Larin-Kyöstin runosta Itkevä huilu näyttää löytyvän kaksi hieman erilaista versiota. Niistä toinen on julkaistu 24.11.1900 Lukutupa-lehden numerossa 18-19, ja toinen vuonna 1903 runokokoelmassa Kellastuneita lehtiä. Lehti ja kirja ovat luettavissa Kansalliskirjaston digipalvelussa:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/722835?term=Itkev%C…
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1923156?page=65
Kyseinen marssi on nimeltään Suomi-marssi ja sen säveltäjä on Erik Eriksson. Tämän kertoi Kaartin soittokunnan nuotistonhoitaja, puh. 09-18126011. Hän kertoi lisäksi, että tämä marssi soitetaan, kun presidentinlinnassa on lähettiläiden vastaanotto.
Lähteissä käytetään nimeä Venäjä. Tsaarin syrjäyttämissen jälkeen valittiin Venäjälle bolsevikkihallitus, mutta liittovaltio syntyi vasta vuonna 1922. Ylen artikkeli Neuvostoliitto ja kuinka siitä tuli jälleen Venäjä kertoo myös Neuvostoliiton synnystä.
Ulkoministeriön Suomen itsenäistyminen: ulkoasiainhallinnon synty ja alkuvaiheet
Suomen itsenäistymisen vaiheet, Itsenäistyminen 1917
Hima, Venäjästä tulee Neuvostoliitto
Suomen itsenäisyysjulistuksessa puhutaan Venäjän kansasta.
Anniina on suomalainen muunnos venäläisestä nimestä Annina, joka Venäjällä tunnetaan Annan hellittelymuotona. Toisen tulkinnan mukaan se on Annasta ja Ninasta muodostettu yhdysnimi. Suomessa nimi yleistyi 1900-luvun puolivälissä. Almanakassa se on ollut vuodesta 1995.
Henriikka ja sen rinnakkaismuodot Henriika ja Henrike ovat suomalaistettuja muotoja ruotsalaisperäisestä nimestä Henrika. Henrika ja sen miespuolinen vastine Henrik ovat lähtöisin saksalaisesta nimestä Heinrich, jonka osat merkitsevät "kotia" ja "mahtavaa" (saksalaisella kielialueella sen naispuolinen vastine on Henrike, josta tunnetaan myös lyhentymä Heike). Suomessa Henriikan muunnoksia ja lyhentymiä ovat esimerkiksi Henna, Henni, Hinni, Henriina, Hinriika ja Hintriikka....
Ensimmäinen suomalaisten rakentama maalentokenttä sijaitsi Santahaminassa. Sen toiminta alkoi vuonna 1918 ja loppui jatkosodan aikana. Säännöllinen lentoliikenne alkoi Helsingistä Tallinnaan ja Tukholmaan 1924. Tuolloin liikennöitiin vesilentokonein Katajanokalla sijainneesta lentosatamasta. Vuonna 1936 valmistui Malmin maalentokenttä.
Tietoja Santahaminan maalentokentästä: http://www.jarmonieminen.fi/historia/?page_id=53
Malmin lentokentän historiaa: http://194.188.93.116/wl_vs/newsp/vs/spages/tv/malmilen.html
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi! Saimme selville, että talo on kyllä pystyssä, mutta se on yksityisomistuksessa. Väriltään talo on nyt punainen.
Leppävaaran tila sijaitsee Mouhijärvellä. Mouhijärvi on liittynyt osaksi Sastamalan kaupunkia vuonna 2009.
Facebookissa on ryhmä Metsolat, jossa käydään vilkasta keskustelua sarjaan liittyvistä asioista, joten sieltä
saisi varmaan lisää mielenkiintoista tietoa.
Konkarin (alun perin gongari) taustalla on (vanhaan) hevoseen viitannut ruotsin sana gångare, 'kävelijä, astuja, ratsu, tasa-astuja', mistä ihmiseen sovellettuna on sitten tullut 'vanha tekijä'.
Lähde:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1, A–K
Tällaisia löytyi:
Ma katson kuinka tumma laine liittyy valkeaan.
Käyn kerran niitten matkaan unhon virtaan harmajaan
ja tuudittaudun tuollepuolen ajan.
Aaro Hellaakoski
Kyselen tietä kotiin
niinkuin totisen kilvoittelijan
sydän sitä alati kyselee.
Aaro Hellaakoski
Tuulien soitot on vaienneet,
ympäri soi ikityyneet veet.
Aaro Hellaakoski
terv. Merja Muurto / Turun kaupunginkirjasto
Helmet-kirjastojen Bestseller-kirjat ovat suosikkikirjoja, joilla yleensä on pitkät varausjonot, ja joita asiakas joutuu varattuaan jonottamaan kuukausiakin. Osa näistä suosituista kirjoista on koottu erilliseen Bestseller-hyllyyn. Näin kirjastoon tuleva asiakas voi saada hyvinkin suositun kirjan nopeasti luettavakseen. Näillä kirjoilla on vain viikon laina-aika, jotta mahdollisimman moni saisi lukea kirjan. Siksi niitä ei myöskään saa uusia (eikä edes varata puhelimitse), jotta nimenomaan kirjastoon tulemalla löytäisi myös uusinta ja suosituinta aineistoa. Bestseller-kirjoja ei myöskään voi varata.
Kirjastossakaan kirjaa ei uusita. Sen voi palauttaa ja lainata sitten uudelleen. Tarkoitus olisi, että kirja siirtyisi seuraavalla lainaajalle...
Kirjastolaissa määritellään kirjaston työntekijöiltä vaadittavasta pätevyydestä näin:
17 §
Osaaminen ja johtaminen
Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta
ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa,
jollei tehtävän luonteesta muuta johdu.
Kunnan kirjastolaitosta johtavalta vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto,
johtamistaito ja hyvä perehtyneisyys kirjastojen tehtäviin ja toimintaan.
Kirjastoalan koulutusta annetaan korkeakouluasteella, korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa.
Muita kuin korkeakouluasteen tutkintoja ovat toisen asteen Liiketalouden perustutkinto ja Tieto- ja kirjastopalvelujen...
PALPAATIO tarkoittaa tutkimusmenetelmää, jossa lääkäri käsin tunnustelemalla
tutkii potilasta (latinan sanasta palpare). On myös lääketieteen sana PALPITATIO, joka tarkoittaa tykytystä, esim. palpitatio cordis = sydämentykytys
Osoitteessa http://www.tohtori.fi/laakarikirja/ on lääkärikirja ja lääketieteen sanasto, josta myös yllämainitut termit löytyvät.
Suomesta isoja C-kasettikoteloita kannattaa kysyä BTJ-kirjastopalvelusta www.btj.fi sekä parista muusta paikasta www.cityplus.fi ja Näkövammaisten Keskusliitosta www.aviris.fi
Kaksi ensimmäistä myyvät ja välittävät koteloita ja kolmas käyttää paljon vastaavia, joten yhteystietoja saanee myös sieltä. Muitakin paikkoja tietysti on, mutta näistä voi aloittaa. Suomen Musiikkituotanto (Turku) 02 2425444 välittää myös ko. tuotteita.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirja Sukunimet (Otava, 2000) kertoo, että Pääkkö-nimeä tapaa lähinnä Pohjois-Pohjanmaalta (Nivala, Pyhäntä) ja Peräpohjolasta (Sodankylä, Kemijärvi) sekä Kiuruvedeltä. Nimi perustunee Pääkkösten asuman talon nimeen (nimestä Pääkkönen on runsaasti tietoja 1500-luvun puolivälin tienoilta, Pääkkö-muodon varhaisimmat esiintymät ovat 1600-1700-luvuilta).
Viljo Nissilä esittää kirjassaan Suomen Karjalan nimistö (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1975), että kyseessä voi olla ruumiinjäseneen - pää - liittyvä nimitys; moni tällainen on joko sellaisenaan tai johtimellisena käytössä sukunimenä (esim. häntänen, jalkanen, kopra, nenonen, partanen, polvinen, pääkkö, varvas, varpainen). Pääkkö-nimien...
Hei
"Toinen kuudenikäinen
Palaa kasvot tummuen
Syliin oman äidin alla pommien...
Lapset leikkii pihoillaan, Äidit valvoo omiaan
Vaan jossain perheet kodin jättää saa
Lapsi koskaan tiedä ei
Minne miehet isän vei
Lapsensilmin katsoo lapsi maailmaa…"
Nähdäkseni tämä toinen kuudenikäinen on jossakin konfliktialueella ja isä lienee toisinajattelija, jonka "miehet" vievät. Isän kohtalosta lapsi ei saa koskaan tietää.
Tämähän on totta monissa maissa tänäkin päivänä.
Hei!
Valitettavasti näitä kirjoja ei ilmeisesti ole luetteloitu niin, että asiasanoissa tulisi esiin se, että kuvat ovat taiteilijoiden näkemyksiä eikä esimerkiksi valokuvia.
Tällaisia taiteilijoiden näkemyksiä löytyy kuitenkin avaruutta käsittelevistä kirjoista. Näitä löytyy sanoilla avaruus, maailmankaikkeus, planeetat ja aurinkokunnat.
Uusimmat kuvateokset esittelevät etupäässä valokuvia, joten todennäköisesti kannattaa etsiä vanhempia kirjoja.
Avaruustutkimukseen liittyviä kuvia voi etsiä myös NASA:n sivulta hakusanalla "artist's concept".
http://www.nasa.gov/home/index.html
Uusi sivistyssanakirja (1998) kertoo karisma-sanasta seuraavaa: "karisma (kreik. kharisma=sulo, suosio), UT:ssa armolahja, jonka kristitty voi Pyhän Hengen vaikutuksesta saada omakseen".
Suomen kielen perussanakirja (1990) antaa kaksi merkitystä:" 1. (usk.)armolahja. 2. poliittisen tm. johtohenkilön persoonallinen vaikutus-, vetovoima."
Uusi suomen kielen sanakirja (1998) antaa myös kaksi merkitystä: "1 Pyhän Hengen antama armolahja, esim. ihmeparantajan kyky. 2 yksilön vaikuttava esiintymiskyky, vetovoima, tenho, lumo"
Lisäksi Nykysuomen sanavarat -kirjassa (1989) kerrotaan, että "karisma on 70- ja 80-luvun kulutetuimpia muotisanoja. Merkitys 'armolahja' on englannin mallin mukaisesti laventunut vetovoimaksi, vaikuttavuudeksi'."
Ilmiöön löytyy selitys kirjasta Leif Wedöe: Miksi pilvet eivät putoa? : luonnollisia selityksiä arkipäivän ilmiöille s. 87-88.
Tässä lyhyesti artikkelin alusta: Artikkelissa kuvataan jäätyminen, joka alkaa kupin reunoilta, jonne muodostuu rengasmainen päärme, jää levittäytyy koko kippoon, jonka jälken kippo on jään peitossa lukuunottamatta pientä reikää keskellä. Tästä reiästä virtaa vettä ylös ja vesi jäätyy ja rakentaa vähitelen ylöspäin kasvavan jääpuikon, joka ei sitten ihan viraliseti olekaan jääpuikko... - Valitettavasti kysymykseen ei voi toistaiseksi laittaa kuvaa.
Kirjaimellisesti fraasi "aut Caesar aut nullus" tarkoittaa "joko keisari tai ei kukaan".
1400-luvun lopulla vaikuttaneen vallanhimoisen Cesare Borgian tunnuslause oli Aut Caesar aut nihil, "joko keisarina tai ei minään". Tämä Gaius Julius Caesaria ihaillut kardinaali ja paavi Aleksanteri VI:n poika halusi olla Italian keisari, olla "Caesar sekä nimeltään että teoiltaan". Nuoren Caesarin itsensä väitetään käyttäneen tätä lausetta erään tärkeän äänestyksen alla; hänen suuhunsa on sovitettu sanonnasta sekä nihil- että nullus-muotoa. Niin tai näin, kumpaakin käytetään merkityksessä "kaikki tai ei mitään", "vain ensimmäinen sija kelpaa".
Sarjakuvassa Asterix gallialainen sadanpäämies Caius Bonus käyttää lausetta "Aut Caesar aut...
Pyykkönen on vanha nimi. Siitä esiintyy merkintöjä 1500-luvun puolivälissä Kannakselta Jääskestä, Muolaasta ja Kivennavalta sekä Rantasalmen ja Pellosniemen suurpitäjistä, 1600-luvulla Pohjois-Karjalasta ja Pohjois-Pohjanmaalta. Pyykkösiä on myös Kainuussa. Pyykkö ja Pyykkönen on yhdistetty linnunnimitykseen ’pyy’. Samoilla alueilla esiintyy myös Pääkkö-nimet, jotka ovat voineet vaikuttaa nimien syntyyn. Nykyisin Pyykkösiä on eniten Oulun läänissä. Lisää sukunimistä kirjassa Mikkonen, Pirjo: Sukunimet.
