Jos kysyjä viittaa Iltalehden verkkosivuilla olevaan videoon http://www.iltalehti.fi/fiidifi/201507020153043_fd.shtml, siinä alla olevan tekstin mukaan mies soittaa pianosovitusta Styx-yhtyeen tunnetuksi tekemästä sävelmästä "Come Sail Away", jonka on säveltänyt yhtyeen vokalisti ja kosketinsoittaja Dennis DeYoung. Kappale julkaistiin ensimmäisen kerran yhtyeen vuonna 1977 ilmestyneellä albumilla "The Grand Illusion" (lisätietoja kappaleesta löytyy täältä: https://en.wikipedia.org/wiki/Come_Sail_Away).
Heikki Poroila
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmän YKL:n mukaan niin lasten kuin aikuistenkin aforismikokoelmat sijoitetaan luokkaan 10.8 (Mietelausekokoelmat, sitaattikokoelmat). Verkko-YKL löytyy alla olevasta linkistä. Siinä on myös sanahaku, josta luokan voi tarkistaa:
http://ykl.kirjastot.fi/fi-FI/sanat/?SearchWord=aforismit
Helsingin kaupunginkirjastolla on oma luokitusjärjestelmänsä HKLJ (http://hklj.kirjastot.fi/), mutta muut Suomen kuntien kirjastot käyttävät YKL:ää.
Hei,
tyttärelläsi olisi hyvä olla oma kortti Oulunsalon kirjastoon, jos hän lainaa täällä aineistoa itselleen. Sinunkin korttia hän saa luvallasi ja varsinkin mukana ollessasi käyttää, mutta kortti on kuitenkin henkiläkohtainen ja lainaaja on vastuussa kortilla lainatusta materiaalista. Asuinpaikka muualla ei ole este kortin saamiselle. Tyttäresi voi saada kortin käydessään paikan päällä kirjastossa henkilöllisyytensä todistamalla. Tässä linkki Oulunsalon kirjaston käyttösääntöihin.
http://www.oulunsalo.fi/kirjasto/saannot/kirjastokortti/
Ainakin Suuressa käsityölehdessä vuodelta 2004 (nro 3, s. 37 ja 68-69) on ohje. Artikkelin nimi on Tuulahdus pohjoisesta
(Lapin henkeen: revontulipusero ja neljäntuulenmyssy).
Saappaanheittoa harrastetaan Suomessa ja myös ulkomailla.
Miehet heittävät numeron 43 ja naiset numeron 38 saapasta.
Suomen Saappaanheittoliitto on perustettu 1992.
Liitolla on kotisivut
http://www.saappaanheitto.com
Lisätietoa saappaanheitosta löytyy Wikipedia tietosanakirjasta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Saappaanheitto
Kysymyksestänne ei aivan käynyt ilmi mitä kysyitte, mutta vastaan parhaani mukaan. JR43 perustettiin Päijänteen sotilasläänissä ja Hämeenlinnan kirjastosta löytyy Toivo Härkösen teos Jalkaväkirykmentti 43 Jatkosodassa. Teosta ei valitettavasti ole Ratamo-kirjastoissa, mutta se voidaan tarvittaessa kaukolainata, mikäli ette pääse itse käymään Hämeenlinnassa. Kaukopalvelu on maksullista ja tarkempia tietoja siitä saatte kirjastosta.
JR22:den perusti ilmeisesti Lahden suojeluskuntapiiri ja siitä en löytänyt kirjallisia lisätietoja.
Joutsan sotaveteraaneista kertovilta nettisivuilta Joutsa Sodassa 1939-45 http://www.joutsa.fi/veteraanit/dokumentti.php?doc=59
löytyi tieto, että JR 43:n I pataljoonan nimeksi vaihtui vuoden 1942 toukokuussa III...
Urdineasta Italiasta Kobaridiin Sloveniaan on matkaa alle 50 kilometriä. Autolla ajaen matka kestää noin tunnin. Junayhteyttä kaupunkien välillä ei ole eikä ilmeisesti bussiyhteyttäkään. Ainoiksi matkustustavoiksi jää joko taksikyyti tai auton vuokraus.
Caporetton taistelua on käyty Sočan laaksossa. Taistelun kuvaukseen ja rintamakarttaan voi perehtyä joko englanninkielisillä tai saksankielisillä Wikipedia-sivustoilla. Ks. seuraavat linkit:
http://de.wikipedia.org/wiki/Zw%C3%B6lfte_Isonzoschlacht
http://en.wikipedia.org/wiki/Battle_of_Caporetto
Kobaridissa lienee useitakin sotamuistomerkkejä. Seuraavassa joitain linkkejä:
- Soca-joen ylittävällä sillalla ensimmäisessä maailmansodassa kuolleiden muistomerkki
http://www.realtravelmag.com/...
Se on suruni -runo löytyy kirjastosta Hessen runokokoelmasta Huilunsoittaja. Suomennos on Anna-Maija Raittilan, alkusanat Kärsin siitä, että minulla on taito käyttää naamioita.
"Pissahousu Pussirotta / syliin pyytää, totta totta." -runo löytyy
Anna Taurialan kirjasta "Hellimiskirja eli Kaikki sinun nimesi". Ilmestymisvuosi on 1983. Lastenkirjainstituutin kirjastonhoitaja löysi vastauksen kysymykseen.
Kirjaa ei valitettavasti ole saatavilla HelMet-kirjastoista.
Hain Sinulle kirjoja kuvataiteen sosialistisesta realismista maakuntakirjastojen Manda-tietokannasta ja yliopistokirjastojen Linda-tietokannasta sekä Fennica-tietokannasta. Lisäksi hain lehtiartikkeleita Aleksi- ja Arto-tietokannasta. Lähetin viitteet suoraan sähköpostiisi, paitsi Aleksi-tietokannan viitettä, joka tulee tässä: Tekijä: Lintinen, Jaakko
Nimeke 70-luvun realismeja etsimässä : aika pusertuu kokoelman näköiseksi
Aikakauslehti Taide 1991 ; (31) ; 3 ; 42-53, 75, Asiasana kuvataide: realismi: 1970-luku; kuvataide: sosialistinen realismi: 1970-luku
Toivottavasti löydät kirjat ja lehtiartikkelit kotikuntasi kirjaston kautta.
Mikäli haluat lajentaa hakuasi muille taiteenaloille ja kirjallisuuteen, ota uudestaan yhteyttä!
Runon Jevgenille on suomentanut Jukka Mallinen ja se on julkaistu teoksessa Brodsky, Joseph, Keskustelu taivaan asujaimen kanssa, Tammi, 1995.
Lisäksi runo on julkaistu Hannu Tarmion toimittamassa teoksessa Maailman runosydän, WSOY, 1998.
Linkki maailman runouteen -tietokanta:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
Valitan, että vastaus on viipynyt. Toivottavasti ehdit saada sen ennen kuin lähdet matkalle. Lista ei ole täydellinen, mutta tässä on joitakin.
Aluksi Anna Janssonin Gotlanti-kirjojen murhapaikkoja:
Hopealantti = Silverkronan: Jungfrutornet
Hylynryöstäjä = Inte ens det förflutna: Gotska Sandön
Murhan alkemia = Alkemins eviga eld : Visbyn sairaala (potilas kaapataan)
Outoja lintuja = Främmande fågel: Visby (yksityisklinikka), Signalgatan
Pääkallovaras = Pojke försvunnen: Katthamra vik / Herrvik
Unissakävelijä = Drömmen förde dej vilse: Visbyn kasvitieteellinen puutarha, Fridhems pensionat, Ryska gränd (pahoinpitely), Specksgränd
Dans på glödande kol : Ölandsgatan (tuhopoltto)
När skönheten från Bro: Visbyn uimaranta
Mari Jungstedtin...
Marilyn Kayen suomalaisen kustantajan WSOY:n sivuilta löytyy jonkin verran tietoa kirjailijasta.
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=320
WSOY - kirjailijat - Kaye Marilyn.
Seuraavista kirjoista voit myös etsiä tietoa. Ensimmäisessä kirjassa on tietoa kirjailijasta ja jälkimmäisessä Replica-sarjasta.
Koski, Mervi
Ulkomaisia nuortenkertojia. 1 : Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan
Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2001
951-692-509-X (sid.)
Bengtsson, Niklas
Klooneja ja muukalaisia : Ulkomaisia nuorten scifi-sarjoja
Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2005
951-692-591-X (nid.)
Voit tarkistaa kirjojen saatavuuden Multian kirjastosta
http://multia.kirjas.to/
Ensimmäinen kirja on Multian pääkirjastossa paikalla.
Hei!
Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta ei löydy kokonaista teosta tästä aiheesta. Maailmanhistorian kirjasarjoista löytyy jonkun verran tietoa (esim. Otavan suuri maailmanhistoria 7 ja Maailmanhistorian käännekohtia 2). Matkaopas historiaan -sarjan Englantia käsittelevässä osassa kerrotaan myös anglosakseista. Englanninkielistä aineistoa löytyy muista kirjastoista runsaasti, jos hakee kirjastojen yhteistietokannasta Melindasta (löytyy kirjastot.fi -sivulta)hakusanalla Anglo-Saxon period. Näitä aineistoja voi kaukolainata tekemällä sähköisen kaukolainapyynnön kirjaston sivulla.
Hämeenlinnan kirjastossa (Hattula) on lainattavissa historiallinen dvd-elokuva nimeltään 1066.
Suomen ortodoksisessa kalenterissa Mauran päivä on 3.5 muistona tämännimisestä egyptiläisestä marttyyristä, joka kuoli 200-luvun lopulla (n. 286). Myös katolisessa kirkossa sama päivä on Mauran muistopäivä. Katolisessa kirkossa Maura on kuuden naispyhimyksen nimi, useimmat heistä ovat marttyyreja vanhalta ajalta. Maura on rinnakkaismuoto nimen Maria iiriläis-englantilaiselle muunnokselle Mauren, Maureen. Lisäksi nimeä voidaan pitää naispuolisena vastineena miehennimelle Maurus. Suomessa nimi on tulkittu karjalaiseksi johdokseksi venäläisestä nimestä Mavr, jonka pohjana on kreikkalainen mustaa tai pimeää merkitsevä miehennimi Mauros. Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
Reijo Mäen yksikään kirja ei varsinaisesti tapahdu Siikaisissa, mutta mutta hänen luomansa yksityisetsivä Jussi Vares on kyllä syntynyt Merikarvialla ja siitähän ei ole paljon matkaa Siikaisiin. Itseasiassa Jussi Vareksen Valtteri-setä asuu Siikaisissa ja siksi yksityisetsivällä on paljon lapsuuden- ja nuoruudenmuistoja sieltä päin. Esim. kirjassa "Nuoruustango" yksityisetsivä kohtaa salaperäisen naisen nuoruusajoiltaan Siikaisista ja myös Antti Kivinen, vanha ystävä, oli samoilta seuduilta kotoisin. Siikaisten Sisu pelasi ratkaisevan matsin Merikarvian Intoa vastaan...
Tosin on myös muistettava, että kirjailija itsekin on syntynyt Siikaisissa, eikä suinkaan Turussa.
Tarkoitat varmaankin vuoden 2013 kirjastojen kansallista käyttäjäkyselyä. Tietoa ja kyselyn tulokset löytyvät tältä Kansalliskirjaston sivulta:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/koordinointi/kayttajakysely…
Kopion lehdestä saat Kansalliskirjastosta Helsingistä. Ota yhteyttä Kansalliskirjaston tietopalveluun sähköpostitse:
kk-tietopalvelu@helsinki.fi
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot/toimipisteet.ht…
Kovin laajoja ja seikkaperäisiä selvityksiä ilmiöstä ei tunnu löytyvän, mutta jotakin sentään.
Ebsco-artikkelitietokannassa on luettavissa seuraava lyhyt artikkeli:
EXTREME SURFING ON THE AMAZON
Surfing on a river? Every year, surfers gather for a championship on the Amazon River. They call it "Amazon not-com."
Ocean tides smash up the Amazon twice a day. The tides cause a wave 15 feet high to roar upstream. This wave is called the pororoca, or "big noise." It is
full of crocodiles, trees, garbage from the river bottom, and fish with nasty spikes.
Why would champion surfers want to ride the pororoca? If you do it just right, you can ride the wave for a long time--as long as 17 minutes. That is a lot
longer...
