Kirja on vasta ilmestynyt eikä ole vielä edes tullut kirjakaupasta kirjastojen luettelointiosastoille käsiteltäväksi. Tämäntyyppiset paljon kysytyt uutuudet kyllä yleensä toimitetaan perille mahdollisimman nopeasti ja myös kirjastoissa käsitellään ensi tilassa lainauskuntoon. Tilannetta kannattaa siis seurata HelMet-verkkokirjastosta; kirjan voi varata heti, kun sieltä näkyy, että vähintään yksi kappale on tullut johonkin kirjastoon.
Osmo Jokisen Nollapiste : runoja (Akateeminen kustannusliike, 1964), joka ilmestyi Hollannissa nimellä Nollapiste = Nulpunt (Vantilt, 2004) ei sisällä ainoatakaan sanaa nimiösivua ja sisällysluettelon "Sisällys"-sanaa lukuunottamatta. "Runot" koostuvat mustista pisteistä, joita on 1-9 aukeamaa kohti; osa sivuista on tyhjiä.
'74-'75 on amerikkalaisen Connells-yhtyeen yhtyeen hitti keväältä 1993. Kappaleen tekijä on Mike Connell ja se julkaistiin heidän albumillaan Ring (1993).
Lähteet:
Kappalehaku: http://www.fono.fi/
Connellsien kotisivu: http://www.theconnells.com/
Katso '74-'75-musiikkivideo YouTubessa: http://www.youtube.com/watch?v=l-ITv4OBV9c
Connellsien Ring-albumin saatavuus Jyväskylän seudun kirjastoista:
http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=avlib&previd=fullt&celi=38903&doci=15…
Ikävä kyllä kirjaa ei ole tunnistettu. Kysymyksesi on lähetetty kirjastojen yhteiselle tietopalvelun sähköpostilistalle. Toivottavasti sitä kautta löytyy vastaus.
Saamelaisiin liittyvää aineistoa on hyvin paljon. Seuraavassa vain muutamia vihjeitä tehtäväänne varten:
Oulun kaupunginkirjastosta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html löytyy mm.
- Siiddastallan : siidoista kyliin : luontosidonnainen saamelaiskulttuuri ja sen muuttuminen.
Oulu : Pohjoinen, 2000.
- Lehtola, Veli-Pekka: Saamelaiset : historia, yhteiskunta, taide. Kustannus-Puntsi, 1997.
- Hirvonen, Vuokko: Saamenmaan ääniä : saamelaisen naisen tie kirjailijaksi. Hki : Suomalaisen
kirjallisuuden seura. Hki : SKS, 1999. (suomennos väitöskirjasta). Lisää voitte etsiä esimerkiksi
yhdistämällä asiasanat saamelaiset ja kulttuuri tai pelkällä asiasanalla saamelaiset.
Parhaiten saamelaiskulttuuriin liittyvää aineistoa löytynee...
Lippakirja määritellään minitaskukirjaksi (8 x 12 cm), jonka teksti on painettu horisontaalisesti hyvin ohuelle paperille.
Lähde: Kirja-alan yhteinen tuotetietoformaatti: Suomalainen ONIX-sovellus 3.0.1
Video lippakirjasta löytyy sivulta http://www.dwarsligger.com
Helmet-kirjastojen kokoelmiin kuuluu muutama lippakirja: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Slippakirja__Orightresult__U…
Druidit olivat muinaisten kelttien pappeja Galliassa ja Britanniassa; olivat myös heidän lääkäreinään ja tuomareinaan ja muodostivat sotapalveluksesta ja veroista vapaan säädyn. Druidit olivat myös ennustajia ja laulajia. Tämä määrittely on 1960-luvun Otavan isosta tietosanakirjasta. Druidien määrittely löytyy myös Suuresta tarukirjasta. Kelteistä on jo vastaus Kysy Kirjastonhoitajalta arkistossa. Siinä mainituissa kirjoissa ja lehtiartikkeleissa on myös kerrottu druideista. Lisäksi on olemassa teos Kelttien jumaltarut (1998).
Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei ole teosta Sotiemme aikainen Hyrynsalmi, mutta Kajaanin kaupunginkirjastossa näyttäisi olevan. Sen saa sieltä tilattua kaukolainana Jyväskylään (varausmaksu 1 €). Jos haluatte kaukolainata teoksen, ottakaa yhteyttä kaukopalveluumme: kaukopalvelu@jkl.fi tai puh. 014 266 4131.
Kirjaa on myös Jyväskylän yliopiston pääkirjastossa lukusalikäytössä.
Englannin kielen sanastoja ja sanakirjoja on cd-rom-muodossa. Tässä Vihdin kirjastosta löytyviä:
- Suomi-englanti-suomi sanakirja
- Englannin yo-sanat
- Suomi-englanti-suursanakirja
Löydät ne Vihdin Lukki-kirjastojen tietokannasta kirjoittamalla asiasanaksi sanakirjat ja valitsemalla aineistolajiksi cd-rom-levyt:
http://vihti.kirjas.to/
Hei,
Inarinjärven vesi on vähäravinteisempaa ja kylmempää kuin merivesi Helsingissä. Niinpä Helsingin silokallioilla kasvaa paljon runsaammin leviä kuin Inarinjärvessä. Itämeren levälajistokin on runsaslukuisempi kuin Inarinjärven, koska Itämeressä on sekä suolaisen veden että makean veden lajistoa. Olen itse vesibiologina liikkunut molemmilla alueilla ja havainnut ilmiön.
Lapponica-tietopalvelun puolesta
Liisa Hallikainen
Informaatikko
Arktisen keskuksen kirjasto
Lapin korkeakoulukirjasto
PL 122
96101 Rovaniemi
liisa.hallikainen@ulapland.fi
www.arcticcentre.org
www.lapponica.net
Kyseessä ilmeisesti Ellibsin kirja, joka vaatii latautuakseen Adoben Digital Edition-ohjelmaan. Voit joko avata e-kirjan tai tallentaa sen vaikka työpöydälle tai haluamaasi paikkaan. Joka tapauksessa sen pitäisi löytyä aina yllä mainitusta Adoben ohjelmasta.
Tee haku esim. hakusanalla erotiikka aineistotietokannasta. Saat listan erottisesta kauno- ja tietokirjallisuudesta. Lisäksi voisit tutustua seuraavaan kirjaan: Jansson, Leena: Seksi ja erotiikka: valikoima kauno- ja tietokirjallisuutta.
Tässä joitain ehdotuksia:
Iätön ajaton erotiikka / toimittanut Joan Price
Tuhannen ja yhden yön erotiikka / Jaakko Hämeen-Anttila
Romaaneja
Kauranen Anja Sonja O. kävi täällä
Alanne, Outi Neiti N:n tarina
Henrik Tikkasen Kulosaarentie 8 ; Majavatie 11 ; Mariankatu 26
Coelho, Paulo Yksitoista minuuttia
Groult, Benoite Rakastajatar
Melissa, P Sata harjanvetoa ennen nukkumaanmenoa
Kallifatides, Theodoror Kaunis Alkibiades,
Lawrence, D.H. Lady Chatterleyn rakastaja,
Henry Millerin teokset, Kravun kääntöpiiri...
Rudolf Koivun kuvituksista löytyy tietoa esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Kauneinta maailmassa : Rudolf Koivun ja Raul Roineen satujen lähteillä / Ervo Vesterinen
Kuin silloin ennen : lasten elämää Rudolf Koivun kuvittamana / Tuula Karjalainen
Rudolf Koivu 1890-1946 / Marja Salonen, Maria Laukka ; [englanninkielinen käännos: Arma Gunn]
Rudolf Koivu Tuuloksessa : 1940-luvun kuvitusten erityispiirteitä / Ervo Vesterinen ; [valokuvat: Raija Vesterinen]
Sadunkuvittaja Rudolf Koivu : sagotecknaren / [toimittaneet Hertta Tirranen ja Raul Roine]
Olavi Pesosen Laulukirjan juuri tuota painosta ei ole kirjastossa. Vuoden 1964 painosta löytyy. Olen varannut sen, ja voin selvitellä hiukan asiaa, kunhan saan sen käsiini, mikäli kuvitus on sama kuin...
Voit uusia lainasi paitsi Helmet-verkkokirjaston Omat tietoni -toiminnon kautta myös soittamalla johonkin Helmet-kirjastoon tai käymällä kirjastossa. Varattua aineistoa ei voi uusia, eikä lainoja voi uusia, jos maksamattomia maksuja on 5 euroa tai enemmän.
Helmet-kirjastojen yhteystiedot löytyvät Helmetin etusivulta: http://www.helmet.fi/
Soukassa noutoa odottavaa kappaletta pidetään siellä 17.10 saakka. Jos asiakas ei siihen mennessä ole noutanut varaamaansa kirjaa, se laitetaan eteenpäin seuraavalle varaajalle eli teille.
Asiakkaalla on kahdeksan päivää aikaa (sunnuntaita ei lasketa mukaan) käydä noutamassa varaamansa aineisto noutokirjastosta.
Suomi –gaeli sanakirjaa en löytänyt, mutta muutamassa kirjastossa on mm. sanakirjat
”The illustrated gaelic-english dictionary”, 1988 ja Mark, Colin:The Gaelic- English dictionary, 2003. Aina sanakirjoja ei kuitenkaan lainata , mutta niihin voi tutustua käsikirjastossa. On olemassa myös kielikursseja: Robertson, Boyd: Gaelic: a complete course for beginners, 1993, johon kuuluu kirja ja yksi kasetti ja cd-rom Talk now! Opi gaelia: oleellisia sanoja ja sanontoja aloittelijoille, 2000. Voisit myös tutustua vapaasti käytettävissä olevaan sanakirjaan osoitteessa http://www.englishirishdictionary.com/dictionary
Kelttien historiasta kertovat mm. kirjat James, Simon: Keltit: Otava, 2005, Wiik, Kalevi: Eurooppalaisten juuret: Atena, 2002 ja...
Voit hakea aiheesta tietoa pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-haulla kirjoittamalla sanahakuun asiasanat "kauneudenhoito AND historia" tai "kauneudenhoito AND kulttuurihistoria" tai "kosmeettiset aiheet AND historia".
Ohessa muutama esimerkki Helmet-kirjastoista löytyvistä aiheeseen liittyvistä teoksista:
Rusoposkia, huulten purppuraa : kosmetiikka ja nainen kautta aikojen / [teksti Kaari Utrio, Una Nuotio, Taina Heikkilä], Tekniikan museon julkaisuja, 1995.
Keskustelua kosmetiikasta : ihovoiteet, deodorantit ja hiusväriaineet / toimittanut Lotta Ehrnrooth , Kuluttajavirasto, 1994.
Kerro kerro kuvastin : kauneudenhoidon käsikirja / Una Nuotio, Otava, 1997.
Lisäksi Turun yliopistossa on tehty muutama aiheeseen liittyvää historian alan pro...
Anu Holopaisesta ei ole kirjoitettu elämäkertaa, mutta tietoa hänestä löydät
http://www.nuorisokirjailijat.fi/holopainenanu.shtml
Holopaisesta löydät tietoa myös kirjoista Kotimaisia lasten ja nuortenkirjailijoita 2 ja 3 (toim. Ismo Loivamaa).
Myöskään Neil Gaimanista en löytänyt elämäkertaa, mutta verkosta löydät hänestä tietoa suomeksi osoitteista http://members.surfeu.fi/slrk/gaiman.htm http://www.kupla.net/fest2003/neil.htm http://www.tahtivaeltaja.com/I-99/gaiman.html Gaimanilla on omat englanninkieliset kotisivut osoitteessa http://www.neilgaiman.com/ joilta voit myös etsiä tietoa kirjailijasta.
Suomalaisten kirjastojen yhteistä digitointitoimintaa koordinoi Suomen kansalliskirjasto, http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/dimiko/index.htm . Vastikään on luotu eKam-kumppanuusryhmä kirjastojen, arkistojen ja museoiden digitointiyhteistyön edistämiseksi, http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/dimiko/eKAM.htm . Sinun kannattaa tiedustella aiheesta lisätietoa Suomen kansalliskirjastosta.
