Puumalan kirjastossa on asiakaskäytössä neljä tietokonetta, joista osa on pikakoneita, joihin ei tarvitse varata aikaa. Jos asiakkaalla ei ole kirjastokorttia, pääsee hän koneelle henkilötodistuksen näyttämällä. Puumalan kirjaston aukioloajat heinäkuussa ovat ma, pe 10-16, ti, ke 11-17, to 13-19, la suljettu.
Kuuluisimpia St. Ivesin taiteilijoita oli Barbara Hepworth. Hänestä kertoo esim. Gale: Barbara Hepworth works in the Tate Gallery Collection and the Barbara Hepworth Museum St. Ives.
St. Ivesissa oli jo 1800-luvulla taiteilijayhteisö, tietoa netistä sivuilta: http://www.utopia-britannica.org.uk/pages/CORNW.htm ja http://www.penleehouse.org.uk/art-history/stives-artists.htm
Faktaa löytyy Cornwall oppaista esim. Hannigan : Cornwall & The Isles of Scilly.
Cornwalliin sijoittuvia romaaneja löytyi esim. Philippa Carr: Kerran taas kohdataan ja Richard Mason: Meren huoneissa.
Koirankasvatusoppaita löytyy kirjastosta paljonkin. Helmet-haun (http://www.helmet.fi/fi-FI) kautta saat niistä luettelon kirjoittamalla hakuruutuun sanat koira kasvatus. Uutuusjärjestykseen luettelon saat, kun haun tehtyäsi klikkaat Vuosi-linkkiä.
Tässä muutamia uusimpia:
- Koira lapsiperheessä / Sanna Karppinen (2013)
- Koirankoulutus : lemmikkisi tarpeiden ymmärtäminen ja oikea hoito / kirjoittanut Julia Barnes (2013)
- Pentuneuvola / Pertti Vilander, Salli Suorsa (2013)
- Kasvata koirasta kunnon kaveri / Noora Valkila (2013)
Alla vielä suomalaisen kouluttajagurun Tuire Kaimion kirja:
- Pennun kasvatus : pennusta kunnon koiraksi / Tuire Kaimio (2009)
Miehesi voi hakea varauksesi, ja lainata ne omalla kortillaan. Toinen mahdollisuus on, että kirjoitat hänelle valtakirjan, ja hän lainaa varaukset sinun kortillasi.
Kirjastossa oleville tietokoneille käyttämään nettiä ym. pääsee ilman kirjautumista.
Jos haluat käyttää kirjaston nettipalveluita, esimerkiksi uusia omia lainojasi tai tehdä varauksia, tarvitse kirjastokorttiisi salasanan. Saat sen käymällä kirjastossa.
Nicke Nyfiken on suomeksi Utelias Vili. Alunperin kirjat on kirjoitettu englanniksi ja niissä sankari kantaa nimeä Curious George. Kirjat on kirjoittanut Margret ja H.A. Rey.
Saappaanheittoa harrastetaan Suomessa ja myös ulkomailla.
Miehet heittävät numeron 43 ja naiset numeron 38 saapasta.
Suomen Saappaanheittoliitto on perustettu 1992.
Liitolla on kotisivut
http://www.saappaanheitto.com
Lisätietoa saappaanheitosta löytyy Wikipedia tietosanakirjasta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Saappaanheitto
Kalle Rounista löytyy matrikkelitiedot kirjasta Teatterin maailma / toim. Verneri Veistäjä, 1950, s. 222. Siinä on lueteltu kiinnitykset ja joitakin roolisuorituksia. Matrikkelitietojen mukaan Rouni on toiminut useita vuosia Helsingin Kansanteatterissa. Helsingin Kansanteatterista on Pirkko Kosken laatima kaksiosainen historiikki "Kansanteatteri 1-2", jonka hakemistossa Kalle Rouni mainitaan useita kertoja. Suomen kansallisteatterin historiasta sen sijaan ei löytynyt mainintoja Rounista, eikä matrikkelitiedoissa ilmennyt, että hän olisi ollut sinne kiinnitetty. Tosin tiedot loppuvat vuoteen 1950.
Se on suruni -runo löytyy kirjastosta Hessen runokokoelmasta Huilunsoittaja. Suomennos on Anna-Maija Raittilan, alkusanat Kärsin siitä, että minulla on taito käyttää naamioita.
Kyseinen kappale on nimeltään ”Kainuun kasvatti”. Sen sanat (ilman nuotteja) löytyvät teoksesta ”Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä. 13” (Fazerin musiikkikauppa, 1955). Sen on sanoittanut Rauni Kouta eli Reino Helismaa ja säveltänyt Martti Ounamo eli Toivo Kärki.
Löydät vastauksen kysymykseesi kolmelta viime vuodelta Suomen yleisten kirjastojen tilastot -verkkosivulta osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi/
Toimi seuraavasti:
Valitse tilastotyyppi: Aikasarjat
Valitse laajuus: Koko maa
Paina: Hae
Seuraavaksi
Valitse: Kaikki vuodet > Lisää > Valitse
Seuraavaksi
Vieritä alaspäin kunnes tulet kohtaan Toimintayksiköt ja valitse sieltä Laitoskirjastoja, jolloin saat laitokirjastojen määrän kolmelta viimeiseltä vuodelta taulukkona ja graafisena kuvana - graafisen kuvan voi vaihtaa toiseksi kohdista Diagrammi 1 ja Diagrammi 2
Aikasarja pidemmältä ajalta pitää kerätä Kirjastopalvelun julkaisemista vuosijulkaisuista Kirjastot, jotka löytynevät ainakin isoimmista kirjastoista.
Helsingin kaupunginkirjastossa ei tosiaan tunnu olevan tätä materiaalia englanniksi, en löytänyt maakuntakirjastohaulla muistakaan suurimmista yleisistä kirjastoista. Etsin myös Kehitysvammaliiton kirjastosta, mutta sielläkin materiaalia oli vain suomeksi ja ruotsiksi, ainakin aineistokokoelman mukaan. Etsin muistakin erikoiskirjastoista. Näyttäisi siltä, että materiaalia on vaikea saada käsiinsä muilla kuin suomen tai ruotsin kielellä, mutta voisi kuitenkin kannattaa tiedustella Kehitysvammaliiton kirjastosta, joka on kaikille avoin kirjasto. Sen yhteystiedot ovat Kehitysvammaliiton kirjasto, Viljatie 4 A (4. krs), 00700 Helsinki, kirjasto(at)kvl.fi,
p. (09) 3480 9256 (ke–to klo 12–16.30) / kirjastonhoitaja Sisko Puustinen, http://...
Englannissa on tavallista, että joku kuningashuoneen jäsen toimii tärkeän instituution suojelijana. London Library sain pian perustamisensa jälkeen suojelijakseen kuningatar Viktorian puolison prinssi Albertin. Sittemmin muut kuninkaalliset ovat seuranneet häntä, nyt tehtävässä on kuningatar Elisabet II.
Englannin kansainyhteisön kirjasto oli taloudellisissa vaikeuksissa 1990-luvulla. Prinssi Charles suojeli keräystä, jolla saatiin kasaan puuttuvat rahat ja kirjaston kokoelmat on näin saatu yhdistettyä Cambridgen yliopiston kirjaston kokoelmiin. Tässä siis kaksi esimerkkiä.
Kaikki suojatievalot eivät toimi samalla lailla. Oleellista valo-ohjauksessa on liikenneturvallisuus. Jalankulkijan odotusaika saattaa vaihdella esim. liikennevalojen sijainnin ja vuorokaudenajan mukaan.
Helsingin liikennesuunnitteluosaston selvityksessä liikennevalojen toimintaperiaatteista mainitaan neljä erilaista suojatievalojen perustoimintatapaa.
1. Jalankulkijan vihreä valo syttyy automaattisesti tietyn ajan kuluttua (ns. aikaikkunassa) eli omalla vuorolla vihreä tulee aina, vaikkei nappia paina. Jos suojatien valo-ohjaus toimii aina tämän periaatteen mukaisesti ei painonappeja ole suojatielle asennettu. Tämä ohjaustapa on käytössä hyvin vilkkailla suojateillä.
2. Jalankulkijan vihreä valo syttyy tietyssä aikaikkunassa jos...
The United States Forest Service on vuonna 1905 perustettu Yhdysvaltain maatalousministeriön alainen virasto, jonka vastuualueena ovat Yhdysvaltain kansalliset metsä- ja laidunalueet. Virasto on myös maailman suurin metsäntutkimuslaitos. Sen tehtävänä on suojella Yhdysvaltain metsiä ja luontoa, säilyttää ne tuleville sukupolville ja tarjota kansalaisille mahdollisuuksia luonnossa virkistäytymiseen.
Lähteet ja lisätietoa:
U. S. States Forest, kotisivut http://www.fs.fed.us/aboutus/meetfs.shtml
United States Forest Service englanninkielisessä Wikipediassa http://en.wikipedia.org/wiki/United_States_Forest_Service
Suomessa vastaavia tehtäviä hoitavat mm. Metsäntutkimuslaitos (Metla) http://www.metla.fi/index.html ja Metsähallitus http://www....
Kortetjärvi-Nurmi: Yrityksen viestintä on tällä hetkellä lainassa kaikista Outi-kirjastoista. Jos haluat jättää varauksen tänne Oulunsalon kunnankirjastoon, niin sen voi tehdä kun kerrot asiakastunnuksen kirjastokortista.
Yrityksen viestintä -teoksesta on kaksi painosta, uudempi on ilmestynyt vuonna 2002, aikaisempi vuonna 1997. Vanhemman painoksen saa varaamalla nopeammin, vuoden 2002 painosta joutunee odottamaan maaliskuuhun saakka.
Valitettavasti Yrityksen viestintä on lainassa myös kaikista lähialueen kirjastoista, takistin Oulun kaupunginkirjaston-maakuntakirjaston ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun kirjaston. Oulun yliopiston kirjastossa on yölainattava kappale paikalla, jos tarvit kirjaa akuutisti. Oheisesta linkistä yhteystiedot...
Reijo Mäen yksikään kirja ei varsinaisesti tapahdu Siikaisissa, mutta mutta hänen luomansa yksityisetsivä Jussi Vares on kyllä syntynyt Merikarvialla ja siitähän ei ole paljon matkaa Siikaisiin. Itseasiassa Jussi Vareksen Valtteri-setä asuu Siikaisissa ja siksi yksityisetsivällä on paljon lapsuuden- ja nuoruudenmuistoja sieltä päin. Esim. kirjassa "Nuoruustango" yksityisetsivä kohtaa salaperäisen naisen nuoruusajoiltaan Siikaisista ja myös Antti Kivinen, vanha ystävä, oli samoilta seuduilta kotoisin. Siikaisten Sisu pelasi ratkaisevan matsin Merikarvian Intoa vastaan...
Tosin on myös muistettava, että kirjailija itsekin on syntynyt Siikaisissa, eikä suinkaan Turussa.
Tiedot kultakorujen leimoista löytyvät avaamalla nämä linkit.
http://www.tukes.fi/jalometallituoteopas/leimat_pitoisuus.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jalometallien_leimaaminen