Virolaisen kirjailijan Aidi Vallikin nuortenkirjoista on suomennettu Ei mikään kiltti tyttö (2002) ja Pelkkää vedätystä (2004). Kirjailijasta ei valitettavasti juuri suomenkielistä tietoa löydy.
Heikki ja peikko on Lauri Pohjanpään runo. Runo on alun perin ilmestynyt pienenä kirjasena vuonna 1938, mutta tätä painosta voi olla vaikea saada käsiinsä.
Pohjanpää, Lauri
Heikki ja Peikko / kuvitt.: R. Koivu
Helsinki : Koulutarpeiden keskusliike, [1938]
15, [1] s.
Sarja: Pikkuväen kuvasatuja; 6
Runo on painettuna myös ainakin teoksessa Pieni aarreaitta III, WSOY 1993 (s. 253-254)ISBN 951-0-17874-8. Pieni aarreaitta –kirjasarjaa löytyy monista kirjastoista.
Valokuituverkon välityksellä toimivista laajakaistayhteyksistä, saatavuudesta ja hinnoista saa tietoa niitä tarjoavien yrityksien verkkosivuilta. Ainakin Soneralla ja Elisalla on tarjolla ko. tekniikalla toimivia yhteyksiä.
http://www.sonera.fi/Laajakaista/Taloyhti%F6ille/Laajakaista+taloyhti%F…
http://www.sonera.fi/Laajakaista/Laajakaista+kotiin/Extra
http://www.elisa.fi/laajakaista/laajakaista_kiinteistokuitu.php
http://www.elisa.fi/laajakaista/laajakaista_super.php
Yhdysvalloissa Salt Lake Cityssä on äskettäin avattu virtuaalinen huvipuisto Void, jossa voi pelauttaa mm. pelejä, seikkailuja, ongelmanratkaisutehtäviä ja opetustehtäviä.
Alla linkit aiheesta uutisoineen Tekniikka & talous -lehden ja Void-puiston sivuille:
http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/ict/virtuaalinen-huvipuisto-auk…
http://www.polygon.com/features/2016/5/5/11597482/the-void-virtual-real…
Suomessa laseja näytetään vuokrattavankin, mutta ainakin löytämäni yritykset vuokrasivat niitä yritysten käyttöön.
Helmet-kirjastoissa ei kysymiäsi kirjoja valitettavasti ole. Sugarmanin kirjasta on aikaisemmat, vuosien 1990 ja 2001 painokset.
- DRISCOLL, M. 1994. Psychology of learning for instruction. Kirja on Helsingin yliopiston Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kirjastossa, mutta lainassa tällä hetkellä.
- MERRIAM, S.B. & CAFFARELLA, R. S. 1991 (tai uudemmat). Learning in adulthood: a comprehensive guide. Kirjaa on eri painoksina Helsingin yliopiston Kaisa-kirjastossa sekä paperisena että e-kirjana.
- SUGARMAN, L. 2005. Life-Span Development: Frameworks, accounts and strategies. Kirjaa on Kaisa-kirjastossa, mutta vain vuoden 2001 painosta.
- JARVIS, P., HOLFORD J. & GRIFFIN, C. 2003. The theory and practice of learning. Kirjasta on...
Vastauksen lähettäminen on viipynyt, kun emme ole onnistuneet saamaan yksiselitteistä vastausta. - Sellainen käsitys meillä on, että mitään teosta ei voi julkaista uudelleen kysymättä tekijän lupaa, vaikka merkitsisikin lähteen kuvan alle. Mutta jos kerran lähde löytyy, samalla vaivallahan voi kysyä lupaakin.
Tekijänoikeuslaki löytyy FinLexistä
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
ja Jukka Kemppisen pohdintaa ja lukijoiden kommentteja blogissaan vuonna 2006
http://kemppinen.blogspot.com/2006/01/oikeudet-upoksissa.html
Zinion käyttö kirjaston kautta on asiakkaalle ilmaista, vaikka luonnollisesti kirjasto maksaa siitä, että palvelu saadaan asiakkaiden käyttöön.
Kirjastolla ei kuitenkaan kaikkia palvelun lehtiä käytössä, vaan niistä on valittu osa asiakkaiden käyttöön. Muita lehtiä voi hankkia palvelusta luettavaksi itse maksamalla. Vahingossa sen ei pitäisi tapahtua. Osoitteesta http://fi.zinio.com löytyvät maksullisen Zinion suomenkieliset sivut.
Matkaoppaita ja karttoja Yhdysvalloista ja eri kaupungeista on kirjastomme kokoelmissa runsaasti. Pelkästään hakusanoilla Yhdysvallat ja matkaoppaat löytyy Tampereen kaupunginkirjastosta yli 200 erilaista teosta, joten en voi luetella tässä niitä kaikkia. Tämän lisäksi on vielä lukuisia matkakertomuksia. Piki-verkkokirjastostamme http://kirjasto.tampere.fi:8000 voi hakea em. asiasanoilla koko tämän teoslistan kirjoittamalla
hakuvalikkoon kohtiin asiasana (eri riveille) sanat Yhdysvallat ja matkaoppaat. Lisäksi kannattaa valita vielä kirjastokohdasta Tampereen kaupunginkirjasto.
Hakusanoina voi käyttää esimerkiksi myös Yhdysvallat ja matkakertomukset. Karttoja tai videoita voi hakea kirjoittamalla asiasanakohtaan Yhdysvallat ja valitsemalla...
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa mielellään vastaan lahjoituksia kokoelmiinsa. Lahjoitukset valikoidaan sen mukaan, millaista materiaalia kokoelmista puuttuu. Kunkin kirjaston kokoelmista vastaava päättää otetaanko lahjoitukset kokoelmiin vai ei. Kirjasto pidättää oikeuden olla liittämättä lahjoituksia kokoelmiinsa.
Joten ota yhteyttä lähikirjastoosi!
Runoilija Sirkka Seljan (oik. Sirkka-Liisa Tulonen) vanhemmat olivat maanviljelijä Jalmari Tulonen ja Hilja Auroora Eerola. (lähde: Suomen kirjailijat 1917-1944, 1981) Sisaruksia ei mainita.
Sirkka Selja syntyi Hämeenkoskella vuonna 1920 ja pääsi ylioppilaaksi Lahden yksityisestä tyttölyseosta vuonna 1942. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa historiallis-kielitieteellisellä osastolla. Lähde: kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasampo:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175989474530#.VL-…
Yksityiselämästään Selja ei ole paljon kertonut. Kotiliesi-lehdessä (1986, nro 14, s. 2-5) on hänen haastattelunsa, jossa hän mm. kertoo, että yksinäisyys ja hiljaisuus ovat kirjoittamisen edellytys. Mutta että runoilijakin tarvitsee...
Internetixin materiaaleissa osoitteessa http://sokl.uef.fi/aineistot/aidinkieli/murteet/lounmurt.html on tiivis johdatus lounaismurteisiin. Osoitteesta http://www.kotus.fi/aineistot/puhutun_kielen_aineistot/murreaanitteita/… löytyy murrenäytteitä paikkakunnittain, myös Kustavista.
Jos murteet ja kielen vaihtelu kiinnostavat yleisemmin, Laila Lehikoisen ”Suomea ennen ja nyt” (Finn Lectura, 1994) on ihan hyvä perusesitys aiheesta. Kalevi Wiikin ”Sano se murteella” (Pilot-kustannus, 2006) voisi olla myös hyödyllinen katsoa. Suomen murteiden sanakirja osoitteessa http://kaino.kotus.fi/sms/ on erinomainen lähde, jos kiinnostaa tutkia, mitä jokin murresana tarkoittaa; tosin sanakirja on vielä keskeneräinen.
Murteista on kirjoitettu paljon, joten...
Suomenhevosia oli maassamme vielä 1950-luvulla puoli miljoonaa, ja hevonen oli tärkeä
kumppani niin pelto- kuin metsätöissäkin. Hevosten määrä on nyt noin 18.500. Suomenhevosen
ratsukäyttö on peräisin armeijasta. Väriltään suomenhevonen on useimmiten rautias, mutta ruunikoita ja mustiakin esiintyy. Valkoiset merkit päässä ja jaloissa ovat yleisiä. Häntä ja harja kasvavat yleensä pitkiksi ja tuuheiksi.
Suomenhevosista on noin kolme neljäsosaa raviurheilun käytössä. Suomenhevonen on
maailman nopein kylmäveri rotu. Ori Viesker pitää hallussaan maailmanennätystä
kilometriajallaan 1.20,2. Tiedot on poimittu Suomenratsut ry:n sivuilta http://www.suomenratsut.fi/suomenhevonen/
Suomenhevosen historiasta löytyy tietoa myös yksityishenkilön sivuilta...
Suomennosta tuolle Galilein motolle ei löytynyt - ainakaan vielä. Englanninkielisissä teksteissä se on käännetty usein "testing and retesting", "testing and refuting" (refute = kumota, osoittaa jku vääräksi). Saksaksi motto on käännetty mm. "Versuch und Gegenversuch", "versuchen und nochmals (tai wieder) versuchen".
Merkitys lienee tiedon löytämisessä yrityksen ja erehdyksen menetelmällä, Galilei oli kokeellisen tutkimuksen edelläkävijä.
Pääkaupungin yleisissä kirjastoissa kuluvan vuoden Etelä-Suomen sanomien vanhoja numeroita säilytetään pisimmän aikaa kokoelmissa Pasilan ja Rikhardinkadun kirjastoissa Helsingissä, mutta niissäkin vain kuluva kuukausi sekä 3 edellistä kuukautta. Nyt heinäkuussa ovat siis maaliskuun 2008 lehdet jo varmaan poistettu kokoelmista niissäkin.
Pääkaupunkiseudulla ainakin Eduskunnan kirjastossa säilytetään Etelä-Suomen sanomia kuusi edellistä kuukautta, joten myös 2008 maaliskuun lehtien pitäisi olla siellä luettavissa.
Eduskunnan kirjasto on avoin kaikille kansalaisille ja auki 23.6. – 15.7.2008 arkisin klo 9–16, paitsi tiistaisin klo 9–18. Heinäkuun puolivälin jälkeen 16.7. – 3.8.2008 Eduskunnan kirjasto on suljettuna.
Sukunimen suojaaminen ei vaadi mitään erityisiä toimenpiteitä, sillä Suomen nimilain mukaan kaikki käytössä olevat eli väestörekisteriin kirjatut sukunimet ovat suojattuja. Se tosin ei estä nimen ottamista, mikäli tietyt edellytykset täyttyvät. Esimerkiksi jos sukunimi on ollut esivanhempien laillisessa käytössä, se voidaan hyväksyä uudeksi nimeksi. Sitä taas ei voi lainsäädännön mukaan estää mitenkään.
Osoitteesta http://www.genealogia.fi/st/2000-2-11.htm löytyy hyödyllinen Urpo Kankaan artikkeli, jossa kerrotaan suojatuista sukunimistä. Nimilaki löytyy Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694.
Yhdysvalloissa lastenkirjastonhoitajalta vaaditaan maisterintutkinto samoin kuin muiltakin kirjastonhoitajilta. Tutkinnon täytyy olla suoritettu joko ALA:n (American Library Association) hyväksymässä korkeakoulussa tai jos haluaa koulukirjastonhoitajaksi, maisterintutkintoon voi yhdistää NCATE:n (National Council for the Accreditation of Teacher Education) hyväksymässä koulutusyksikössä suoritetut koulukirjastonhoitajan (The School Library Media Specialist) erikoistumisopinnot
Katso:
http://www.ala.org/Content/NavigationMenu/Our_Association/Offices/Human…
http://www.ala.org/Template.cfm?Section=Education_and_Careers
http://falcon.jmu.edu/~ramseyil/libhistory.htm
(koulukirjastojen historiaa Yhdysvalloissa)
http://www.ala.org/Content/...
Molempia mainittuja lehtiä pitäisi löytyä hyvin pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista. Esim. Espoon kirjastojen Talo & koti -lehden tilauksia voi tarkastella HelMet -palvelussa Internetissä hakusanoilla: talo koti Espoo .
Lehtien numeroita voi varata paitsi asioimalla itse kirjastossa myös puhelimitse tai Internetin kautta.
Lehtien varaaminen HelMet-palvelun kautta on toistaiseksi hieman mutkikkaampaaa kuin muun aineiston varaaminen, mutta onnistuu. Ohje on HelMetin Ohjeet -osiossa: http://helmet.fi/search~S9*fin/k
"Voit valita varattavan lehden numeron vasta, kun olet antanut muut varaustiedot, esimerkiksi näin:
Etsi haluamasi lehden nimeketiedot ja napsauta joko painiketta Varaa tai painiketta Lisää koriin. Syötä omat...
Hei!
Kysymäsi kirja on ollut hiljattain Helsingin kaupunginkirjaston valintalistoilla ja sitä on tilattu seuraaviin kirjastoihin: Pääkirjasto, Rikhardinkatu, Kallio, Töölö, Oulunkylä ja Itäkeskus. Valitettavasti kirja ei ole vielä ehtinyt lainakuntoon, mutta se käsitellään pikana, joten se on tulossa lainattavaksi niin pian kuin mahdollista. Tarkkaa ajankohtaa en osaa sanoa, mutta voit tiedustella tilannetta joistain näistä mainitsemistani kirjastoista tai jostain muusta Helsingin sivukirjastosta, jos et näihin kyseisiin kirjastoihin pääse käymään. Kun kirjan tiedot on viety rekisteriin,
sen voi varata.
Begoña Olaviden ja Mudeiar-yhtyeen levyä Al-Son ei löydy kirjastojen kokoelmista. Internetistä osoitteesta www.soundandmusic.com levyn tiedot löytyvät. Onko levyä saatavissa, jää epäselväksi, mutta Helsingin kaupunginkirjastolle voi aina tehdä hankintaehdotuksen. Lomake löytyy kirjaston internetsivuilta www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp .
HelMet-kirjastojen kokoelmista löytyy yksi levy, jolla Begoña Olavide esiintyy:
Isabel I, reina de Castilla - luces y sombras en el tiempo de la primera gran reina del renacimiento 1451-1504. Lauluja ja soitinteoksia Isabel I:n ajalta 1451-1504.
Andalusialaista keskiaikaista musiikkia löytyy kolmelta levyltä:
Orchestra Arabo-Andalusa di Tangeri. Incontro a Tangeri. Musiikkia Andalusiasta...
Suomen kansallisbibliografia Fennica ei tunne teosta eikä kirjailijaa, joten ainakaan vielä sitä ei näytä suomennetun. Suurimpien suomalaisten kustantamojen sivuilta ei myöskään löytynyt ennakkomainintaa kirjan mahdollisesta tulevasta suomennoksesta, eikä liioin vapaalla internethaulla. Toisaalta kirja on niin uusi (julkaistu Ruotsissa tämän vuoden tammikuussa), että on hyvinkin mahdollista, että sen suomentaminen on jossakin kustantamossa tekeillä.
