Miten ja missä sitaatteja aiotaan käyttää (yksityisesti, julkisesti) ratkaisee paljon.
Tekijänoikeus suojaa teoksen ja sen käännöksen saattamista yleisön saataviin. Julkista esittämistä on esim. oma kotisivu. Tarvitaan siis lupa sekä tekijältä että kääntäjältä. Suoja-aika on 70 vuotta tekijän tai viimeksi kuolleen tekijän kuolinvuodesta (Saint-Exupery katosi 1944).
Tekijänoikeuslain (8.7.1961/404) siteerausoikeutta koskevan pykälän mukaan
"Sitaatti
22 § (24.3.1995/446)
Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa."
Opetusministeriön alainen tekijänoikeusneuvosto antaa lausuntoja tekijänoikeuslain sovellusta koskevissa kysymyksissä maksutta http://www.minedu.fi/OPM/...
Näyttää siltä, ettei tekniikan alalta ole julkaistu norja-suomi sanakirjaa. Sekä Suomen kansallisbibliografia Fennica http://finna.fi että Helsingin yliopiston kirjaston tietokanta Helka http://helka.csc.fi eivät anna kuin yleisen suomi-norja-suomi sanakirjan. Suomi-norja-suomi -taskusanakirja / Farbregd, Turid löytyy myös Helsingin kaupunginkirjastosta. Saatavuustiedot Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi
Suomi-ruotsi -tekniikan ja kaupan sanakirja / Talvitie, Jyrki K. kuuluu myös Helsingin kaupungin kirjaston kokoelmiin.
Suurimpien sanakirjakustantajien kuten WSOY:n http://www.wsoy.fi tai Gummeruksen http://www.gummerus.fi sivuilta ei löydy norja-suomi sanakirjaa tekniikan alalta. Ei myöskään Akateemisen kirjakaupan tuotehausta...
Kappaleet pystyy liittämään niin ettei taukoa jää. Se miten hyvin kappaleet miksataan toisiinsa kiinni niin että vaihto on sulava, vaatii hyvää korvaa.
Dj mikseriä Myllypuron mediakirjastosta ei löydy. Editointitilassa on käytössä Nuendo, Reason sekä Ableton ohjelmat. Niillä varmasti pystyy editoimaan kappaleita yhteen ja tallentamaan cd-levylle.
Myllypuron mediakirjastossa on 10.9 alkaen media-assistentti maanantaisin paikalla jolle varata ajan kirjastoon soittamalla tai käymällä paikan päällä. Editointitila on tarkoitettu yli 15-vuotiaille.
Myllypuron mediakirjasto http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirjas…
Kysymäsi kirja on omakustanne, eikä kuulu Helsingin Kaupunginkirjaston kokoelmiin. Sitä on Oulun Yliopiston sekä Åbo Akademin lisäksi Helsingissä
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston etnologisella osastolla. SKS:n p.(Suomi/Helsinki) 1312 3274. Heidän kotisivunsa on osoitteessa http://www.finlit.fi/ Kirjaa voi tiedustella kaukolainaksi.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen kokoelmissa ei ole Jussi Kylätaskun Haapoja -näytelmää. Helsingistä se löytyy Teatterikorkeakoulun kirjastosta, mutta tällä hetkellä kaikki kirjat ovat lainassa. Tästä linkistä näet tilanteen:
http://finna.fi Maakuntakirjastoista muualla Suomessa se on vain Lahden kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta ainoa kappale on lainassa ja varauksiakin on.
Yksittäisiä, omakustanteisia näytelmiä, jollainen tämäkin on, on usein vaikea saada lainaksi. Hyvä paikka näytelmien löytämiseen on Suomen näytelmäkirjailijaliiton kirjasto. Sinne pääsee tästä osoitteesta:
http://www.sunklo.fi/
Liiton näytelmäluettelon mukaan Kylätaskun Haapoja -näytelmäkin on kirjaston kokoelmissa.
Kysymyksesi ovat laajoja ja niihin voi vastata "oikein" kovin monella tavalla. Alla lähteitä ja linkkejä, joista toivoakseni löydät itsellesi sopivia vastauksia.
Kirjoja:
- Ihmisen ravitsemus / Berit Haglund, Terttu Huupponen, Anna-Liisa Ventola, Pirjo Hakala-Lahtinen
- Tunteet ja syöminen / Irene Kristeri
- Ravitsemus ja terveys / Sirkku Kylliäinen, Marketta Lintunen
Nettilähteitä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ravinto
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dia00…
http://yle.fi/vintti/yle.fi/genreportaalit/portaali-1009.html?genre=ter…
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00…
http://www.avoin.helsinki.fi/oppimateriaalit/ravitsemustieteen_perustee…
http://www.syomishairioliitto.fi/...
Kyseessä Pave Maijasen esittämä kappale ”Näinkö rakkaus palkitaan”. Tunnistuksesta kiitokset menevät kollegalle Posion kirjastoon. Kappale löytyy Maijasen levyltä ”Kuutamokeikka” (EMI Finland, 1990). Levyn saatavuuden HelMet-kirjastoista voi katsoa osoitteesta http://luettelo.helmet.fi.
Tästä osoitteesta löytyy kuva jossa esitellään kuinka uusi kirja avataan ensimmäisellä kerralla:
http://kirjansidonta.blogspot.com/2010/09/kuinka-uusi-kirja-avataan.html
Valitettavasti kuvan teksti on englanninkielinen mutta kuvasta näkyy kuitenkin millä tavalla pitäisi toimia.
Paul Harrisin ”Clowns” sisältyy ainakin julkaisuun Moments musicaux, jonka tekijäksi eri kirjastotietokannat antavat nimen Åsa Gustavsson. Soitinkokoonpano muodostuu huilusta ja pianosta. Kyseessä on cd-levy.
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista tuota julkaisua ei valitettavasti ole saatavilla. Muualta Suomenmaasta sen voi toki saada tännekin kaukolainana. Tosin eipä levyä taida olla lainattavana muualla kuin Oulun kaupunginkirjastossa! Etsin Harrisin teosta Frank-monihaun kautta maakuntakirjastoalueittain (http://monihaku.kirjastot.fi/ > maakuntakirjastoalueet), käytännössä siis kaikista Suomen yleisten kirjastojen kokoelmatietokannoista. Tarkistin myös erikoiskirjastojen, yliopistokirjastojen ja ammattikorkeakoulujen tietokannat....
Emilia on peräisin muinaisroomalaisesta Aemilius-ylimyssuvun nimestä. Sen miespuolisia vastineita ovat Emil, Eemil ja Eemeli. Emilia yleistyi 1700-luvulta lähtien ympäri Eurooppaa. Suomenkieliseen almanakkaan nimi tuli vuonna 1851 muodossa Emelia, mutta jo seuraavana vuonna se muutettiin Emiliaksi.
Sofia on kreikkalaisperäinen nimi, joka tulee kreikan viisautta merkitsevästä sanasta sopheia. Nimeä on kantanut kolme varhaiskristillistä marttyyriä. Tunnetuin heistä on italialainen ylhäisönainen ja leski, jonka tyttäret Pistis (usko), Elpis (toivo) ja Agape (rakkaus) surmattiin julmasti ja joka koki itsekin marttyyrikuoleman. Suomalaisessa almanakassa nimi Sofia (välillä myös muoto Sophia) on ollut 1700- luvun alusta saakka.
Suomessa nimi...
Lainaushistoria pitää itse ottaa käyttöön. Se ei siis automaattisesti tallenna tietoja lainaamastanne aineistosta, vaan siihen tallentuvat tiedot lainoistanne siitä lähtien kun olette ottanut lainaushistorian käyttöön. Se tapahtuu klikkaamalla omien tietojen sivulla vasemmassa laidassa näkyvää painiketta "lainaushistoria" ja sen jälkeen painiketta "tallenna lainaushistoria".
Tähän kysymykseen on vastattu osittain aiemminkin, kannattaa siis kurkata sivun
vasemmassa reunassa olevaan arkistoon (asiasana härkönen anna-leena). Internet-linkit ovat kuitenkin osittain muuttuneet, joten laitan vastauksen uudestaan.
Anna-Leena Härkösestä löytyy tietoja esim. seuraavista teoksista: Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita (2000), Kotimaisia nykykertojia, osa 1 (1997), Härkönen, Anna-Leena: Heikosti positiivinen (2001) ja Tulusto, Esko: Elämää Suomessa, henkilägalleria (1990). Tietoja on myös videolla Kirjailijan puhetta, osa 6 Anna-Leena Härkönen (1991).
Anna-Leena Härkönen on näytellyt useissa elokuvissa, käsikirjoittajana hän on ollut tv-sarjassa Vuoroin vieraissa 1-3 (1997) yhdessä Pekka Milonoffin ja Sirpa...
Astrid Lindgrenistä ja hänen tuotannostaan löydät tietoja esimerkiksi seuraavilta internet-sivuilta
http://www.astridlindgren.se/
http://www.info.uta.fi/kurssit/a9/astrid/
http://www.lysator.liu.se/nordic/authors/lindgras.html
Lisää linkkejä löydät Kirjastot.fi:n linkkikirjastosta osoitteesta
http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto/selaus.asp
Lindgrenistä ja hänen teoksistaan on myös kirjoitettu monia kirjoja. Esimerkiksi
Edström, Vivi: Astrid Lindgren och sagans makt (1997)
Ljunggren, Kerstin: Lastenkirjailija Astrid Lindgren (1997)
Strömstedt, Margareta: Astrid Lindgren (suom. 1988)
Kirjoja voit kysellä lähikirjastostasi.
Käy ensin tutustumassa Kirjastot.fi-sivuilta löytyvään linkkikirjastoon: http://www.kirjastot.fi/FI/linklibrary/default.asp
Kohdassa "Filosofia" on linkki Berkeley-aiheiselle sivulle.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta löytyy useita Berkeley-aiheisia teoksia. Tutustu myös filosofian ja filosofian historian yleisteoksiin esimerkiksi:
Saarinen Esa: Länsimaisen filosofian historia huipulta huipulle Sokrateesta Marxiin
Aineistohaku löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi
Turun kaupunginkirjastosta löytyy teräksen valmistuksesta lähinnä historiikkeja kuten huomasitkin. Kannattaisikin kääntyä korkeakoulukirjastojen puoleen. Voit tarkastella heidän kokoelmiaan Linda -tietokannan (Yliopistokirjastojen yhteistietokanta) kautta http://finna.fi
Valitse Lindasta tarkennettu haku. Voit käyttää asiasanana esim. "terästeollisuus" tai voit yhdistellä asiasanoja: "terästeollisuus", "ruostumaton", "teräs", "valmistus". Voit myös hakea asiasanoilla "terästeollisuus" ja "Eurooppa" tai "terästeollisuus" ja "Kiina", jolla löytyy esim. teos
Is China a risk or an opportunity for Europe? : an assessment of the automobile, steel, and ship, 2008. Tätä teosta on esim. Turun kauppakorkeakoulun kirjastossa.
Tietoa näyttelijöistä ja elokuvista löytyy englanninkielisestä The Internet Movie Database -tietokannasta, jonka osite on http://www.imdb.com/ . Sen mukaan Hilary Duff on näytellyt monissa TV-sarjoissa ja pääosaa ainakin seuraavissa elokuvissa: The Lizzie McGuire movie (2003); Cheaper by the dozen (2003), suom. Villi tusina; A cinderella story (2004), suom. Tuhkimotarina; Chad Michael Murray, raise your voice (2004), suom. Kesän sävelet; The perfect man (2005) ja Material girls (2006).
Lisää tietoa Hilary Duffista löytyy mm. suomenkielisestä Wikipediasta, nettitietosanakirjasta, osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Hilary_Duff .
Muut lähteet: http://www.leffatykki.com .
Löydät maoreja koskevaa kirjallisuutta Piki-verkkokirjastosta laittamalla asiasanaksi ”maorit”. Kannattaa tehdä lisäksi toinen haku asiasanoilla ”Uusi-Seelanti” ja ”historia”. Tulokseksi saat mm. Orbell: The illustrated encyclopaedia of maori myth & legend, Simmons: Whakairo: maori tribal art, Maori art & culture, Thomas: Oceanic art, Bellwood: The Polynesians, Varto: Ihmisen tie 2, Ihmisen suku 4, Sahlins: Islands of history. Materiaali on pääosin englanninkielistä. Suomenkielistä aineistoa löytyy esim. isoista tietosanakirjoista.
Maorien musiikista löytyy ao hauilla myös aineistoa. Melkein kaikissa Uutta-Seelantia koskevissa matkaoppaissa käsitellään maoreiden historiaa ja kulttuuria.
Aleksi ja Arto –tietokannoista, joita voit...
Ehkäpä Kristiina Louhen kirjoittamassa Aino -sarjassa löytyisi sopivia kirjoja. Samalta tekijältä on ilmestynyt myös Tomppa -kirjoja. Lisäksi on Maisa -kirjoja. Kaikkia näitä saa kirjastosta. Täällä Sellon kirjastossa on Lastenmaassa Taaperohylly, josta voi lisäksi löytyä paljon sopivia teoksia.
