"Lötkösen perheen tapaus" -runo löytyy Kaija Pispan teoksesta Titulein taikasanat (WSOY, 2004, ISBN 951-0-29362-8). Teosta on tällä hetkellä hyvin saatavissa HelMet-kirjastoista (1.12.2007).
Toivo Vuorelan Kansanperinteen sanakirja (WSOY, 1979) esittelee päivätyöpirkan, muistiinpanovälineen, johon merkittiin torpparin työpäivien määrä. Pirkka oli puukapula, jonka yhteen sovitettuihin puoliskoihin tehtiin merkit, minkä jälkeen kumpikin osapuoli otti oman puoliskonsa haltuunsa. Tarvittaessa voitiin puoliskojen merkkejä verrata keskenään. Vuorelan kirjan sivulta 341 löytyy piirros päivätyöpirkasta hakusanan "pirkka" kohdalta.
Suomen kansallisbibliografian mukaan Alex Haleylta on suomennettu vain kaksi kirjaa: Juuret (Roots)ja yhdessä Malcolm X:n kanssa toimitettu elämäkerta 'Malcolm X' (The autobiography of Malcolm X as told to Alex Haley).
Tuo asiasana 'Siperia' epäilemättä antaa jo aika kattavan tuloksen saatavasta kirjallisuudesta. Muita asiasanoja joita voi suositella ovat esim. Altai, Keski-Aasia, Itä-Aasia, Kaukoitä, Amurinmaa, Kaukasus, samojedit, tutkimusmatkat, tutkimusmatkailijat,löytöretket, ulkosuomalaiset, Venäjä, suomalais-ugrilaiset kansat, arktiset kulttuurit, kielitieteilijät, kansatieteilijät. Näillä ei kuitenkaan löydy ruotsinkielistä kirjallisuutta, vaan sen hakuun pitää käyttää ruotsinkielisiä vastineita, esim. Sibirien, Asien, Östasien jne. Mainitsen erikseen pari tärkeää teosta:
/// Max Engman: Suomalaiset Venäjällä, lähdeopas. - 2004/// ja ///Max Engman: Suureen itään, suomalaiset Venäjällä ja Aasiassa. - 2005 ///. Jälkimmäisessä on laaja...
Helmet-kirjastojen käyttösäännöissä asiasta sanotaan vain näin:
"Henkilökohtaisen kirjastokortin, lainausoikeuden ja tunnusluvun saat mistä tahansa HelMet-kirjastosta tai kirjastoautosta. Kortin saat, kun ilmoitat osoitteesi ja esität kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite."
( http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_… )
Joten kyllä, yllä mainituin edellytyksin saat kirjastokortin, ja sen saa kyllä saman tien.
Joutsenon kirjaston kokoelmissa on tällainen kirja: Etzolg, VW Transporter & Caravelle 1990-1995: korjausopas. Tämän uudemmista malleista Joutsenosta ei korjausopasta löydy. Uudempien mallien opasta (Etzolg, Volkswagen Transporter & Caravelle 1990-2003 bensiini- ja dieselmallit: korjausopas, 2004) on kuitenkin monissa kirjastoissa eri puolilla Suomea. Voit saada kirjan kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Tässä vastauksessa oletetaan, että halutaan löytää lapsen kasvamiseen liittyviä runoja.
Kirjastossa on kirja, jossa lastenrunoja on aiheittain. Teos on Koski, Mervi: Lastenrunojen hakemisto 1 ja 2. Aiheesta kasvaminen tai kasvu on mainittu nimeltä mm. seuraavia runoja (suluissa teos): Piis piis pientä lasta (Kuukernuppi), Enkös mieheltä jo näytä (Immi Hellen: Lapsuuden lauluja), Iso ja pieni (Kaija Pakkanen: Runoretki), Kodin tyttöselle (Immi Hellen: Lapsuuden lauluja), Kukapa muu (Ester Ahokainen: Soita, soita kissankello), Pienet jalat - isot jalat (Kaija Pakkanen: Hassu noita), Päivä paistaa (Martti Haavio: Aarteiden kirja), Vuodet (Arvid Lydecken: Kotoa ja kaukaa).
Runoja on toistaiseksi asiasanoitettu hyvin vähän, joten kannattaa...
Mikkelin yhteiskoulun ja Mikkelin kauppaoppilaitoksen vuosikertomukset ovat kotiseutukokoelman aineistoa. Niitä voi joko tutkia tai lainata kuittilainana kotiin
Trubaduurin laulu on lp-levy vuodelta 1980. Se sisältää Tapani Suonto -nimisen tekijän säveltämiä, sanoittamia ja esittämiä lauluja. Mikään näistä lauluista ei ole nimeltään Trubaduurin laulu, joten sen nimistä runoa ei tähän levyyn sisälly. Muutakaan tietoa tämän nimisestä runosta en löydä, varsinaista runohakemistoa ei maassamme ole laadittu vaikka se olisi todella tarpeellinen.
Kyllä, konsolipelien lainaus on vastikään aloitettu Tampereella. Pelit löytyvät tietokannasta aivan samoin kuin mikä tahansa muu kirjastoaineisto. Pelien laina-aika on kaksi viikkoa. Yhdellä asiakkaalla voi samanaikaisesti olla lainassa PIKI-kirjastojen konsolipelejä enintään 5 kpl. Kirjasto ei lainaa pelikonsoleita eikä pelien oheislaitteita.
Alla olevasta linkistä aukeaa luettelo kirjastoista, joissa Btj:n tuottamaa ja ylläpitämää Aleksi-viitetietokantaa voi käyttää. Pääkaupunkiseudulla tällaisia ovat Eduskunnan kirjaston ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastot sekä Diakonia-ammattikorkeakoulun Haaga-Helia -ammattikorkeakoulun ja Laurea-ammattikorkeakoulun kirjastot.
Tietokannan käyttöoikeudesta kerrotaan näin:
”Palvelua saavat käyttää sopimukseen osallistuvan organisaation opiskelijat, tutkijat, henkilökunta (---) sekä kirjaston paikallisasiakkaat.” Etäkäyttömahdollisuus sinulla olisi siis vain em. oppilaitosten opiskelijana.
https://wiki.helsinki.fi/display/FinELib/Aleksi+-tilaajat
http://wiki.helsinki.fi/display/FinELib/Aleksi
Tekijänoikeussivuston mukaan "tekijänoikeus tarkoittaa tekijän lähtökohtaista yksinoikeutta päättää teoksensa käytöstä". http://www.tekijanoikeus.fi/tekijanoikeus/ . Tekijänoikeus on voimassa tekijän eliniän ja 70 vuotta hänen kuolemansa päätyttyä.
Kannattaa olla yhteydessä tekijänoikeudet omistavaan tahoon tai teoksen kustantajaan. Esimerksi WSOY:n sivuilla kerrotaan: "Kansikuvan tai kirjailijakuvan saa julkaista vain kirjasta/kirjailijasta kertovan artikkelin yhteydessä tai kirjan/kirjailijan markkinointiin liittyvissä julkaisuissa."
http://www.wsoy.fi/palvelut/medialle/
Otavan vastaava sivusto: "Otavan kansikuvien ja kirjailijakuvien käyttö on sallittua kirja-arvostelujen ja kirjaa tai kirjailijaa käsittelevien artikkeleiden ja...
Kyseessä saattaisi hyvinkin olla Johan Fabriciuksen romaani ”Venetsian seikkailija” (WSOY, 1937; toinen painos 1960). Kirja on tosiaan suomennettu hollannista (”hollanninkielisestä 4. painoksesta suomentanut Toini Jännes”). Kirjan saatavuuden HelMet-kirjastoista voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä teoksen nimellä.
Kirjan sisällöstä on vaikea kertoa lukematta sitä kokonaan, mihin tämän palvelun puitteissa ei valitettavasti ole mahdollisuutta. Selailun perusteella kyseessä näyttäisi kuitenkin olevan tunteita ja seikkailuja täynnä oleva opus, joka päättyy aika synkkään sävyyn. Kirja on kirjoitettu preesensmuodossa, joten jos sellainen tyyli ärsyttää, en voi suositella sitä. Kuten nimikin vihjaa, tapahtumat sijoittuvat...
Tällä hetkellä HelMet-verkkokirjastossa on sellainen ohjelmavirhe, että joidenkin nimekkeiden kohdalla Firefoxilla varausta tehdessä järjestelmä antaa mainitsemasi virheilmoituksen. Vikaa selvitellään, mutta toistaiseksi ongelman voi kiertää joko
a) kirjautumalla ensin omiin tietoihin ja tekemällä varauksen vasta sitten tai
b) käyttämällä HelMetin perinteistä versiota (valitse etusivulta linkki "Perinteinen aineistohaku") tai
c) käyttämällä jotakin muuta selainta kuin Firefoxia.
Viimeinen suomennettu Sweet Valley High -sarjan osa on Francine Pascal: Rakkauden tanssi (Osa 50). Se kertoo kiinalaistaustaisen Jade Wun elämästä, joka tasapainoilee kiinalaisen ja amerikkalaisen elämäntavan välillä. Jadelle tarjoutuun soolotanssijan osa koulun tanssishowssa ja isänsä kielloista huolimatta hän osallistuu harjoituksiin. Hän tapaa siellä Davidin. Vaikeuksien jälkeen he alkavat seurustella, ja lopussa Jaden isäkin hyväksyy Davidin.
Vanhaa Tamperetta kuvaavia romaaneja ovat mm. seuraavat.
Laitinen, Tuure: Amurin poijaat (1973)
Lepokorpi, Erkki: Käy ruusutkin kukkimaan (1977), Rautakoura ja Pulmunen (1980), Lasikuisti (1982)
Pennanen, Eila: Himmun rakkaudet (1971), Koreuden tähden (1972), Ruusuköynnös (1973), Santalahden aika (1986), Kulmatalon perhe (1988)
Toijala, Anneli: Lentäkää linnut (1976)
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan Eino Leinoa ei ole käännetty espanjaksi. http://dbgw.finlit.fi/kaannokset
Tässä espanjantaitoisen kirjastovirkailijan suorasanainen käännös tekstille.
Mi única esperanza: un momento pequeño sin pena.
Sé que la paz se me está permitida en tierra.
Al camino del buscador no está preparada un descanso dulce.
Tiedustelin asiaa Tammelta, ja sieltä kerrottiin, ettei Tammi näillä näkymin jatka Keplo Leutokalma -sarjan julkaisemista. Seuraavia osia ei siis ole tulossa suomeksi, jollei Tammi muuta päätöstä tai sarjan julkaisu siirry jollekin muulle kustantamolle.
Tammelle voi laittaa asiasta palautetta. Osoitteesta http://www.tammi.fi/kustannusosakeyhtio-tammi löytyvät kustantamon yhteystiedot.
Suomen kansallisbibliografian mukaan yhtään hänen runoteostaan ei ole käännetty suomeksi. Kuitenkin hänen yksittäisiä runojaan on suomennettu. Kirjasta: Tähtien väri: valikoima amerikkalaista runoutta löytyy 16 E.E. Cummingsin runoa suomennettuna.
Tämä kirja on Porvoon kaupunginkirjastossa.