Kysymääsi kirjaa löytyy ainakin Oulun kaupunginkirjastosta, Varastokirjastosta sekä Jyväskylän yliopiston, Turun yliopiston ja Åbo akademin kirjastoista. Jos mikään näistä ei ole lähialueellasi, voit tilata kirjan kaukopalvelun kautta omaan lähikirjastoosi. Kaukolaina on maksullinen, ja kannattaa tiedustella siitä tarkemmin omasta kirjastosta, koska kaukopalvelun maksut ja muut yksityiskohdat eroavat kirjastoittain.
Frank-monihaku osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/ on kätevä apuväline, jos haluaa tarkastella jonkin kirjan saatavuutta Suomen kirjastoissa. Haun voi rajata esimerkiksi maakuntakirjastoihin, yliopistojen kirjastoihin tai jopa ihan kaikkiin kirjastoihin, jotka ovat Frankissa mukana.
Syynä tällaiseen tekstiin on todennäköisesti se, että Neuvostoliitto ei koskaan liittynyt ns. Bernin yleissopimukseen (1886), jonka perusajatuksena on ollut taata sopimusvaltioiden tekijöille sama suoja kuin minkä kotimaiset tekijätkin kussakin maassa saavat. Neuvostoliitto liittyi vuonna 1973 kansainväliseen Universal Copyright Convention -sopimukseen, joten todennäköisesti tuollaisia merkintöjä ei sen jälkeen enää käytetty. Myös Yhdysvallat tuli Bernin sopimuksen allekirjoittajaksi vasta vuonna 1989.
Merkinnällä ei tosin liene ollut mitään käytännön merkitystä, koska Neuvostoliitossa luonnollisesti toimittiin omien lakien mukaan, eikä piitattu kansainvälisistä sopimuksista, joissa ei oltu mukana.
Heikki Poroila
Tatu Valkonen oli oikealta nimeltään Ilmo Kalervo Taavetti Lassila. Hän syntyi 7.12.1885 Viipurissa ja kuoli 27.4.1945 Helsingissä. Hän toimi metsä- ja maanviljelyskouluissa opettajana sekä metsänhoitajana, kunnes hänet nimitettiin Helsingin yliopiston metsäteknologian professoriksi 1932.
Tieteellisten tutkimusten lisäksi Lassila julkaisi nimimerkillä Tatu Valkonen romaaneja ja pakinoita (esim. Maisterin seikkailut mailla ja merellä 1928, Maisteri liikemiehenä 1932, Hänestä tuli virkanyrkki 1933 ja Miehen housuissa 1939). Nämä löytyvät Helsingin pääkirjastosta.
Yksityiskohtaisemmat henkilötiedot löytyvät teoksista:
- Suomen kirjailijat 1917 - 1944. (Kirja on useimmissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä.)
- Suomen metsänhoitajat...
Internetissä on useita englanninkielisiä sukunimiin ja sukuihin keskittyviä sivustoja.
Yleisin alkuperä niissä Atkins-sukunimelle on hepreankielinen miehen nimi Adam, joka merkitsee 'punaista maata'. Atkins on muodostunut Adam-nimen lyhennetystä muodosta 'ad', johon on lisätty deminutiivi 'kin' (pienennysmuto tai hellittelymuoto). S-pääte tulee patronyymista (isän nimestä johdettu nimi) 'son of Atkin'.
http://www.surnamedb.com/Surname/atkins
Toinen alkuperän selitys sukunimelle Atkins on miehen nimi Arthur. Se muodostuu Arthur-nimen lyhennetystä muodosta 'at', johon lisätään deminutiivi 'kins', joka merkitsee lasta. 'Kins' on samaa alkuperää kuin englannin 'child' tai saksan 'Kind'. Atkins tarkoittaa siis Arthurin poika 'son of Arthur'....
Tekniikan maailma 2015 nro 17 on tällä hetkellä hyllyssä muutamassa kirjastossa Espoossa ja Helsingissä. Helmetistä sen nimellä haetun lehden sijainnit ja paikallaolon saa näkyviin siirtymällä kirjastojen tietojen alapuolelle. Siellä näkyy jokaisen kirjaston kohdalla lehden numero ja se, onko lehti lainassa vai hyllyssä. Espoolla, Helsingillä, Vantaalla ja Kauniaisilla on jokaisella oma tietueensa lehdestä, eli eri kaupunkien lehdet näkyvät erikseen.
Lehtien varaamiseen löydät ohjeen täältä:
http://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#lehtienvaraaminen
Welho-laajakaistoja voi lainata Helsingistä Pasilan ja Itäkeskuksen kirjastoista sekä Kirjasto 10:stä ja Kohtaamispaikalta. Vantaalla niitä lainataan Tikkurilan, Länsimäen, Myyrmäen ja Hakunilan kirjastoista. Lainaaja voi asua missä vain Suomessa, mutta hän tarvitsee Helmet-kirjastokortin. Kannettavia tietokoneita Helmet-kirjastoista ei lainata.
Kirjastojen asiakastietokoneiden käyttöaika on yleensä 1-2 tuntia päivässä, mutta ainakin Pasilan kirjastossa on yksi tietokone, jolle voi varata ajan neljäksi tunniksi kerrallaan.
Valitettavasti emme ole saaneet selville, kuka on ideoinut tämän sukkahousumallin. Myös aikuisille valmistetaan sukkahousuja, joissa on edessä yksi sauma ja takana kaksi. Sukkien ja sukkahousujen historiasta kerrotaan esimerkiksi German Hosiery Museum –verkkosivuilla, mutta alustava silmäily ei selvittänyt tällaisten saumojen syntyä.
http://www.german-hosiery-museum.de/hosiery-museum.htm
50 Years of Pantyhose
http://www.smithsonianmag.com/arts-culture/50-Years-of-Pantyhose.html#
Hovimäki-sarjaa on saatavana videona. VHS-kaseteilla on osat 1-44, joista lähes kaikki on myös Kouvolan kirjastossa. Tällä hetkellä ainakin osat 1-22 ovat hyllyssä. DVD-levyinä sarjaa saa myös, osat 1-11 on Kouvolan kirjastossa, ovat kuitenkin nyt lainassa.
Kannattaa vaikka kävellä lähimpään kirjastoon ja lukea tai silmäillä paria näytelmää, niin näet miten ne rakentuvat. Huomaat että näytelmät ovat aika vapaamuotoista kirjoittelua ja ihmisten välistä vuoropuhelua. Tietysti voit samalla käynnillä myös kysäistä, josko kirjastossa olisi paikalla jokin kirjoittamisen tai luovan kirjoittamisen opas, josta voi saada vinkkejä kirjoittamiseen, mutta liikaa niihinkään ei kannata paneutua. Kilpailun tehtävänanto vaikuttaa siltä, ettei sinulta vaadita mitään ammattimaista käsikirjoittamista. Aihe, idea ja mielikuvitus ovat tärkeimpiä.
Mauno Koivuneva (1904-1989) oli Utajärven kirkkoherra vuosina 1953-1971. Hän kirjoitti pakinoita Päivämies –lehteen vuodesta 1955 lähtien Paimenpoika –nimimerkillä. Veikko Seppänen on koonnut ja julkaissut näitä pakinoita viisiosaisessa kirjasarjassa Paimenpojan kintereillä. Kirjoja voi lainata kirjastosta tai hankkia omaksi Veikko Seppäseltä. Yhteystiedot löytyy sivulta http://www.paimenpojankierroksilta.net/ .
Pahoittelen, että vastaus on viipynyt. Toivottavasti asia ei ole vanhentunut. Kortit eivät liity Iso Numero -lehteen. Muistelet ehkä Päiväkeskus Hirondon joulukorttikampanjaa, jossa joukko kuvataiteilijoita laati yhdessä romanisiirtolaisten kanssa joulukortteja. Kortteja myytiin nipuissa kadulla samalla tavoin kuin Iso Numero -lehteäkin. Voit tiedustella Hirundosta, onko projekti jatkunut tai heillä uusia kortteja suunnitteillä.
Hirundon yhteystiedot: https://www.hdl.fi/fi/hirundo
HS : Vaihtoehto kerjäämiselle : http://www.hs.fi/kaupunki/a1416805873880
Etsin internetistä vastausta kysymykseesi englanninkielisillä hakusanoilla. Asiaa koskevia artikkeleita löytyi netistä useitakin. Esimerkkejä:
"Effects of wind assistance and resistance on the forward motion of a runner. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/7380693 .
"Effects of weather on the performance of marathon runners"
"The effects of wind and altitude in the 400-m sprint". http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15801501
Seuraavista juoksemista käsittelevistä kirjoista ei valitettavasti asia selvinnyt:
Jari Hemmilä Lentävä lähtö : kuntojuoksijan käsikirja (sisältää erilaisia harjoitusohjelmia, joissa otetaan huomioon monia asioita esim. ikä)
Juoksijan uusi käsikirja taas taulukoi esim. tuulen vaikutuksen lämpötilaan.
Ilkka Järvimäellä...
Ensimmäisen kirjan kuvaukseen käy kirja:
Rene Guillot: Villieläinten heimo. Otava 1977. Se on käännöskirja ranskan kielestä.
Toinen kirja on melko varmasti Mary Elwyn Patchett: Ajax ja talttumaton Tam (Otava 1971), vaikka sen tapahtumapaikka on Australia ja tytön ystävä on alkuasukastyttö. Patchett on kirjoittanut kokonaisen sarja hevoskirjoja, joissa on samat henkilöt ja eläimet, mutta tämä sopii parhaiten kuvaukseen.
Levyä ei voinut varata, koska levy on uusi, ja cd:t eivät vielä ole tulleet kirjastoihin. Se on kuitenkin tulossa lähiaikoina, koska tiedot levystä jo löytyvät Helmetistä. Heti, kun levyjen sijainnit näkyvät Helmetistä, voi varauksen tehdä.
Internet-lähteiden mukaan tällä hetkellä vanhin elossa oleva olympiavoittaja on 23. syyskuuta 98 vuotta täyttänyt unkarilainen Sándor Tarics, joka edusti maansa voittoisaa vesipoolojoukkuetta Berliinin kesäolympialaisissa 1936. Kansainvälinen olympiakomitea ei "tietojen puutteessa" ole virallisesti vahvistanut tätä, mutta Hungarian Ambiance -verkkosivuston mukaan maailman tunnetuimmaksi olympiatilastonikkariksi mainittu David Wallechinsky on vahvistanut tiedon paikkansapitävyyden.
http://www.hungarianambiance.com/2011/08/world-oldest-living-olympic-ch…
http://www.hungarianambiance.com/2011/09/sandor-tarics-oldest-living-ol…
http://en.wikipedia.org/wiki/S%C3%A1ndor_Tarics
The Internet Movie Database listaa koko joukon Ritari Ässä -sarjassa käytettyjä stunt-esiintyjiä (http://www.imdb.com/title/tt0083437/fullcredits#cast). Yksi nimekkäimmistä stunt-ajajista listalla on Andy Gill, jonka omalla verkkosivulla http://andygill.com hänet esitellään yhtenä Kittin näkymättömistä ohjaajista videoleikkeiden kera.
Alkuun myönnän, että kysymys oli liian vaikea kirjastonhoitajan ratkaistavaksi: suoraan valmiiksi tutkittuna tätä tietoa en löytänyt. Kyselin apuja Eduskunnan kirjastosta ja Tilastokirjastosta sekä Suomen Pankin kirjastosta. Sain aiheeseen liittyvää tutkimusta sekä linkkejä, jotka auttavat arvioimaan asiaa.
1) Tilastokeskuksen julkaisemassa teoksessa Kotitalouksien kulutus 1985-2006 (toimittaneet Kirsti Ahlqvist ja Marko Ylitalo ) on sivuilla 148-158 Markku Lindqvistin artikkeli " Julkiset hyvinvointipalvelut osana kotitalouksien materiaalista hyvinvointia ". Artikkelissa on joiltakin osin käsitelty aihepiiriä.
2) Eläketurvakeskuksen verkkosivulla löytyy tuore raportti nimeltä
" Ikäryhmien välisten resurssien kohdentamisen muuttuneet...
Erkki Laurokarin sävellys "Orjanruusu" on julkaistu nuottina vain kokoelmassa "Kirje Karjalaan" (Fazer FM105133, 1971), joka näyttää olevan harvinainen julkaisu. Se löytyy kuitenkin ainakin Musiikkiarkistosta (entinen Japa) (https://www.musiikkiarkisto.fi/), mistä sitä kannattaa kysellä.
Heikki Poroila
