Elli on lyhentymä nimestä Eleonora joka tulee arabian Ellinorista tarkoittaen Jumala on valoni. Nimi on levinnyt Eurooppaan maurien välityksellä 1000-luvun alussa.
Näin kirjoittaa Pentti Lempiäinen kirjassaan Suuri etunimikirja.
Katso myös lisää:
http://www.behindthename.com/name/eleanor
Kirjastoalan töitä on ollut viime aikoina valitettavan vähän tarjolla. Toivon mukaan tilanne muuttuu pian. Iso joukko nykyään töissä olevia eläköityy lähivuosina, ja uusia ammattilaisia tarvitaan.
Tietoa kirjastoalan koulutuksesta löytyy Opetusministeriön sivuilta:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Periaatteessa mikään koulutustaso ei valmista kirjastonhoitajia tai –virkailijoita. Yhtenäisiä koulutusalan nimikkeitä ei ole, ja työhönottaja päättää, millä nimekkeellä henkilö otetaan työhön. Lisätietoa täältä:
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kirjastot/Luennot/Liittee…
Kirjastoalan oppilaitokset on koottu kirjastot.fi-sivuille:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Helsingin...
Otavan vuosittain julkaisema Mitä Missä Milloin - kansalaisen vuosikirja on mitä parhain lähdeteos sekä maailman että kotimaan tapahtumiin. Siitä löytyy tietoa niin ajan ilmiöistä ja tapahtumista, eri tieteenalojen uusista tutkimuksista, eri taiteenlajien ja populaarikulttuurin trendeistä sekä urheilusta. Vuosikirjat sisältävät paljon "pikkutietoa" kuten kirjan käsittelemän ajanjakson aikana kuolleita merkittäviä henkilöitä ym., mutta myös yleisiä linjauksia kuten kuluneen vuoden kaunokirjallisuuden aiheita ja teosten esittelyjä. Myös tuona aikana suostituiksi tulleet tai paljon julkisuudessa käsitellyt harrastukset saavat oman lukunsa.
Mitä Missä Milloin -vuosikirjat on nimetty siten, että ne kattavat ajanjakson puolestatoista vuodesta...
Koska mahdollisuuksia musiikin valinnassa makumieltymyksistä riippuen olisi runsaasti, keskityin miettimään kehtolauluja.
Soitinkokoonpanoa ajatellen ensimmäisenä mieleeni tulivat Toivo Kuulan viululle ja pianolle sävelletyt teokset, esim. kaunis ja herkkä Kehtolaulu, op3a, Nro 1. Tämä nuotti (kokoelmatunnuksemme M042113400) ei valitettavasti vastaushetkellä ole vapaana pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmissa, mutta se on lainattavissa Sibelius-Akatemian kirjastosta:
http://www2.siba.fi/Kirjastot/kokoelma.html
Sibeliuksen Pensées lyriques - sarjan Berceuse op40, Nro5. Soolonuotti pianolle löytyy useista HelMet-kirjastoistamme, esim. sävelmäkokoelmasta Suomalaista toiveohjelmistoa pianolle (kokoelmatunnus M042086285). Samasta...
Melinda-tietokannasta löytyi kaksi viittausta aiheeseen:
Wastewater treatment, plant dynamics and management in constructed and natural wetlands / Vymazal, Jan, toimittaja. [Dordrecht ; London] : Springer, cop. 2008, jossa on artikkeli Removal of heavy metals from industrial effluents by the submerged aquatic plant Myriophyllum spicatum L sekä
Control of Eurasian watermilfoil (Myriophyllum spicatum L.) in TVA reservoirs : environmental statement.
Chattanooga : Tennessee Valley Authority, 1972
Arto-tietokannasta löytyi seuraava viittaus:
Lindén, Eveliina:
The lethal and sublethal effects of the aquatic macrophyte Myriophyllum spicatum on Baltic littoral planktivores.
Julkaisussa:Limnology and oceanography. - Lawrence, KS :. - 0024-3590. -...
Tällähetkellä en tiedä, onko kyseinen DVD tulossa kirjastoon. Valinnasta voin kertoa seuraavaa; meillä on olemassa seudullinen ryhmä, joka valitsee eri toimittajien listoilta Dvd:t, jotka tulevat sitten kirjastojen valintalistoille. Jokainen kirjasto valitsee näiltä listoilta, mitä haluaa kirjastoonsa määrärahojensa puitteissa. Aina voi ehdottaa hankintaan aineistoa. Yleensä
Dvd-filmeillä on olemassa erilaisia tekijänoikeuksia, joten kaikkia ohjelmia ja filmejä emme saa lainattavaksi kirjastoon. Mutta, jos tietää hyvän ohjelman tai filmin, aina kannattaa ehdottaa hankintaa.
Hankintaehdotus löytyy:http://www.lib.hel.fi/Aineisto ja tietokannat/ Hankintaehdotus.
Tietokantojen mukaan suomeksi on käännetty vain kaksi bulgarialaista lastenkirjaa: Jordan Raditskovin Me varpusenpojat (suom. Kirsti Siraste, Tammi, 1975) ja Dimiter Inkiowin Petteri ja pikkusisko (suom. Paula Karlsson, kuv. Michaela Reiner, Kirjapaja 1987).
Ensin mainittu löytyy oman kirjastoverkkosi kirjastoista, jälkimmäisen voit lainata tai tilata kaukolainaan monista muista Suomen kirjastoista, esimerkiksi HelMet-kirjastoista.
Seuraaviin antoloioihin sisältyy suomennettuja bulgarialaisia satuja:
Bulgarialaisia kertomuksia (venäjän kielestä suomentanut Urho Ruhanen, Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike, 1954)
Merentakaisia satuja (koonnut ja mukaillut Olli Nuorto, kuvittanut Aarne Nopsanen, Suomen Kirja, 1943)...
Tatu Valkonen oli oikealta nimeltään Ilmo Kalervo Taavetti Lassila. Hän syntyi 7.12.1885 Viipurissa ja kuoli 27.4.1945 Helsingissä. Hän toimi metsä- ja maanviljelyskouluissa opettajana sekä metsänhoitajana, kunnes hänet nimitettiin Helsingin yliopiston metsäteknologian professoriksi 1932.
Tieteellisten tutkimusten lisäksi Lassila julkaisi nimimerkillä Tatu Valkonen romaaneja ja pakinoita (esim. Maisterin seikkailut mailla ja merellä 1928, Maisteri liikemiehenä 1932, Hänestä tuli virkanyrkki 1933 ja Miehen housuissa 1939). Nämä löytyvät Helsingin pääkirjastosta.
Yksityiskohtaisemmat henkilötiedot löytyvät teoksista:
- Suomen kirjailijat 1917 - 1944. (Kirja on useimmissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä.)
- Suomen metsänhoitajat...
Hygieniaosaamistestejä järjestävät ympäri Suomea itsenäiset Elintarviketurvallisuusviraston hyväksymät osaamistestaajat. Testaajien yhteystietoja löytyy osoitteesta http://www.palvelu.fi/evi/testerlist.php?lang=1
Osoitteesta http://www.seduaikuiskoulutus.fi/Suomeksi/Koulutustarjonta.iw3?showmodu… löytyy Sedu aikuiskoulutuksen Seinäjoella järjestettävistä kursseista tietoa ja ajankohtia. Kurssi testeineen maksaa 70 €.
Tietoa hygieniaosaamistestistä osoitteessa http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/hygieniaosaaminen/hygienia…
Eviran sivuilla kerrotaan testistä ja kurssista näin:
"Osaamistestin suorittamiseksi ei ole pakko käydä mitään kursseja. Tarkoitus on, että testiin voi valmentautua myös omatoimisesti opiskelemalla. Kurssit ovat...
Tiedustelin asiaa sarjan kustantajalta, ja sieltä kerrottiin, että sarjasta ilmestyy kaksi seuraavaa osaa vuoden 2013 alussa. Kannattaa siis odotella siihen asti.
Ilmeisesti mainitsemanne lehtijuttu on julkaistu 2010-luvun alkupuolella (http://archive-fi-2012.com/fi/e/2012-10-24_512322_65/Herra-X/ ). Emme kuitenkaan onnistuneet löytämään
jutun lähdettä.
Haimme lähdetietoa paitsi Googlesta myös ePress –sanomalehtipalvelusta, joka käsittää kotimaiset paikallis- ja maakuntalehdet arkistoineen ja lisäksi kotimaisten lehtien sisältöihin keskittyvästä Aleksi-hakutietokannasta.
Vahvistamattomien tietojen mukaan vuonna 1914 lehdistössä kiersi uutinen kuolemaantuomitusta miehestä, joka mestaustilaisuudessaan huutaa mainitun lausahduksen toiminimen luvattua pitää huolen hänen perheestään (http://hakanmediankronikkaa.blogspot.fi/2012/02/normal-0-21-false-false… ).
Pari kirjoittajaa mainitsee Vladimir Iljits...
Esittelyvideon suunnitteluun ja käsikirjoitukseen löytyy apua Jouko Aaltosen teoksesta Käsikirjoittajan työkalut: audiovisuaalisen käsikirjoituksen tekijän opas (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2002), joka käsittelee käytännönläheisesti niin elokuvan, dokumentin, tietoiskun kuin mainoksenkin käsikirjoittamista. Teoksesta löytyy myös laaja kirjallisuusluettelo.
Muita kirjoja aiheesta:
Hedgecoe, John: Videokuvauksen taito (Kustannus-Mäkelä, 1993)
Jones, Frederic H: Digivideoijan käsikirja (IT-press, 2003)
Levy, Jarmo: Digitaalinen videoeditointi (Satku, 2001)
Pölönen, Markku: Elokuvailmaisun ja videokuvauksen perusteita (Maaseudun sivistysliitto, 1990)
Straaberg, Carsten: Videokoulu : kaikki videoeditoinnista (Kompuutteri kaikille, 2003)...
Boken/noten finns i Grankulla, Hagalund och Sello bibliotekens samlingar:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
Den finns också i samlingar av några antikvariat åtminstone i Sverige:
http://www.tradera.com/item/341212/201508898/lennart-hellsing-visor-ur-…
http://www.bokborsen.se/Hellsinglennart/Visor-Ur-Silverhornet/3414412
http://www.antikvariat.net/en/NOR16446.cgi
Jaakko Gummerus was born on 13th October 1870 in Sääminki as a son of Lutheran pastor. He studied at University of Helsinki history and Greek language and worked after Master of Arts examination as a journalist. Later he started studies in theological faculty and received ordination in Evangelical Lutheran church 1897. He had already then made foreign studies in Germany. He was a professor in Church history in Helsinki 1900-1920.
As a church historian he published in German researches about the medieval confession practice in Sweden and Arian controversy , in Swedish about medieval church synods in Sweden and in Finnish about Mikael Agricola, the reformer of Finland.
As a scholar he demanded that theological research must follow all laws...
Kirjassa näyttäisi olevan aineksia aika moneen lajityyppiin. Wikipedian mukaan V. C. Andrewsin kirjoissa yhdistyvät goottikauhu ja perhekronikka. (http://fi.wikipedia.org/wiki/V._C._Andrews) Tosin kirjailijan kuoleman jälkeen (1986) hänen nimissään kirjat on kirjoittanut haamukirjailija (!) Andrew Neiderman.
Ehkä lähimmät lajityypit olisivat kauhu ja romantiikka. Scifin ja fantasiakirjallisuuden piirteitä kirjasta ei taida löytyä.
Viimeinen suomennettu Sweet Valley High -sarjan osa on Francine Pascal: Rakkauden tanssi (Osa 50). Se kertoo kiinalaistaustaisen Jade Wun elämästä, joka tasapainoilee kiinalaisen ja amerikkalaisen elämäntavan välillä. Jadelle tarjoutuun soolotanssijan osa koulun tanssishowssa ja isänsä kielloista huolimatta hän osallistuu harjoituksiin. Hän tapaa siellä Davidin. Vaikeuksien jälkeen he alkavat seurustella, ja lopussa Jaden isäkin hyväksyy Davidin.
Suomalaiseksi muodoksi 'Helsinki' on ilmeisesti vakiintunut ilmeisesti vasta 1800-luvun puolivälissä. Vielä 1830-luvulla Turun Wiikko-Sanomat käytti toistuvasti ilmausta "Helsingforsissa", joka esiintyi vielä vuosisadan puolivälissä monissa suomenkielisissä kirjoissakin painopaikkana. 1700-luvun vähäisessä suomenkielisessä kirjallisuudessa saattaa toisaalta satunnaisesti esiintyä sellaisia muotoja kuin "Helsingistä" (1767), "Helsingi" (1775) ja "Helsingin-kaupunki vel Helsinki" (1787).
Suomalainen paikannimikirja. - Karttakeskus, 2007.
1800-luvun suomalaiset sanomalehdet ovat luettavissa netissä
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/main.html
Ainakin vuoden 1847 Suometar näyttää tunteneen 'Helsingin'.
Kysymääsi kirjaa löytyy ainakin Oulun kaupunginkirjastosta, Varastokirjastosta sekä Jyväskylän yliopiston, Turun yliopiston ja Åbo akademin kirjastoista. Jos mikään näistä ei ole lähialueellasi, voit tilata kirjan kaukopalvelun kautta omaan lähikirjastoosi. Kaukolaina on maksullinen, ja kannattaa tiedustella siitä tarkemmin omasta kirjastosta, koska kaukopalvelun maksut ja muut yksityiskohdat eroavat kirjastoittain.
Frank-monihaku osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/ on kätevä apuväline, jos haluaa tarkastella jonkin kirjan saatavuutta Suomen kirjastoissa. Haun voi rajata esimerkiksi maakuntakirjastoihin, yliopistojen kirjastoihin tai jopa ihan kaikkiin kirjastoihin, jotka ovat Frankissa mukana.
