Pitkän sulun syynä ovat laajat, montaa eri tahoa koskevat muutokset. Muutoksia ei tehdä vain Aaltokirjastojen järjestelmään, vaan syntyy uusi Keski-kirjastoverkko, johon tulevat mukaan Laukaa, Hankasalmi, Kepri- ja Aalto-kirjastot, eli 21 kunnan aineistot ja asiakastiedot.
Jotta tuleva tietokanta on ajan tasalla, on vanhat järjestelmät suljettava ja poimittava niiden tiedot, yhdistettävä ne, ajettava konversion läpi ja siirrettävä kokonaan uuteen kirjastojärjestelmään. Aikaa vievintä on todennäköisesti juuri neljän erillisen kokoelmatietokannan ja neljä erillisen asiakasrekisterin yhdistäminen.
Mukaan tulevat kirjastot käyttivät kahta erilaista ohjelmaa, mikä hidastaa yhdistämistyötä. Yhdistämisen yhteydessä myös tietokantaformaatti...
Lapin suojeluskuntahistoriakirjassa: Maa ponteva Pohjolan äärillä on (Mikko Uola, Lapin sotilasläänin perinneyhdistys 2005) on kuva Sieppijärven talosta s. 287
ja ainakin yksi toinen kuva s. 84 suojeluskuntalaisnaisista sisäpuuhissaan ehkäpä tässä samaisessa talossa.
Aki Ollikaisen kirjassa Routalattiat, Sieppijärven kylän vaiheita läpi vuosisatojen (Heikki Peura Oy 2005, 525 s.) on myös kuva Malan tuvasta ja muuta suojeluskunta(kin) historiaa Sieppijärveltä.
Paikallishistoriaa voi lukea myös esim omakustannekirjoista:
Helena Liikamaa. Satan sukukirja (1986) mikä on paitsi sukukirja myös historiamuistelus
Taimi Korteniemi. Mie, Taimi Wilhelmiina Korteniemi (2002, toimittaneet Oivi ja Juhani Korteniemi) missä on kyllä eniten Pellon...
Kansallisbibliografia Fennicassa voi etsiä suomenkielisiä kirjoja, jossa alkuteos on espanjankieleinen. Tämä tapahtuu Fennican tarkennetussa haussa seuraavasti:
hakusana(t): spa
pudotusvalikosta kieli: suomi
hakutulos voidaan järjestää kohdasta lajittele: uusimmat ensin
haussa voi käyttää myös aikarajausta
Kansallisbibliografia Fennica tarkennettu haku https://finna.fi
Helmet-kirjastoilla on käytössä tietokanta Contemporary Authors. Tietokannassa voi rajata kansallisuudeksi: spanish ja edelleen kirjallisuudenlajiksi esim. fiction, short stories, economics, sociology, military travel/exploration, jne…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat/Kirjallisuus(812)
Espanjalaisia nykykirjailijoita: http://es.answers.yahoo.com/question/...
Lainan päivänä (8. helmikuuta) oli aiemmin mahdollista palauttaa myöhässä olevaa aineistoa maksutta, mutta nykyään tavasta on luovuttu ainakin pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa.
Sähköpostilistaa Suomen kirjastoihin ei ole. Kirjastot löytyvät kirjastot.fi-sivustolta:
http://www.kirjastot.fi/kunnankirjastot/
Tietoa ja ohjeita aineiston valinnasta ja sen tarjoamisesta Helsingin kaupunginkirjastolle löytyy täältä:
http://www.lib.hel.fi/Page/1894f441-3ff0-45a2-84f0-829fc689ac18.aspx
HelMet-verkkokirjastosta löytyvät esimerkiksi seuraavat suomenkieliset tietokirjat, joissa kerrotaan Kari Hotakaisesta.
Kotimaisia nykykertojia. 8 (toim. Janna Kantola, Avain, 2012)
Miten kirjani ovat syntyneet. 4 : Virikkeet, ainekset, rakenteet (toim. Ritva Haavikko, WSOY, 2000)
Aapelista juoppohulluun (toim. Vesa Sisättö ja Jukka Halme, Avain, 2012)
Satiiri Suomessa (toim. (Sari Kivistö, H. K. Riikonen, SKS, 2012)
Kirjoituksia sankaruudesta (toim. Ulla-Maija Peltonen ja Ilona Kemppainen, SKS, 2010)
Suomalaisia näytelmäkirjailijoita. 1 (toim. Ismo Loivamaa, Avain, 2010)
Suomalainen satu. 1 : Kehittäjiä ja kehityslinjoja (toim. Kaarina Kolu, BTJ, 2010)
Muodotonta menoa : kirjoituksia nykykirjallisuudesta (toim. Mervi Kantokorpi (WSOY,...
Kirjastomme koirakirjoissa on muutamia kestosuosikkeja. Ylivoimaisesti suosituimpia ovat
Anders Hallgrenin kirjat, kuten "Koiraongelmia ja ongelmakoiria" tai "Ihmisen paras ystävä".
Uudempaa kirjallisuutta edustaa esim. Rugaas, Turid: "Rauhoittavat signaalit" (2000).
Suomenkielisiä rotukohtaisia oppaita ei ilmesty kovin paljon, mutta suosituimmista roduista
(Suomen kennelliiton mukaan) löytyy useimmiten kirjallisuutta. Näistä voisi mainita
Neville, Peter: "Saksanpaimenkoira", "Labradorinnoutaja: omistajan opas", Alvasto, Anja:
"Collie" tai Scott-Ordish, Lesley:" Cockerspanieli: omistajan opas".
Maarit Laaksosen teos "Suomen suosituimmat koirarodut" (2001) on myös jatkuvasti
lainassa Turun kaupunginkirjastosta.
Haamu ja Marjaana -arkkiveisu löytyy ainakin teoksesta Balladeja ja arkkiveisuja, joka on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuonna 1994 julkaisema teos. Teoksen esittelyn mukaan siinä on "pääsisältönä laulutekstit, lisäksi laaja johdanto, melodianuotinnoksia, perusteelliset lähdeviitteet, hakemistot laulajista, keruupaikkakunnista, kerääjistä, säkeiden alkusanoista, englanninkielinen esipuhe, summary ja laulutyyppien esittely." Tällä hetkellä (13.11.) teos näyttäisi olevan Helsingin kaupunginkirjastossa vapaana Pasilan musiikkiasemalla, Töölön, Kannelmäen ja Oulunkylän musiikkiosastoilla. Tiedot muista Haamun ja Marjaanan sisältävistä teoksista tai äänitteistä saat pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Helmet-tietokannasta (www.helmet.fi...
Laura - omat juttuni on täytettävä ystäväkirja eikä kuulu romaanisarjaan. Kirjastoon teosta ei ilmeisesti ole otettu siksi, etteivät täytettävät kirjat oikein sovi lainattaviksi. Ensimmäinen lainaajahan voisi kirjoittaa kirjan täyteen omia asioitaan... Kirjaa kannattaa etsiä kirjakaupasta. Lisätietoa Laura-sarjasta ja Laura - omat juttuni-kirjasta löytyy Otavan sivuilta. www.otava.fi
Kysymys on hyötämisestä eli kasvien kehityksen jouduttamisesta järjestämällä niille edulliset kasvuolot.
Kirjassa Johns, Leslie: Kukkiva koti (1979) s. 60 löytyy luku Kukkasipulien hyötäminen ja erikseen vielä ohjeet Jouluhyödölle.
Muitakin kirjoja aiheesta löytyy:
Huonepuutarha (1989)
Siivonen, Väinö: Kukkasipulien viljely ja hyötö (1957)
Kukkasipileiden hyötö (1979)
Helsingin sanomien verkkoversiosta löytyy myös oiva artikkeli joulutulppaanien ja -kielojen hyötämisestä http://www.hs.fi/asuminen/artikkeli/Joulutulppaanit+ja+-kielot+voi++ist…
Varastokirjaston Kontentti-tietokannasta löytyi viite artikkelista "Kielojen hyötäminen jouluksi", joka on ilmestynyt Puutarha -lehdessä vuonna 1925
Kouvolan manga- ja animeyhdistys "Kooma" kokoontuu Kouvolan pääkirjaston Mediamajassa joka maanantai klo 18-20. Osallistua voivat kaikki aiheesta kiinnostuneet.
Lisätietoja saa Aniki-foorumilta:
http://kooma.animeunioni.org/forum
Kuoleta kirjastokorttisi välittömästi. Voit tehdä sen esim. soittamalla numeroon 09 - 310 85309 tai käymällä jossakin pääkaupunkiseudun yleisessä eli Helmet-kirjastossa. Uusi kortti maksaa 3 € aikuisilta. Varaudu todistamaan henkilöllisyytesi uutta korttia hankkiessasi. Kuoletuksen jälkeen et enää ole vastuussa kirjastokortilla mahdollisesti lainatusta aineistosta, mutta jos joku käyttää väärin korttiasi, joudut korvaamaan vahingon.
Jos korttiasi on käytetty väärin, varmista, että kirjastokortin käyttö on estetty eli kuoletusilmoitus tehty. Tee rikosilmoitus, jossa on maininta väärinkäytetystä kirjastokortista ja tieto aiheutuneesta vahingosta. Maksa maksut ja tarkista, korjaako vakuutuksesi vahingon.
Tarkempia ohjeita löydät sivuiltamme...
Nyt on näköjään toteutunut se, josta löysin tiedon netistä Seinäjoen ammattikorkeakoulun sivuilta vuodelta 2012. Siinä mainittiin, että myös Hufvudstadsbladet saattaa poistua, tosin meni vielä muutama vuosi ennen kuin näin kävi. Ohessa kopio:
"Kotimaisia lehtiä poistettu PressDisplay-palvelusta, sama uhka ruotsinkielisillä
Alma Median lehdet ovat poistuneet kustantajan päätöksellä kansainvälisestä PressDisplay -sanomalehtien verkkopalvelusta.
Poistetut lehdet ovat:
Aamulehti
Iltalehti
Kainuun Sanomat
Kauppalehti
Lapin Kansa
Pohjolan Sanomat
Satakunnan kansa
Viimeisin numero näistä lehdistä palvelussa on perjantailta 14.12.2012.
Myös suomalainen KSF Media on harkitsemassa sopimuksensa päättämistä. Virallista tietoa neuvotteluiden...
HDTV:n nykystandardit ovat 1080i, jolloin vaakaerottelu on 1920 kuvapistettä. HDTV-kuvan voi näyttää myös lomittelemattomana 720p, jolloin erottelukyky on 1280 x 720.
Lisää HDTV:stä Tekniikan Maailma nro 17 ja 10 / 2005.
Sekä Euroopassa, että USA:ssa on vallalla nämä kaksi standardia. Asiaa kannattaa seurata seuraavien kaupallisten toimijoiden sivuilta:
http://www.eicta.org/
http://www.itaa.org/
http://www.atsc.org/
Canal Digital HDVT lähetystekniikasta Suomessa sivulla http://www.canaldigital.fi/templates/generalarticle____6167.aspx
Helmetistä saa tällaisenkin haun tehdyksi, mutta hieman siinä on askarreltava.
Kaikkein helpoin tapa on tehdä sanahaku: kirjoita hakukenttään äänikirja*, valitse aineistosta CD-levyt ja kieleksi englanti. Näin saadaan osumia runsaat 450 (tällä hetkellä). Mukaan tulevat sekä lasten sadut että tietoluokkien teokset.
Jos kuitenkin haluat etsiä vain kaunokirjallisuutta, meillä on toinenkin polku. Valitse alkusivulta ensimmäisestä hakukentästä vaihtoehto "Luokka: Hel", sen jälkeen varsinaiseen hakukenttään 4.4 eli englanninkieliset romaanit (4.2 on vastaavasti runot, 4.3 näytelmät ja kuunnelmat), ja Hae. Hakutulos on mahdottoman iso, mutta nyt pääset jatkamaan rajaamalla aineiston materiaalin mukaan. Sivun alareunassa on pikkulaatikko "Rajaa/...
Aftonbladetissa 1.12.2004 julkaistun artikkelin mukaan kirjastonhoitajien kuukausipalkka vaihtelee Ruotsissa 18 000 -20 500 kr/kk. Katso http://www.aftonbladet.se/vss/kvinna/story/0,2789,310239,00.html.
Aftonbladetin tiedot on peräisin Ruotsin tilastokeskuksesta, Statistiska centralbyråetista, jonne suora osoite on http://www.scb.se/. Sivulta on linkki Statistikdatabaseniin, jota tilastohakuihin tottunut voi käyttää, mutta sivun ylälaidassa on myös Hitta rätt -linkki, josta helposti pääsee eteenpäin. Toimi näin: valitse Lönesummor tai Arbetsmarknad, jotka vievät eteenpäin sivulle, josta voi valita otsikon Sysselsättning jne. alta Yrkesregistret med yrkesstatistik. Valitse vielä Lönestrukturstatistik, ja sektorin valinnan jälkeen...
Olet oikeassa. Käräjäoikeuden ratkaisu on julkinen, jollei tuomioistuin määrää sitä joltakin osin pidettäväksi salassa. (Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa 30.3.2007/370 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070370). Esitutkintamateriaali on kuitenkin salassa pidettävää materiaalia siihen asti kunnes asia on ollut esillä tuomioistuimen istunnossa (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621).
Julkisuuslain mukaan ”pyyntö saada tieto viranomaisen asiakirjan sisällöstä on yksilöitävä riittävästi siten, että viranomainen voi selvittää, mitä asiakirjaa pyyntö koskee. Tiedon pyytäjää on diaarin ja muiden hakemistojen avulla avustettava...
Oletan nyt, että kyseinen vero on osakkeiden myynnistä maksettu luovutusvoittovero. Luovutusvoitto eli tuttavallisemmin myyntivoitto lasketaan tällaisella kaavalla:
luovutushinta – (hankintameno + varainsiirtovero) – voiton hankkimisesta koituneet menot = myyntivoitto
Myyntivoitto on pääomatuloa. Pääomatuloveroprosentit eri vuosille voit löytää esimerkiksi Veronmaksajat- sivuston lopussa olevasta taulukosta.
https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Tuloverot/Tuloveroperusteet…
Voit maksamasi veron perusteella päätellä, mikä on ollut alkuperäinen myyntivoittosi. Tästä ei tietysti voi vielä suoraan päätellä kuinka paljon Nokian osakkeita olet omistanut. Myyntivoittosi kun on riippunut osakkeiden arvosta silloin kun olet hankkinut ne,...
Suomen simpukoista löytyy perustietoa teoksesta Suomen eläimet 5 W+G 1986. Tästä eläinkirjasarjasta on ilmestynyt uudempikin laitos, osa Selkärangattomat 1998.
Internetistä löytyy tietoa aiheesta esim. osoitteista: http://www.edu.lahti.fi/projektit/vesijarvi/rverkko/jsimpuk.html
http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1999/6.elokuu/SIMP3199.HTM
http://helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19980803/ajas/980803aj01.html ja
http://lambda.nic.fi/~ksuk/simpukat.htm
Lehtiartikkeleita aiheesta myös löytyy useita, kannattaa poiketa kirjastossa ja pyytää sieltä artikkelilista.
