Rauman kirjasto on laatinut valikoimaluettelon otsikolla Matkustelua kaunokirjallisesti. Tässä luettelossa on mukana myös käännöskirjallisuus.
http://www.rauma.fi/kirjasto/lukuvinkkeja/matkustelua_kauno.htm
Voit hakea matkakirjallisuutta Hämeenlinnan kaupunginkirjaston verkkokirjastosta. http://hameenlinna.kirjas.to/
Kirjoita tarkennetun haun näytöllä asiasanakenttään hakusanat: matkakirjallisuus tai matkat tai matkailu tai vaellusromaanit. Rajaa haku vielä seuraavasti: luokka: kaunokirjallisuus, pääkielet: suomenkieliset teokset, aineistolaji: kirja, osastot: aikuistenosastot. Hakutulokseksi saat listauksen kirjoista, mutta valitettavasti listassa ovat mukana myös käännösromaanit. Klikkaamalla teoksen nimeä pääset tarkempiin tietoihin....
Runoilija Sirkka Seljan (oik. Sirkka-Liisa Tulonen) vanhemmat olivat maanviljelijä Jalmari Tulonen ja Hilja Auroora Eerola. (lähde: Suomen kirjailijat 1917-1944, 1981) Sisaruksia ei mainita.
Sirkka Selja syntyi Hämeenkoskella vuonna 1920 ja pääsi ylioppilaaksi Lahden yksityisestä tyttölyseosta vuonna 1942. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa historiallis-kielitieteellisellä osastolla. Lähde: kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasampo:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175989474530#.VL-…
Yksityiselämästään Selja ei ole paljon kertonut. Kotiliesi-lehdessä (1986, nro 14, s. 2-5) on hänen haastattelunsa, jossa hän mm. kertoo, että yksinäisyys ja hiljaisuus ovat kirjoittamisen edellytys. Mutta että runoilijakin tarvitsee...
Hola! - lehti on edelleenkin tilattu myös vuodeksi 2007 useisiin Helsingin kaupunginkirjastoihin. HelMet -haun (http://www.helmet.fi/screens/opacmenu_fin.html) kautta voi kuitenkin todeta, että viimeksi tulleet numerot ovat joulukuun alkupuolelta, mutta sen jälkeen ilmestyneet lehdet ovat myöhässä eli eivät ole lainkaan tulleet.
Lehden tietoja voit tarkistaa kirjoittamalla "teoksen nimi"-kenttään Hola ja valita aineistoksi "lehdet". Saadusta viitelistasta voit valita Hola!:Helsinki, jolloin saat näkyviin Helsinkiin tilatut lehdet. Kunkin kirjaston kohdalta "viimeksi saapuneet"- linkistä näkee sekä vastaanotettujen että odotettavien lehtien saapumispäivämäärät.
Toistaiseksi meillä ei ole tietoa lehtien myöhästymiseen, niiden perään on...
1800-luvun alussa Suomessa vaikutti vahvasti kustavilainen tyyli, joka tuli meille Ruotsista. Se levisi aatelisten välityksellä heidän kartanoihinsa ja myös ruotsalaisten puuseppämestareiden tekemien huonekalujen kautta. Tyyli kotiutui kartanoiden, pappiloiden ja porvariskotien lisäksi maataloihin jääden vallitsevaksi pitkälle 1800-luvulle. Kustavilaisen tyylin tunnusmerkkejä ovat yksinkertainen selkeys, suoralinjaisuus ja keveys sekä muodon ja mittasuhteiden harmonia. Ornamentiikka on hillittyä ja valikoivaa. Väreistä yleisin oli helmenharmaa, mutta pastellisävyisiä rosaa, sinistä ja vihreää käytettiin myös. Kalusteista olivat suosittuja mm. hoikkajalkaiset kirjoituslipastot ja pinnasohvat, mutta yleisin kustavilainen kansanhuonekalu oli...
Suomen elokuva-arkiston kirjaston ystävällisellä avustuksella löytyi seuraava tieto: Suomen kansallisfilmografian (osa 6) kuvauspaikkaluettelon perusteella näyttäisi siltä, että kyseessä on Itäinen Puistotie 7 A (Kleinehin huvila).
Varsinaisesti dialogipohjaista kaksikielistä materiaalia sisältävät suggestopediset oppikirjat, joita saksan kielestä löytyy seuraavasti:
- Marckwort, Auvo: Machen Sie mit!: saksaa suggestopediseen opetukseen, Otava, 1984
- Manner, Kristina: Über alle Mauern : saksaa suggestopedisesti , Finn Lectura, 1990
Edelleen samoja dialogeja sekä että saksaksi että suomeksi sisältää matkailualan oppikirja:
- Koivisto, Silja-Leena: Sujuvaa matkaa saksaksi, Otava, 2004. Siinä dialogit ovat aiheenmukaisessa järjestyksessä ja helposti löydettävissä sisällysluettelosta.
Muita kaksikielisiä kielen opiskeluun tarkoitettuja teoksia, joista voisi olla höytyä ovat
- Finnisch-deutsches Sprichwörterbuch = Suomalais-saksalainen sananlaskukirja / hrsg. = toim....
Viimeisimmät kirjavinkkauksen sm-kilpailut käytiin 13.11.2010 KIRJASET -lasten ja nuorten kirjatapahtumassa Sastamalassa, teemana oli kierrätys.
Kilpailun säännöt kuuluivat:
Vinkkaa valitsemaasi lasten- tai/ja nuorten kirjallista teosta. Tyyli vapaa ja variointi suotavaa. Vuoden teeman, KIERRÄTYKSEN, huomioonotto toivottavaa.
Vinkkauksen tarkoitus on saada yleisön jäsenet kiinnostumaan vinkatusta teoksesta niin, että heille iskee lähitulevaisuudessa vastustamaton halu tarttua teokseen.
Vinkataan yhtä kirjaa, vinkkauksen maksimikesto 5 min. Taustanauhojen käyttö on kielletty, mutta soittimet, rekvisiitta ja kaikki uusi ja ennennäkemätön sekä omaperäinen on ehdottoman piristävää ja tervetullutta.
Kirjavinkkariyhdistys
http://www.kirjaset.fi...
YSA--yleinen suomalainen asiasanasto heter Allärs--allmän tesaurus på svenska, och finns i referenssamlingar på större bibliotek. Den har utkommit år 1996. I VESA verkkosanasto finns i Internet i finsk version http://vesa.lib.helsinki.fi/.
Pääkaupunkiseudun Helmet-yhteisluettelotietokannasta http://www.helmet.fi löytyy kaksi suomenkielistä kirjaa, joista on sinulle apua. Jos olet tekemeässä opinnäytetyötä aiheesta tarvitset todennäköisesti materiaalia melko laajasti. Sellaisia kauhukertomuksia, jotka eivät ole mangasarjakuvia, löytyi yllättävän vähän.
Kirjasta "Vampyyrit kansanperinteestä populaarikulttuuriin" (Turun yliopisto 2011) löytyy Maria Patjaksen artikkeli "Vampyyrit japanilaisen populaarikulttuurin tuotteissa". Kirjan ovat toimittaneet Tuomas Hovi & Merja Leppälahti ja se kuuluu Turun yliopiston Folkloristiikan julkaisuja -sarjaan.
Toinen kirja on nimeltään Intohimon karma : Japanin kummitustarinoita (Orienta 2003). Kirjan on kirjoittanut Lafcadio Hearn....
Googlen kuvahaulla http://www.google.fi löytyy Saima Harmajan kuva osoitteesta http://www.vihrearouva.net/kirjallisuus/harmaja.html Harmajan kuva löytyy myös ainakin teoksista Suomen kirjailijat 1917-1944 (keskiaukemalla) ja Maailman kirjat ja kirjailijat. Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun kirjastoissa voit katsoa aineistohaku HelMetistä http://www.helmet.fi
Anne Frankin valokuvia löytyy myös Googlen kuvahaulla. Kirjojen Nuoren tytön päiväkirjan ja Anne Franks dagbok etukansissa on myös Anne Frankin valokuvat.
Aivan ilmeisesti näitä valokuvia voi tekijänoikeuslain mukaan käyttää vapaasti. Tekijänoikeuslain 49 a §:n mukaan oikeus valokuvaan on voimassa, kunnes 50 vuotta on kulunut sen vuoden päättymisestä, jona kuva valmistettiin.
Tällainen mahdollisuus on lähiaikoina tulossa Oulun kaupunginkirjaston musiikkiosastolle, luultavasti jo tammikuun aikana.
Kun palvelu on tarjolla, siitä tiedotetaan osaston kotisivulla http://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/musiikki sekä Oulun musiikkikirjasto -Facebook-sivulla (linkki löytyy kotisivulta).
Jokisen teoksesta on kirjoitettu artikkeleita tai arvosteluja ainakin seuraavissa aikakausjulkaisuissa:
Sosiologia 1999, Kirja-arv., nro 2, sivu 149-151; Kotiliesi 1997, nro 9, sivu 26;
Tiedepolitiikka 1997,Kirja-arv., nro 1, sivu 61; Synteesi 1996, Kirja-arv., nro 4, sivu 108-110;
Dialogi 1996, Kirja-arv., nro 8, sivu 45; Naistutkimus 1996, Kirja-arv., nro 4, sivu 56-58;
Socius 1996, Kirja-arv., nro 4, sivu 31; Kauneus ja terveys 1996, nro 10, sivu 76-78;
Hyvä terveys 1996, Kirja-arv., nro 6, sivu 63; Anna 1996, nro 16, sivu 11-12;
Kaks' plus 1996, nro 5, sivu 12
Hei!
Kirjallisuutta tai artikkeleita ei löydy, tämän vahvisti myös soitto kampaajalle. Hän neuvoi kysymään siitä kampaamosta, joka locksit on sinulle tehnyt. Kampaajan mukaan netin ohjeiden ristiriitaisuus johtuu siitä, että asiasta todella on erilaisia mielipiteitä. Netin keskustelupalstojen perusteella takkupäät pesevät hiuksensa hyvin erilaisilla shampoilla, kuitenkin tuntuivat olevan ihan tavallisia marketin ja lähikaupan tuotteita. Wikipedian ohje "Päänahka kannattaa pestä shampoolla, jolla ei ole hiuksia hoitavia ominaisuuksia ja joka ei sisällä silikonia, väri- tai hajuaineita" (http://fi.wikipedia.org/wiki/Rastatukka) siksi, että hius pysyisi takussa, tuntui kampaajan mielestä järkevältä. Toisaalta hiukset ja päänahka voivat kuivua...
Kyseessä lienee mukaelma Kaarlo Kramsun runoon Ilkka (kokoelmassa Runoelmia, WSOY 1887) sisältyvästä seitsemännestä säkeestä
"Ken vaivojansa vaikertaa, On vaivojensa vanki,
Ei oikeutta maassa saa, ken itse sit’ ei hanki.”
Leevi Madetoja on säveltänyt tämän runon, mutta se ei ole yleisesti tunnettu lauluna. Myös Lauri Ikonen on säveltänyt tämän runon yksinlauluksi (opus 26, nro 1), mutta sekään ei ole erityisen tunnettu.
Lause "Ei oikeutta maassa saa, ken itse sit’ ei hanki" lienee aika yleisesti käytetty sanonta musiikin ulkopuolellakin.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kuntien kirjastot valitsevat aineistonsa itsenäisesti, eli jokaiseen kunnankirjastoon tai kirjastokimppaan on tarjottava kirjaa erikseen. Kirjastojen yhteystiedot voi saada excel-taulukkona kirjastot-fi-toimitukselta
http://www.kirjastot.fi/toimitus
Kirjastoilla on myös kilpailutetut sopimukset aineiston hankinnasta. Hankinnat tehdään näiden sopimushankkijoiden kautta.
BTJ kirjastopalvelu ja Kirjavälitys ottavat listoilleen yksittäisiä kirjoja ja tarjoavat niitä kirjastoille:
http://www.btj.fi/
http://www.kirjavalitys.fi/
Voi myös laittaa ilmoitukset Kirjastot.fi-sivuston Pienkustantajien uutuuksia –palstalle, ja saada näkyvyyttä kirjalleen:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI...dotteet/
Maanpuolustajat-marssin nuotit ja sanat löytyvät mm. Wilho Siukosen teoksesta Nuorten laulukirjan säestyksiä (Otava 1945). Kyseinen nuottikirja on myös Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Kirstinän teos taitaa olla uusin kokonaisesitys Suomen kirjallisuudesta. Toinen paljon luettu on Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historia (1997). Suomalaisia kirjailijoita esitteleviä uudempia teoksia ovat mm. Sinikka Heräjärven Kotimaisia kirjailijoita kolmelta vuosisadalta (2002) ja Suomalaisia kirjailijoita - 1500-luvulta 2000-luvulle (2004).
Maailmankirjallisuudesta on Kouvolan kirjastoissa mm. Kirjallisuus kautta aikojen: antiikista nykyaikaan (2010) sekä Maailman kirjallisuus 1-4, julkaistu jo vuosina 1963-65. Kiinnostavia voisivat olla myös seuraavat englanninkieliset: 1001 books you must read before you die (2006), joka esittelee kirjoja eri ajoilta ja eri puolilta maailmaa sekä The atlas of literature (1996), joka esittelee...
Sotalapsien siirtoa Ruotsiin hallinnoi sosiaaliministeriön lastensiirtokomitea, jonka aineistoa säilytetään Kansallisarkistossa. Aineistoon sisältyy esimerkiksi sotalapsia koskevia henkilökortteja.
Mikäli Kansallisarkistosta ei löydy tietoja, saattaa ruotsalaisista arkistoista löytyä.
Ruotsissa sotalapsisiirtojen järjestämiseen osallistui Hjälpkommittén för Finlands barn –niminen organisaatio. Sen arkistoa säilytetään Ruotsin valtionarkistossa (Riksarkivet) Tukholmassa.
Lisätietoja voi kysyä suoraan Ruotsin valtionarkistosta (Puhelin: +46 10 476 7000, Sähköposti: riksarkivet@riksarkivet.se).
Suomen Kansallisarkistossa on Ruotsissa säilytettävästä aineistosta arkistoluettelo. Osa arkistosta on jopa käytettävissä mikrofilmeinä...
Tarkoittanet Salzburgin emigranteilla protestanttisia talonpoikia, jotka Salzburgin katolinen arkkipiispa Leopold Anton von Firmian karkotti Salzburgista ja sen ympäristöstä v. 1731-32. Maata omistaville talonpojille annettiin aikaa poistua kaupungista 2-3 kuukautta, köyhille vain viikko. Karkotettuja oli n. 20 000. He suuntasivat kohti Itä-Preussia, jonka kuningas Fredrik Vilhelm I oli luvannut heille turvapaikan. Osa karkotetuista jatkoi Hollantiin ja osa edelleen Pohjois-Amerikkaan Georgiaan, jossa he asettuivat asumaan perustamaansa Ebenezer-nimiseen kaupunkiin.
Lisätietoja löytyy näiltä nettisivuilta:
http://www.pfaenders.com/html/salzburger_expulsion.html
http://www.answers.com/topic/salzburg-expulsion
http://www.georgiaencyclopedia...
Sinulle voisi olla hyötyä seuraavista kirjoista.
Wilska Kent: Köyhdytetyt:ihmiskunnan epävirallinen enemmistö.
Shiva Vandana: Taistelu vedestä
Chossudovsky Michel: Köyhyyden globalisointi
