Erkki Laurokarin sävellys "Orjanruusu" on julkaistu nuottina vain kokoelmassa "Kirje Karjalaan" (Fazer FM105133, 1971), joka näyttää olevan harvinainen julkaisu. Se löytyy kuitenkin ainakin Musiikkiarkistosta (entinen Japa) (https://www.musiikkiarkisto.fi/), mistä sitä kannattaa kysellä.
Heikki Poroila
Kulkukoirassa runo viittaa Pietarissa sijaitsevaan Kulkukoiran kellariin, joka aiemmin tunnettiin taiteiijoiden suosimana Kulkukoira-kabareena. Runo löytyy Anna Ahmatovan venäjänkielisessä runokokoelmassa Stihotvorenija i poemy sivulla 61.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1129594__Sstihotvorenija%2…
Männyt runo löytyy mahdollisesti muista Ahmatovan kootuista runoista, joita ei valitettavasti ole kirjastossani. Seuraavalla sivulla se löytyi
http://ahmatova.ouc.ru/sosni.html
Yksittäistä teosta, josta löytyisivät tarkasti listattuna kaikki Helsingin pommitusten osumat yksityiskohtineen, emme löytäneet. Aihepiiriä käsitellään kuitenkin lukuisissa teoksissa, joista pystynee muodostamaan varsin hyvän kokonaiskuvan. Erityisen tarkasti on dokumentoitu Helsinkiin helmikuussa 1944 tehdyt kolme suurhyökkäystä.
Teoksia Helsingin pommituksista yleensä:
Pesonen, Aake: Helsinki sodassa (1985)
Penttilä, Eino: Taistelu Helsingistä (1993)
Lappi, Ahti: Ilmatorjunta ilmasodassa 1794-1945 (2000)
Teoksia erityisesti Helsingin suurpommituksista 1944:
Mäkelä, Jukka L.: Helsinki liekeissä (1967)
Helminen, Martti & Lukander, Aslak: Helsingin suurpommitukset helmikuussa 1944 (2004)
Haapanen, Atso: Kohtalon yöt (2004)
Toivola, Esko...
Tietoa rakennusten peruskorjauksesta, avustuksista ja lainoista löytyy internetistä julkishallinnon suomi.fi-portaalista:
http://suomi.fi/suomi/yleiset/a-o_hakemisto/?q=peruskorjaus&lang=fi&val…
Helsingin kaupungin (http://www.hel.fi/) tuesta omakotitalojen pesurkorjauksiin tietoa osoitteesta:
http://cat.teho.net/software/asuntoasiainosasto/e-site/?group=00000035&…
Kyseessä lienee Maria Lähteenmäen teos Maailmojen rajalla: Kannaksen rajamaa ja poliittiset murtumat 1911-1944. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Hämeenlinna 2009.
Tutkimus käsittelee Kannaksen ja erityisesti Terijoen aluetta ja sen ihmisten arkisia valintoja poliittisesti jännittyneessä tilanteessa. Maria Lähteenmäki on arktisten alueiden ja Suomen historian professori Itä-Suomen yliopistossa. Hän on myös Pohjoismaiden historian dosentti Helsingin yliopistossa.
Lentoyhtiöiden visuaalisesta ilmeestä on saatavissa lähinnä
kirjallisuutta, joka käsittelee koneiden sisustusta, matkustamohenkilökunnan pukuja ja lehtoyhtiöiden
graafista ilmettä. Kullakin lehtoyhtiöllä on oma kokonaisilmeensä. Tiedot olisikin etsittävä erikseen yhtiöiden historioista.
Esim. Finnairin aloittaessa säännölliset lennot New Yorkiin v. 1969,
valittiin ensimmäisessä luokassa käytettäväksi astiastoksi Tapio Wirkkalan suunnittelema Ultima Thule.
Ohessa muutama kirjallisuusviite. Kaikki mainitut ovat saatavissa
Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta.
Hämeentie 135 A, 00560 Helsinki, www.aralis.fi/taik, kirjasto@uiah.fi.
Kirjallisuutta:
Lovegrove, Keith
Airline : identity, design and culture
London : Laurence King, 2000.
Tapio...
Hain pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta mitä erilaisimmilla hakusanoilla, mutta South Pacific : Etelämeren ulapoilla oli kaikista luontodokumenteista lähinnä etsimääsi, siinä on kyllä ainoastaan 2 DVD-levyä ja se on vuodelta 2009: http://www.helmet.fi/record=b1982032~S9*fin
Käytettävissämme ei ole moottoripyöräkerhojen säännöstöjä, mutta vaikuttaisi siltä, että mitään tiettyä ajojärjestystä ei ole, vaan käytännöt vaihtelevat. Kesken ajon järjestystä ei vaihdeta, mutta jo ajojen tauoilla se voi vaihtua. Kerhojen "upseerit" road captain ja asekersantti ovat usein letkan kärjessä.
Ehdottaisin ensimmäisenä John Spongin kirjaa "Miksi kristinuskon tulee muuttua tai kuolla" (2005). Vanhemmista mainitsisin vielä John A.T. Robinsonin kirjat "Rehellinen Jumalan edessä" (1965) sekä "Uusi uskonpuhdistus" (1965). Kirjojen saatavuustiedot pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta löytyvät osoitteesta: http://www.helmet.fi.
Kirjoista voi tehdä kaukolainapyynnon oman kotikirjaston kautta.
Lisätietoa kirjoittajista löytyy osoitteista:
http://en.wikipedia.org/wiki/John_Shelby_Spong
http://en.wikipedia.org/wiki/John_Shelby_Spong
Selvää vastausta kysymykseenne ei löytynyt. Internet-lähteiden mukaan tornin nimitys johtuu tornin paksusta ulkomuodosta. Mitään viittausta Tanskan kuningattareen tai muuhun Margaretaan ei tullut esiin.
Tornin nimi on aikaisemmin ollut Rosencrantz. Rikard Rosengarantz on ollut 1600-luvulla Pärnun ruotsalainen komendantti ja hänen vaimonsa nimi oli Margareta. Tällä ei välttämättä ole mitään tekemista tornin nykyisen nimen kanssa.
Toiseen kysymykseen, käännös tarkoittanee sitä, että tornista tuli ruutitorni, eli sitä käytettiin ruudin säilyttämiseen.
Lisätietoja mm. seuraavista lähteistä:
Viron mmerimuseo (http://www.meremuuseum.ee/)
Tallinnan kotisivu (http://www.tourism.tallinn.ee/fin)
Seppo Zetterberg: Viron historia (2007)
Kokonaista kirjaa hänestä ei näytä olevan. Kirjassa Keskipohjalaisia elämäkertoja (1995) hänestä on artikkeli. Hänen suunnittelemastaan Mäntän kirkosta on tehty pro gradu työ:
Mäntän kirkko 1920-luvun suomalaisen kirkkoarkkitehtuurin ilmentymänä / Elina Pöykkö (1993)
Joitakin artikkeleita löytyy:
- Savolainen, Katja, W. G. Palmqvist ja arkkitehtuurin jykevä tyyli
(Tekniikan vaiheita, 2000, nro 3, s. 5-23)
- Palmqvist, Henry, Kukon kortteli - kulttuurikortteli (Muoto, 1986, nro 2, s. 126-129)
Wikipediasta löytyy hänestä artikkeli:
http://fi.wikipedia.org/wiki/W._G._Palmqvist
Kirjan tiedot löytyvät Helmet-kirjastojen sivuilta, mutta yhtään kirjaa ei kirjastoissa ole, ja siksi varaaminenkaan ei onnistu. Mahdollisesti kirja on aikaisemmin jossakin kirjastossa ollut, mutta jouduttu esim. huonokuntoisena poistamaan.
Pääkaupunkiseudulla kirjaa on vain Svenska Handelshögskolanin kirjastossa. Tähän kirjastoon tarvitset oman kortin.
https://www.hanken.fi/sv/om-hanken/organisation/bibliotek
https://finna.fi
Kirjastomme matematiikkanerot ovat oeis.org-sivustoon viitaten (http://oeis.org/A000124) sitä mieltä, että ympyrän voi jakaa yhdellätoista suoralla viivalla korkeintaan 67 palaan.
Kyseessähän on siis klassinen pannukakkuongelma, josta löytyy lisätietoa esimerkiksi MathWorld-sivustolta (http://mathworld.wolfram.com/CircleDivisionbyLines.html).
Tiedonhaun aloittaminen yleisistä joulukirjoista on viisasta jo sen takia, että monet joulutavoistamme ovat saksalaista alkuperää tai Saksan kautta levinneitä (kuusi, useat joululaulut, jouluseimi). Yleisenä johdantona voisi lisäksi toimia v. 2000 ilmestynyt kirja 'Saksanmaalla : kansanelämää keskiajalta nykypäivään' / Matti Räsänen ja Outi Tuomi-Nikula (ISBN 951-746-142-9). Jouluseimiperinteestä eri maissa on tietoa Outi Kecskemetin 'Seimikirjassa' (ISBN 951-627-076-X). Joululaulujen ja -virsien alkuperää esitellään mm. seuraavissa kirjoissa: 'Taas kaikki kauniit muistot' / Reijo Pajamo (ISBN 951-0-11444-8) ja 'Rakkaimmat joululaulut ja niiden tekijät' / Markus Similä (ISBN 951-20-6173-2) sekä nettisivulla http://evl.fi/Virsikirja.nsf/...
Runo on Gustaf Frödingin Kävi maantiellä tanssi, suomennos on Larin Kyöstin. Runon alkuperäinen nimi on Det var dans bort i vägen ja se on kokoelmasta Gitarr och dragharmonika (1891).
Runo löytyy ainakin seuraavista kirjoista:
- Iltojemme iloksi (Gummerus 1947)
- Lausunta-ohjelmistoa (WSOY, 1929)
- Iloitse kanssani (Gummerus, 1945)
Nämä kasetit ovat ilmeisesti Harjulan omakustanteita, joista ei ole kappaleita eksynyt edes Kansalliskirjaston tai Jazz Pop Arkiston kokoelmiin. Käytännössä tällaiseen äänitteeseen käsiksi pääseminen on äärimmäisen hankalaa ja sattumanvaraista. Suomen äänitearkisto ei lainaa tallenteitaan, mutta ehkä kannattaa ottaa yhteyttä äänitearkiston puheenjohtaja Timo Wuoreen (tw@tiwuori.pp.fi, p. 040-5141315). (Heikki Poroila)
