Etsimäsi lehti löytyy Pasilan kirjaston kirjavarastosta, ja sen saa sieltä luettavaksi ja valokopioitavaksi paikan päällä kirjastossa. Kotilainaan sitä ei kuitenkaan anneta.
Tässä Pasilan kirjaston yhteystiedot:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/yhteystiedot/
Matkasuunnitelmiin ja matkasuuntaan liittyviä ajatelmia löytyy Valittujen Palojen kokoelmasta Ajattomia mietteitä (1997), matkoista löytyy myös kokoelmasta Suuri ajatelmakirja (2006). Sinikka Salokorpi on toimittanut kokoleman nimeltä Pieniä sanoja sinulle, joka olet lähdössä matkalle (1990). Kiinalaista viisautta matkalla olosta löytyy Pertti Seppälän valikoimasta kokoelmasta Kiinalaista elämänviisautta (2006). Maija Paavilaiselta löytyy mietekirja nimeltä Reissunainen (2004).
Matkoihin eivät suoraan liity, kuitenkin liikkeellä oloon ja elämänfilosofiaan: Robert Louis Stevensonin Kävelyretkistä ja Henry David Thoreaun Kävelemisen taito. Mieleen tulee myös Santiago del Compostella pyhiinvaellusretkiä kuvaavat lukuisat kirjat.
kyseinen kirja on vasta tilauksessa. Sitä on tilattu kolme kappaletta, joiden saapumisajankohtaa en valitettavasti voi arvioida. HelMetissä oleva tieto yhdestä olemassaolevasta kappaleesta tarkoittaa nidettä, joka on luetteloitu järjestelmään, jotta kirjaan voisi tehdä ennakkovarauksia. Todellisuudessa yhtään kappaletta ei siis ole saapunut.
Tässä vastauksessa oletetaan, että halutaan löytää lapsen kasvamiseen liittyviä runoja.
Kirjastossa on kirja, jossa lastenrunoja on aiheittain. Teos on Koski, Mervi: Lastenrunojen hakemisto 1 ja 2. Aiheesta kasvaminen tai kasvu on mainittu nimeltä mm. seuraavia runoja (suluissa teos): Piis piis pientä lasta (Kuukernuppi), Enkös mieheltä jo näytä (Immi Hellen: Lapsuuden lauluja), Iso ja pieni (Kaija Pakkanen: Runoretki), Kodin tyttöselle (Immi Hellen: Lapsuuden lauluja), Kukapa muu (Ester Ahokainen: Soita, soita kissankello), Pienet jalat - isot jalat (Kaija Pakkanen: Hassu noita), Päivä paistaa (Martti Haavio: Aarteiden kirja), Vuodet (Arvid Lydecken: Kotoa ja kaukaa).
Runoja on toistaiseksi asiasanoitettu hyvin vähän, joten kannattaa...
”Paras kurkku on tummanvihreä, kapea ja kevyt.” Tämä on kahdeksas ohje Katja Marteliuksen kirjoituksessa ’Elämänohjeita pääsiäisen ratoksi’. Elämänohjeet ilmestyivät Helsingin Sanomissa 7.4.2012.
Mikrofilmeiltä vanhoja Helsingin Sanomia voi lukea Pasilan kirjastossa, Kellosilta 9. http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Huomasin tosin, että artikkeli löytyy nettihaullakin luettavaksi.
Helmet-kirjastojen tarjoama ePress-palvelu, jossa voi lukea kotimaisia paikallis- ja maakuntalehtiä, ei ole ollut missään vaiheessa etäkäytettävä. Palvelua voi käyttää kirjaston asiakaskoneilla tai langattomasti omilta tai kirjaston mobiililaitteilta kirjaston langattomassa verkossa.
PressReader-palvelu, johon kirjautumalla voi lukea ulkomaisia sanoma- ja aikakauslehtiä, on etäkäytössä. Siihen kirjautumiseen tarvitset vain verkkoyhteyden, kirjastokortin numeron ja pin-koodin.
Olisiko mahdollista, että kyse on yrityksen tilaamasta ePressistä, joka on toiminut yrityksen sisäisessä verkossa, mutta jonka tilaus on päättynyt?
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin(…
Mikäli kyseessä on aikuisten nuottikirja niin silloin joutuu maksamaan varausmaksun. Mutta mikäli sama teos löytyy myös lasten puolelta niin silloin varausmaksua ei tarvitse maksaa.
Hei
Vuoden kirjat -luettelo alkoi ilmestyä vuonna 1979. Varmuudella luettelo on ilmestynyt vielä 2009, mutta sen jälkeen en löytänyt julkaisutietoja.
Suomen kustannusyhdistyksen toimisto on kesälomalla 5.8.13 saakka, joten en voinut heiltäkään asiaa varmistaa.
Valitettavasti luetteloa ei ole systemaattisesti kerätty Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin. Esimerkiksi Pasilan kirjastossa on vain vuodet 2006 -2009 (ei ole luetteloitu HelMet-tietokantaan).
Luetteloita ei löytynyt verkosta. Kansalliskirjaston ja Varastokirjaston kokoelmissa on osa luetteloista.
Kansalliskirjasto / Fennica:
https://finna.fi
Varastokirjasto:https://finna.fi
Maarit-nimi on muotoutunut nimestä Margareta.
Nimeä on käytetty maamme länsi- ja pohjoisoisissa, rinnalla esim. Inarista saatujen tietojen mukaan on ollut Maaret, joka on päässyt almanakkaan lappalaisena muotona.
Lähde:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Helsinki: Otava, 2005. ISBN: 951-1-18892-5
Ikävä kyllä laulua ei ole tunnistettu. Se on lähetetty kirjastojen yhteiselle tietopalvelun sähköpostilistalle. Jos sitä kautta löytyy vastaus, lähetän tiedon sinulle. Tai, tuntisiko joku lukijoista tämän laulun?
Geoffrey Huntingtonista löytyy hienoja nettisivuja, mm. osoitteessa www.ravenscliff.com., valitettavasti vain englanniksi.
Suomeksi löytyy lyhyt esittely osoittesta http://pandora.lib.hel.fi/lastensivut/nuortenfantasia.shtml. Hieman pidempi arvio löytyy osoittesta http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=5196. Keskustelua löydät osoitteesta http://chat.yle.fi/ylex/ubbthreads/showflat.php?Cat=&Number=1288617&Mai…. Voit kokeilla myös fantasia-aiheista sivustoa osoitteessa www.risingshadow.net.
Lyhyt esittely löytyy myös WSOY:n sivuilta osoittesta
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=product&isbn=951-0-27201-9.
Fantasiakirjallisuuden arvosteluja löytyy myös lehdistä, mm. Portti, Tähtivaeltaja, Legolas.
Suomenkieliset sivut löytyvät...
Siilinjärven kunnankirjasto ei valitettvasti kuulu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun mukana olevien kunnan -ja kaupunginkirjastojen joukkoon. Siilinjärven kunnankirjastolla on Internet-lomake kirjastopalveluihin liittyviä asioita varten http://www.siilinjarvi.fi/lomake_kirjasto.html email: kirjasto@siilinjarvi.fi Siilinjärven pääkirjaston yhteystiedot PL 60 / Kasurilantie 7 71801 Siilinjärvi puh. (017) 401 382.
Kirsten Larsenilta on suomennettu kolme kirjaa, josita kaksi kuuluu Lizzie McGuire -sarjaan:
Ota iisisti, Kate! [Helsinki] : Sanoma Magazines Finland, 2004 (Juva : WS Bookwell). (Lizzie McGuire)
Villiä menoa [Helsinki] : Sanoma Magazines Finland, 2004 (Juva : WS Bookwell) (Lizzie McGuire)
sekä saturomaani Salaperäinen siemen (kuvittanut Judith Holmes Clarke ja Disneyn taiteilijat). [Helsinki] : Sanoma Magazines Finland, 2006
Amazon.com verkkokirjakaupan, http://www.amazon.com/ haussa löytyi useampi lasten kirja tekijältä. Muita kuin yllämainitut ei ole suomennettu ainakaan vielä http://www.amazon.com/s/ref=nb_ss_gw/103-9848095-4554261?url=search-ali… .
Nämä kolme teosta näyttävät löytyvän monista kirjastoista ja käännettyinä eri kielille...
Tässä kirjoja, joissa on tietoa mainitsemistasi osavaltioista.
Lonely Planet USA, 2016
Culture Wise America : the essential guide to culture, customs... 2009
Schultz, Patricia: 1000 places to see in the USA and Canada, 2007
The most scenic drives in America, 2005
Guide to the national parks of the United States, 2006
Bockenhauer, Mark: Our fifty states, 2004
The Road atlas & travel guide (USA, Canada, Mexico), 2009
Eyewithness travel guide Chicago, 2015
Noreila, Laura: Welcome to America : Yhdysvallat-matkaopas, 2015
Chicago : smart guide, 2009
United States on the road, 2004
Autoilusta Amerikassa
http://www.mondo.fi/yhdysvallat/autolla-amerikassa
http://www.suuntanamaailma.com/amerikan-road-trip-selviytymisopas/
http://...
Tästä kirjasta voisi olla sinulle hyötyä:
Miten minusta tuli minä / Marko Gustafsson (2009)
Alla mainituista lehtihaastatteluista saisit myös jotakin. Suluissa on lehden nimi, numero ja sivut, joilta haastattelu löytyy. Kysy kirjaa ja lehtiä kirjastostasi.
- M nin kuin maito : Haastateltavana kirjailija Sofi Oksanen (Gloria 2010, nro 11, s. 40-42)
- Salaisuuksien Sofi : Haastattelussa kirjailija Sofi Oksanen (Aamulehti, 2009-04-05)
- Kolme hymyä Sofilta : Haastateltavana Finlandia-palkittu kirjailija Sofi Oksanen (Anna, nro 50-51, s. 42-45)
Kysymystänne eseestä löysin viitteen ruotsinkielisessä osoitteessa http://hd.se/kultur/boken/2007/05/20/mumin-och-mumins-mamma/ Esseetä ei valitettavasti ole suomennettu.
Myöskään Agneta Rehal-Johanssonin teosta "Den lömska barnboksförfattaeren : Tove Jansson och muminverkets metamorfoser" ei ole suomennettu. Tarkistin asian Suomen kansallisbibliografiasta FENNICA:sta.
Pääseehän sinne. Keskiviikkoiltapäivisin kirjavarastossa on avoimet ovet, ja silloin sinne voi mennä vapaasti ilman erillistä sopimista:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/helmet_kirjavarasto/
Muina kirjaston aukioloaikoina varastoon kyllä pääsee myös, jos siellä on riittävästi henkilökuntaa paikalla ottamaan vierailijan vastaan. Tällaisista käynneistä on sovittava Pasilan kirjaston henkilökunnan kanssa.
Teoksessa "Kansanmusiikki" / toim. Anneli Asplund ja Matti Hako, 1981, ISBN 951-717-234-6, on sivuilla 136 - 139 artikkeli jouhikosta. Sen mukaan jouhikko on tunnettu jo keskiajalla Skandinaviassa. Vanhimmat tiedot viittaavat ainakin 1100-luvulle. Suomeen soitin on levinnyt Ruotsista, josta se edelleen kulkeutui myös Viroon.
Otto Anderssonin mukaan jouhikon skandinaavinen muoto pohjautuu walesilaiseen crwthiin. Samantyyppinen soitin tunnettiin mannermaalla keskiajalla chrotta-nimisenä. Crwthin kantamuotona on muinaisirlantilainen timpan tai fidil, joka on ollut jousisoitin kuten crwthinkin.
Emilia Lajunen on koonnut erinomaisen listan jouhikkoa koskevista kirjallisuus- ja artikkeliviitteistä. Sen löydät seuraavasta osoitteesta: http://www2...
