempiin tietoihin....
Verkkotietosanakirja Facta tietopalvelu määrittelee kirjaston näin:
"yksityinen tai julkinen kokoelma julkaisuja taikka organisaatio, jonka tehtävänä on hankkia ja saattaa käyttöön julkaisuja.
Kirjastojen perinteistä aineistoa ovat olleet painetut julkaisut, käsikirjoitukset, sanoma- ja aikakauslehdet sekä ääni- ja kuvatallenteet. Tietotekniikan kehittyessä kirjastot ovat yhä enemmän alkaneet käyttää atk-tiedonhakujärjestelmiä ja tietokantoja tiedonvälitystehtävässään (tietopalvelu)."
Määritelmä pitää varmasti paikkansa, mutta antaa kyllä hyvin suppean kuvan kirjastotoiminnasta.
Tarina "Puoli arkkia paperia" löytyy August Strindberg teoksesta Satuja, jonka on suomentanut Larin Kyösti.
Saatavuus Helmet-kirjastossa http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1532388?lang=fin
Kyseistä esitettä on ollut juhlavuonna 2000 jaettavana Kaupunginmuseossa, pääkaupunkiseudun kirjastoissa ja Jugendsalissa. Viimeksi mainitussa on vielä yksi kappale, josta voi saada kopioita, Kaupunginmuseossa esitettä ei valitettavasti enää ole eikä kirjastoissakaan. Helsingin kaupunginmuseon lehtori Anna Finnilä, joka on kyseisen esitteen laatija, on toisena tekijänä myös tarinakokoelmassa Kummitusjuttu: tarinoita lohikäärmeistä, kummituksista ja muista taruolennoista, Helsingin kaupunginmuseo, 1993. Teoksessa on tarinoita Uudeltamaalta ja sitä on saatavana useassa pääkaupunkiseudun kirjastossa. Saatavuustiedot voi tarkistaa tietokanta HelMetistä, www.helmet.fi.
1800-luvun alussa Suomessa vaikutti vahvasti kustavilainen tyyli, joka tuli meille Ruotsista. Se levisi aatelisten välityksellä heidän kartanoihinsa ja myös ruotsalaisten puuseppämestareiden tekemien huonekalujen kautta. Tyyli kotiutui kartanoiden, pappiloiden ja porvariskotien lisäksi maataloihin jääden vallitsevaksi pitkälle 1800-luvulle. Kustavilaisen tyylin tunnusmerkkejä ovat yksinkertainen selkeys, suoralinjaisuus ja keveys sekä muodon ja mittasuhteiden harmonia. Ornamentiikka on hillittyä ja valikoivaa. Väreistä yleisin oli helmenharmaa, mutta pastellisävyisiä rosaa, sinistä ja vihreää käytettiin myös. Kalusteista olivat suosittuja mm. hoikkajalkaiset kirjoituslipastot ja pinnasohvat, mutta yleisin kustavilainen kansanhuonekalu oli...
Lähettämästäsi linkistä ei käy ilmi, minkä vuoden lehdestä on kyse. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista Rikhardinkadun kirjastossa lehteä säilytetään kuluva ja kolme edellistä vuosikertaa, muissa kirjastoissa lyhyempiä aikoja. Vanhempia lainattavia lehtiä on ainakin Kuopion Varastokirjastossa.
Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa voi lukea mikrofilmejä ja niistä voi ottaa kopioita. Hinta on 40 snt /A4 kopio. Lukulaitteisiin voi varata ajan puh. 2620 629, kirjasto on auki ark. klo 10-20, la 10-15. Mikrofilmit saa varastosta odottaessa.
Mikäli ette pääse tänne lukemaan, voitte pyytää oman kuntanne kirjastoa tilaamaan kopiot meiltä.
Koivu ja tähti kulttuurikeskuksen salissa on konserttitason flyygeli. Kiinteitä istumapaikkoja on 250. Kokonaisyleisömäärää voidaan kasvattaa 300 henkilöön asti. http://www.muhos.fi/vapaa-aikapalvelut/esitys-ja-harjoitustilat .
Alvar Aallosta on kirjoitettu runsaasti, hänen elämästään ja etenkin hänen tuotannostaan. Göran Schildtin 3-osainen elämäkerta Valkoinen pöytä - Nykyaika - Inhimillinen tekijä lienee tuttu? Kolmannessa osassa Inhimillinen tekijä käsitellään vuosia 1939-1976.
Julkaisemattomasta arkistoaineistosta saa tietoja Alvar Aalto -säätiöstä (http://www.alvaraalto.fi/foundation/index.htm), sillä säätiön hallinnon alaisina toimivat Tiilimäellä sijaitsevat Alvar Aalto -arkisto ja Alvar Aalto Akatemia sekä Jyväskylän Alvar Aalto -museo (http://www.alvaraalto.fi/museum/).
Hyötyä on varmasti myös Suomen rakennustaiteen museon kirjastosta (09-8575135,
Kasarmik. 24 Helsinki, srmkirj@kaapeli.fi).
Ruotsinkielinen korjausopas Ford Taunus 17M-20M 1964-1972 : reparationshandbok löytyy Kajaanin ja Vaasan kaupunginkirjastoista. Voit tehdä kaukolainapyynnön lähikirjastossasi.
On useita nuottikirjoja, joista löytyy yksittäisiä Amélie -elokuvan kappaleita. Tarkoittanet kuitenkin teosta Tiersen, Yann: Six pièces pour piano [Vol. 2]. Tästä teoksesta löytyy myös toivomasi kappale La valse d'Amélie.
Tuusulan pääkirjastossa on saatavana teos Film music for solo piano, josta löytyy Amélie -elokuvan kappale Le banquet. Muiden kappaleiden nuotteja halutessasi sinun on turvauduttava kaukolainaukseen. Kaukolainapyynnön voit tehdä kirjastossa tai internetissä osoitteessa http://www.tuusula.fi/verkkolomakkeet/nayta.tmpl?lid=131 . Kaukolainat maksavat asiakkaalle 5 euroa / teos.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista ei valitettavasti löydy Turku-aiheista matkailu-DVD:tä. Turku-Pisteestä kerrottiin, että tällainen matkailuohjelma olisi juuri valmistunut, mutta emme onnistuneet tavoittamaan henkilöä, joka olisi tuntenut tarkemmin ohjelman sisältöä, kieltä tai tallennemuotoa. Yritämme saada kyseisen ohjelman kokoelmiimme, kun tekijänoikeusasiat on selvitetty, mutta toistaiseksi voitte kysellä asiasta tarkemmin Turku-pisteestä, puh. 02- 33 00 33.
Kirjaa on tilattu Joensuun seutukirjastoon, mutta ei ole vielä saatu. Kirjan tiedot:
HARDEN, Blaine
Leiri 14 : pako Pohjois-Koreasta
Gummerus 2012
Kirja kertoo Pohjois-Korean vankileirillä syntyneen ja kasvaneen ja sieltä paenneen Shin Dong-hyukin tarinan.
Tonteri-nimi lienee lähtöisin Etelä-Karjalasta, mistä vanhimmat tiedot siitä ovat peräisin. Tontereista löytyy mainintoja 1500-luvun puolivälistä lähtien esimerkiksi Jääskestä, Antreasta, Raudusta ja Kivennavalta, missä Tonteri on kiteytynyt kylänkin nimeksi. Viime sotien jälkeen Tontereita on tullut siirtolaisina runsaasti ennen kaikkea Hämeeseen. Nimen taustalla on ilmeisesti germaanista lainaa oleva ukkosta merkitsevä Donder, Donner, Dunder.
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Vanhoista puhelinluetteloista katukarttoja ei löydy, mutta kotiseutukokoelmassa on erillisiä karttoja Lahden kaupungista 40-, 50- ja 60-luvuilta. Niitä saa katsella mutta ei lainata.
Uusimmat löytämäni suomenkieliset kirjat, joissa saattaisi olla kaipaamaasi tietoa Meksikosta, ovat Mitä-missä-milloin 2001 ja Hakkarainen, Outi: Jyrkänteen reunalla : matka meksikolaiseen arkeen (1999). Edellisessä on mm. tietoa Meksikon viimeisimmistä vaalituloksista. M-M-M -vuosikirjan muissakin 1990-luvun loppuvuosien osissa näyttää olevan Meksikon viime vuosien yhteiskunnallisiin ja poliittisiin tapahtumiin liittyviä tietoja. Jälkimmäinen on kuvateos, mutta sisältää myös taustatietoa Meksikosta.
Seuraavat Meksikoa käsittelevät suomenkieliset yleisteokset ovatkin sitten hieman vanhempia:
Maailma tänään osa 4: Meksiko, Keski-Amerikka ja Karibia (1966)
Maailma nyt, osa 4 (1994)
Talvitie, Jyrki K., Meksiko ja Keski-Amerikka : Belize,...
Ruotsin mikrofilmattuja kirkonkirjoja ei ole Helsingissä nähtävänä, mutta niitä voi kaukolainata Ruotsista Helsingin kaupunginkirjastoon, mieluiten pääkirjastoon. Kansallisarkisto suosittelee niiden tilaamista Suomen Sukututkimusseuran kirjastoon, koska siellä on parhaimmat luettelot Ruotsin kirkonkirjoista.