Suomen kansallisbibliografian mukaan yhtään hänen runoteostaan ei ole käännetty suomeksi. Kuitenkin hänen yksittäisiä runojaan on suomennettu. Kirjasta: Tähtien väri: valikoima amerikkalaista runoutta löytyy 16 E.E. Cummingsin runoa suomennettuna.
Tämä kirja on Porvoon kaupunginkirjastossa.
The Love Boat –televisiosarjan tunnusmusiikin nuotit löytyy HelMet-kirjastoista esim. nuottikokoelmasta ”The Musicians' gig library : Music for all occasions : Movie & TV hits” (ISBN 0-7692-0068-0). Tämän ja parin muun, kyseisen kappaleen sisältävän nuottikokoelman saatavuustiedot näet HelMet-tietokannasta www.helmet.fi : Valitse sanahaku, kirjoita hakukenttään lainausmerkeissä ”love boat” ja rajaa aineisto nuotteihin.
Kokkolan kirjastossa on 2 kpl kirjaa nimeltä Petetty, tekijöinä P. C. ja Kristin Cast. Se on toinen osa Yön Talo -sarjaa. Molemmat ovat tällä hetkellä lainassa. Voit jättää varauksen kirjasta joko käymällä kirjastossa tai internetissä Anders-verkkokirjastossa. Samalla saat selville kirjojen eräpäivät.
Näitä sankarivainajien muistotauluja, joissa on teksti Pro patria tai Isänmaan puolesta, ei näytä juurikaan tutkitun. Serlachius-museon sivuilla tutkija Milla Sinivuori-Hakanen kertoo, että monet tauluista on teetetty pienen yhteisön, esim. koulun tai yrityksen kaatuneiden muistoksi. Ajan kuluessa taustayhteisö tai sijoituspaikka on voinut lakata olemasta, ja taulu on tarvinnut uuden sijoituspaikan. Joskus taas taulu on voitu teettää vasta viime vuosikymmeninä, eli ne ovat iältään hyvin vaihtelevia. Alla linkki sivulle:
http://www.serlachius.fi/fi/kokoelmat/kuukauden-helmet/26-talvisodassa-…
Muistotauluista ei välttämättä huolehdita, ja niitä on joutunut esim. koulujen lakkauttamisen myötä kaatopaikollekin. Alla linkki Ylen uutiseen...
Positio-lehteä voi lukea Helsingin yliopiston Viikin ja Kumpulan tiedekirjastoissa, Humanistisen tiedekunnan kirjastossa Topeliassa, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kirjastossa sekä Museoviraston kirjastossa. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Yliopiston sivuilta ja Helka-tietokannasta http://www.helsinki.fi/kirjastot/ ja kirjastojen kokoelmat ovat kaikkien käytettävissä. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoihin Positio-lehteä ei tule.
Kirjoja, jotka käsittelevät yksinomaan olutta ja sen käyttöä ruoanvalmistuksessa ei taida olla muita kuin vastikään ilmestynyt Paul Mercurion Olutkeittokirja : olut - miksi et käyttäisi sitä ruoanlaitossa? Tulevan syksyn uutuuksien joukosta löytyy sitten Markus Maulavirran kotimainen Olutkeittokirja.
Yleensä alkoholin käyttöä ruoanvalmistuksessa esittelevää kirjallisuutta löytyy jo vähän runsaammin. (Ks. http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=ae1ad6f4-e94…)
Monissa vanhojen keittokirjojen resepteissä mainittu kalja on nimenomaan kotikaljaa. Toisinaan ohjeissa puhutaan väljästi "oluesta tai kaljasta" (näin esimerkiksi joissakin Keittotaito-kirjan varhaisissa painoksissa), minkä perusteella kaljan korvaaminen oluella on...
Erilaisia kirjaston palveluihin ja kirjastoautoon liittyviä asiakastyytyväisyystutkimuksia on tehty useita etenkin ammattikorkeakouluissa. Opinnäytteitä löytyy esim. Google Scholarin avulla. Niiden lähdeluetteloihin kannattaa tutustua.
Entä asiakastyytyväisyys ja palvelun/asiakaspalvelun määrittely osana tutkimustasi?
Voit etsiä kirjastoautot asiakastyytyväisyys https://scholar.google.fi/ tai hakeutuvat kirjastotyö. Suoraan oman työsi kaltaista tutkimusta ei löytynyt.
Kirjapaketti asiasanalla tuli tutkimus, jossa käsitellään kirjastopalveluita ikääntyneille Kangasalan asiakkaille http://tampub.uta.fi/handle/10024/97061 sekä kirjavinkkausta koskeva "Lukemattomat kirjat, lukematon nuoriso : lukutottumuskysely ja kirjavinkkaus toiselle...
Papukaijapuu-runon on kirjoittanut Kaija Pakkanen (1915- 2003). Runo löytyy ainakin seuraavista teoksista:
Pakkanen, Kaija: Leikkimökin runokoppa, Otava 1982.
Eläinrunojen kirja / toim. Satu Koskimies, Kirjayhtymä 1997.
Etsitty runo on Paavo Cajanderin Kuva. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1878. Tämän lisäksi runo löytyy A. V. Koskimiehen toimittamasta Cajanderin runojen kokoelmasta Runoelmia (Kirja, 1914). Kuva on mukana myös useassa runoantologiassa - esimerkiksi Tämän runon haluaisin kuulla (Tammi, 1978) ja Juhla on runojen aikaa (Karisto, 1980) sisältävät tämän runon.
Kaivattu kirja kuulostaa kovasti amerikkalaisen Donna Tarttin esikoisromaanilta Jumalat juhlivat öisin.
Tartt on toistaiseksi julkaissut kaksi romaania: The secret history (1992; suom. Jumalat juhlivat öisin, 1993) ja The little friend (2002; suom. Pieni ystävä, 2003).
Viimeisin painos Jumalat juhlivat öisin -kirjasta ilmestyi vuonna 2007.
http://wsoy.fi/yk/products/show/28989
Väestörekisterikeskuksen laskelmien mukaan Rovaniemellä oli 31.12.2006 58 114 asukasta, joista 28 126 oli miehiä ja 29 988 naisia.
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/files.nsf/files/138925E0A219925…
Katso myös:
http://www.rovaniemi.fi/?deptid=14962
SKS:n vuonna 1972 julkaisema Suomen kielen käänteissanakirja luettelee parisataa kata-loppuista verbiä (s. 95-96). Kirjan kokoamisen jälkeen kieleen pesiytyneet uudissanat tästä tietenkin puuttuvat, mutta siitä huolimatta tämä on ehdottomasti kattavin löydettävissä oleva listaus kaivatunlaisista verbeistä.
Ainakaan kirjastomme saksalaisia sukunimiä käsittelevistä nimikirjoista nimeä "Täufel" ei löydy. Lähinnä tuota kirjoitusasua ovat nimet "Teufel" ja "Taufel".
Laulu on Mika Sundqvistin säveltämä, sanoittama ja esittämä "Mitä sitä rahhaa säilömään". Se alkaa: "Reissusällin lempi se on rämäkän puoleista". Se sisältyy mm. Mika Sundqvistin lp-levyyn Hormoonihiiret (M & T Tuotanto, 1982, M & T MTLP-29). Viola-tietokannan eli Suomen kansallisdiskografian (https://finna.fi) mukaan laulu on julkaistu myös erinäisillä C-kaseteilla, mutta ei CD-äänilevynä. Laulu löytyy tällä hetkellä myös YouTubesta (https://www.youtube.com/watch?v=L72huTltbiI).
Löysin seuraavanlaiset versiot Kolmesta iloisesta rosvosta.
Kaikilla painoksilla on sama nimi eli "Kasper, Jesper ja Joonatan: kolme iloista rosvoa".
1.p. on vuodelta 1957, 2.p. 1967, 3.p. 1972 ja 4.p. 1977. Kaikki nämä ovat sanmansisältöisiä.
Vuonna 1980 julkaistiin 5. uudistettu ja laajennettu laitos, joka siis poikkeaa edellisistä. Nimi kuitenkin säilyi samana.
Voitte kysyä näitä omasta kirjastostanne. Mikäli niitä ei sieltä löydy, voitte tehdä niistä kaukopalvelutilauksen.
Internet-osoitteessa http://www.kirjastot.fi on Suomen yleisten kirjastojen
verkkopalvelut. Etusivulta löytyy Mainio-kirjastotietokanta, josta voi hakea tarvittavat tiedot kaupunki (kunta) kerrallaan. Painetussa muodossa kirjastot esitellään Kirjastokalenterissa, joka lienee käytettävissä useimmissa kirjastoissa.
Tottahan toki voi. Lehtien lukulaitteita on Pasilan kirjaston lehtialueella useampia ja niille yleensä mahtuu jonottamatta.
Mutta jos haluat ottaa vielä kopioita mikrofilmiltä, niin lehtialueelta toivotaan, että välttäisit aamun (paria) ensimmäistä ja illan viimeistä aukiolotuntia.
Mikrofilmiltä kopioivia laitteita nimittäin löytyy vain yksi ainokainen, jolle voi joutua jonottamaan. Tavallisesti virkailija kopioi lehtiä asiakkaan puolesta ja varsinkin aamulla lehtialueella pitää melkoisen kiirettä. Kopioiden ottaminen yleensä myös vaatii aikaa. Jäljennöksiä ei kuitenkaan voi tilata etukäteen.
Jos haluat varmistaa, että juuri tarvitsemasi filmirulla on paikalla, eikä esimerkiksi kaukolainassa muualla Suomessa, voit ottaa yhteyttä suoraan...
Kysymys on tavattoman laaja: tapoja ja syitä käyttää Internetiä on kovin monenlaisia. Eri kannalta aihetta tarkastelevia teoksia ja artikkeleita on kirjoitettu paljon. Parhaan tuloksen saat luullakseni yliopistojen tietokanta Lindan kautta. Lindaa voit käyttää yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja kaupunkien kirjastojen verkossa (https://finna.fi Hyviä hakusanoja ovat esim. internet, verkostoituminen, sähköinen asiointi. Alla on muutamia teoksia aiheesta. Monet niistä ovat suoraan verkosta luettavissa (elektroninen aineisto).
- Att skapa lärgemenskaper och mötesplatser på nätet / Ove Jobring, Urban Carlén & Josefin Bergenholtz (red.) (2006)
- Kansalaisesta e-kansalainen : tilastotutkimusten tuloksia suomalaisten tieto- ja...
Ensimmäisenä mieleni tulevat teokset Jere Jäppinen: Yhdeksän pientä kotia. Arjen historiaa Työväenasuntomuseossa sekä kollegani muistutti teoksesta Hemma bäst : minnen från barndomshem i Helsingfors / utgivna genom Anna-Maria Åström och Maud Sundman (1990)
1920-luvun sisustuksessahan modernismi oli vallitseva suuntaus. Tutustumisen arvoinen voisi olla: Pohjoismainen koti : modernismin klassikot sisustuksessa / Elizabeth Wilhide ; Helsingissä : Otava, 2009.
Nelliportaalihan on kokoelma tietokantoja, joista Nellissä on mahdollista hakea yhtäaikaisesti. Tietokannoista voi hakea myös erikseen. Onnistumiseen vaikuttaa se, mikä Nelliportaali sinulla on käytettävissäsi. Esimerkiksi oppilaitosten ylläpitämissä portaaleissa on enemmän...
