Pääsiäisen ajankohta määriteltiin Nikean kirkolliskokouksessa vuonna 325. Silloin päätettiin, että pääsiäinen on kevätpäiväntasauksena tai sen jälkeen olevan täydenkuun jälkeisenä sunnuntaina. Kevätpäiväntasauksen päätettiin olevan 21.3. Kevätpäiväntasauksen hetkellä aurinko siirtyy taivaanpallon eteläiseltä puoliskolta pohjoiselle. Silloin päivän ja yön pituudet ovat kaikkialla maapallolla suunnilleen yhtä pitkät, https://www.ursa.fi/extra/kosmos/k/kevatpaivantasaus.html. Kevätpäiväntasauksenkin ajankohta todellisuudessa vaihtelee ja tänä vuonna se osuu päivämäärällä 20.3.
Täydenkuun määrittelyssäkin oli omat haasteensa, koska tähtitiede ei kyennyt laskemaan täydenkuun ajankohtaa yhtä tarkasti kuin...
Behind the Names -sivusto kertoo osoitteessa http://www.behindthename.com/name/zaida, että ”Zaida” on miehennimen ”Zayd” feminiinimuoto. ”Zayd” tulee arabian sanasta ”زاد” eli ”zada”. Sen merkitys on osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/Zayd löytyvän Wikipedian artikkelin mukaan ’abundance’, ’growth’ tai ’one who progresses and makes other people progress’ eli suomeksi jotakin sellaista kuin ’runsaus, yltäkylläisyys’, ’kasvu, kehitys’ tai ’kehittäjä, edistäjä’.
Behind the Names -sivusto kertoo osoitteessa http://www.behindthename.com/name/sa02ida, että nimi ”Saida” on miehennimen ”Sa’id” feminiinimuoto. Tuon miehennimen merkitys on ’happy, lucky’ eli ’iloinen, onnellinen’, ja se tulee arabian kielestä.
Eduskuntavaaleja koskeva ensimmäinen laki oli Suomen Suuriruhtinaanmaan Vaalilaki 26/1906. Sen 45 §:ssä säädettiin mm. "Jos valitsija tahtoo antaa äänensä jonkun valitsijayhdistyksen ehdokaslistan hyväksi, joka on otettu vaalilippuun, merkitköön tämän listan punaisella viivalla. Jos hän haluaa muuttaa ehdokaslistassa olevien nimien järjestystä, pankoon siihen myöskin numeron 1 sen nimen eteen, jonka hän asettaa ensi sijalle, ja numeron 2 sen nimen eteen, joka on oleva toinen järjestyksessä. …".
Vuoden 1906 lain kumosi Laki edustajanvaaleista 66/1935. Sen 46 §:ssä säädettiin mm. :"Jos valitsija tahtoo antaa äänensä jonkin valitsijayhdistyksen ehdokaslistan hyväksi, joka on otettu vaalilippuun, merkitköön tämän listan viivalla niin selvästi...
Terttu Tupala on kirjoittanut muistelmakirjan nimeltä Oi minne loittonitte päivät. Kirja on ilmestynyt vuonna 1988. Tupala kertoo kirjassa lapsuudestaan, nuoruudestaan, opiskeluajoistaan, työstään opettajana ja toiminnastaan kouluhallinnossa. Hän ei kuitenkaan kerro muistelmissaan juuri mitään kirjoittamistaan teoksista.
Tyyris Tyllerö -lastenkulttuurilehdessä (2/1985, s. 21-25) Tupala kertoo siitä, miten hänen lapsuutensa kokemukset ovat vaikuttaneet Pappilan Marja -sarjan kirjoittamiseen. Kovin tarkasti hän ei tosin käsittele esim. Pappilan Marjan joulu -kirjaa. Muualtakaan ei tunnu löytyvän perusteellista kuvausta tästä kirjasta.
Internetissä Terttu Tupalasta on lyhyet perustiedot Kirjasampo-verkkopalvelussa osoitteesta http://www....
Tässä on Pekka Kivimaan vastaus kysymykseen. Pekka Kivimaa on Suomen suurimman arkkuvalmistajan SHT-Tukun toimitusjohtaja. Julkaisen tekstin hänen luvallaan.
Miksi arkku tarvitaan?
Arkun merkitys
Arkku edustaa hautajaisissa vainajaa, joten useimmiten omaiset kiinnittävät sen valintaan runsaasti huomiota. Taloustutkimuksen mukaan arkun valinnassa omaisille tärkeintä on se, että arkku edustaa vainajan persoonaa ja muistuttaa tälle tärkeistä asioista. Arkussa voi näkyä vainajan kiinnostuksen kohteet, harrastus tai työ, asuinpaikka tai vaikkapa kesämökin maisema järven tai meren rannalla. Arkkuja on siksi tarjolla hyvin erilaisia.
Hautaustavalla ei ole merkitystä arkun valinnassa, vainajan elämä ja arvot saavat...
Kun Harry Potter -kirjoissa puhutaan Fredistä ja Georgesta yhdessä, he ovat "Fred ja George" - Fred tulee aina ennen Georgea. Tämän perusteella kaiketi olisi ollut sallittua päätellä Fredin myös syntyneen kaksosista ensimmäisenä, vaikka sitä ei kirjasarjassa suoraan sanota. Kun kirjailija J. K. Rowling 23. toukokuuta 2015 Twitter-vastauksessaan ihailijakysymykseen "paljasti", että näin tosiaankin oli, hän lisäsi vielä aina ajatelleensa sen olleen itsestään selvää.
https://www.cinemablend.com/pop/Harry-Potter-Author-Reveals-Which-Weasley-Twin-Was-Born-First-72096.html
Tekoälyllä on epäilemättä vaikutusta työskentelyyn monissa työtehtävissä jo nyt. Koulutuksissa ja keskusteluissa on käynyt ilmi, että tekoäly muun muassa auttaa tekemään tiivistelmiä pidemmistä teksteistä ja kirjoittamaan sähköposteja. Myös Kysy kirjastonhoitajtalta -palvelu tutkii mahdollisuuksia hyödyntää tekoälyä. Tässä muutamia kommentteja nykytilanteen pohjalta.
Rajoitteita
Nimi velvoittaa. Olemme alusta asti profiloituneet palveluna, joka tarjoaa kirjaston henkilökunnan palvelua eli ihmisen antamaa henkilökohtaista palvelua. Tästä emme halua luopua. Eri asia on, ryhdytäänkö kirjaston palvelua ja työskentelyä yleensä muuttamaan niin, että sitä teetetään tekoälyllä tai roboteilla. Silloin tilanne muuttuu tietysti meidänkin...
Löytäjä on Risto Tynni, tässä viite:
Tynni, Risto 1980. Fossiileja Porojärven alueella Kaledonialaisen ylityöntölaatan alaisissa ala-Kambrisissa sedimenteissä. Summary: Fossils in lower Cambrian sedimentary sequences below thrust planes of Caledonian age in the Porojärvi area, Northern Finland. Geologi 32 (2), 17-22.
Muista kambrikauden fossiililöydöistä löytyy tietoa näistä:
Pirrus, Enn; Nestor, Heldur; Soesoo, Alvar; Linna, Ari 2006. Viron ja Etelä-Suomen ediakara- ja kambrikausi. Tallinna: MTÜ GEOGuide Baltoscandia. 32 p.
Uutela, Anneli 1993. Sedimenttikivien fossiilit - historiallisen geologian arkisto. Kivi 11 (4), 8-19.
Lehtovaara, Jyrki J.; Tynni, Risto 1983. Fossiliferous boulders of Lower Cambrian phosphoritic sandstone in...
Roomalaisen poliitikon ja kansankiihottajan Publius Clodiuksen sisar Clodia (ajan muodin mukainen kirjoitusasu klassillisen Claudian sijasta) 95-44? eKr. on yksi aikakautensa kevytmielisiä ja pahamaineisiakin naishahmoja. Clodian aviomies oli konsuli Quintus Metellus Celer, rakastajia mainitaan olleen lukuisia. Nyt käytettävissä olevat tiedolähteet mainitsevat kaksi ; kuuluisan runoilija Catulluksen, joka ikuisti Clodian lemmenrunoihinsa nimellä Lesbia, ja Marcus Caelius Rufuksen.
Lisää tietoa Clodiasta saat Paavo Castrenin teoksista Uusi antiikin historia s. 354 sekä Antiikin käsikirja. Myös klassikko J.P.V.D. Balsdon, Nainen antiikin Roomassa kertoo tiedot Clodiasta (ss.47-49). Mm. siinä mainitaan Clodian kodin sijainneen Palatinus-...
Tuntemattoman sotilaan toisen luvun kolmannessa osassa tosiaan Koskela komentaa: ”Tulta munille!” ”Tulta munil!” toisti Hietanen ja ”Tulta munille!” jatkoivat Lehto ja Lahtinen.
Tuntemattomasta sotilaasta on ilmestynyt kaksi saksannosta, Länsi-Saksassa vuonna 1954 ilmestynyt ”Kreuze in Karelien” (Karl-Heinz Bolay ja Rolf Schroers) ja Itä-Saksassa vuonna 1971 julkaistu ”Der unbekannte Soldat” (A. O. Schwede). Kreuze in Karelien-käännöksessä komennus kuuluu ”Haltet ’rein!”, ”’reinhalten!” wiederholte Hietanen. ”’reinhalten!” echoten Lehto und Lahtinen. ’reinhalten-sana on tässä merkityksessä "sukupuoliyhteys". Der Unbekannte Soldat-käännöksessä huudetaan ”Feuern – was das Zeug hält!”
Maljakot on suunnitellut Heidi Blomstedt (1911-1982), Aino ja Jean Sibeliuksen nuorin tytär. Paremmin keraamikkona tunnettu taiteilija siirtyi 1960-luvulla tekemään myös lasiesineitä. Muodoltaan esineet olivat pelkistettyjä, mm. kuutioita, suorakaiteita ja kolmioita.
Vuonna 1970 Blomstedtin lasiesineiden valmistus siirtyi Kumelalle, ja niitä alettiin markkinoida "Lumilasi"-nimellä. Lumilasia oli myynnissä designin erikoisliikkeissä kuten Artekissa. Myöhemmin niitä markkinoi myös Armi Ratian Decembre-liike.
Suomalaisen lasin vuosikirja 2014 -kirjassa on hyvä artikkeli Heidi Blomstedtista lasimuotoilijana. Kirja on saatavana Helmet-kirjastoista.
Lähteet:
Suomalaisen lasin vuosikirja 2014 (Riihimäki: Suomen lasimuseo, 2014...
Venäläinen mäenlaskunovelli on Anton Tšehovin Leikkiäkö vain? kokoelmasta Tarpeettomia ihmisiä. Se on julkaistu suomeksi myös nimillä Leikinlasku (kokoelmassa Kaksikymmentä) ja Mäenlaskun hurma (Valittuja kertomuksia ja novelleja. 2). Leikkiäkö vain? löytyy kokonaisuudessaan myös Äidinkieli ja kirjallisuus -oppikirjasarjan Käsikirjasta, jossa sen avulla esitellään kertomakirjallisuuden rakenteita ja analyysin välineitä.
Katinka on unkarilainen ja venäläinen kutsumamuoto Katarinasta. Katariina on alkuaan kreikan Aikatherinee, ”alati puhdas” (katharos ”puhdas, siveä). Katariinan päivää on meillä vietetty jo varhaiskeskiajalta lähtien Aleksandriassa marttyyrina kuolleen Katharina-neidon muistoksi. Muistopäivän vietto ja palvonta levisi Eurooppaan ristiretkien aikaan. Nykyään sitä vietetään 25.11. Almanakassa meillä on ollut kaksi Katariinan päivää 1708-1907. Toinen niistä, 2.8 , oli ruotsalaisen Pyhän Katarina Ulfsdotterin, Pyhän Birgitan tyttären ja Vadstenan luostarin varsinaisen perustajan muistopäivä.
Sabina on latinalaisperäinen nimi, merkitys: Keski-Italiassa asuneeseen sabiinilaiseen heimoon kuuluva nainen, ”sabinialainen nainen”. Mikael Agricolan...
Runo on Aaro Hellaakosken ja nimeltään Tyhjin käsin. Se on kokoelmassa Maininki ja vaahtopää (1924) ja myös esim. kirjassa Tämän runon haluaisin kuulla 3 (2000).
Prinssi Williamille ja herttuatar Catherinelle voi kirjoittaa osoitteella
The Duke and Duchess of Cambridge
Clarence House
London SW1A 1BA
Hovin virallinen sivusto (https://www.royal.uk/contact) antaa neuvoja ainoastaan kuningattarelle kirjoittamiseen (osoite on Her Majesty The Queen, Buckingham Palace, London SW1A 1AA) ja silloinkin vain, mikäli kirjoittaja haluaa noudattaa muodollista tyyliä. Siinä tapauksessa kirje aloitetaan puhuttelulla 'Madam' ja päätetään lauseella 'I have the honour to be, Madam, Your Majesty's humble and obedient servant'. Sivuilla kuitenkin kannustetaan jokaista kirjoittamaan vapaasti sillä tyylillä, jonka kokee omakseen. Mikään ei liioin estä lähettämästä tietokoneella kirjoitettua kirjettä. ...
Helsingissä sijaitsi osoitteessa Siltasaarenkatu 2 ravintola Neckar, joka mahdollisesti tunnettiin lempinimellä Neppari. Ravintola oli toiminnassa ainakin 1950 - 1970 -luvuilla ja verkosta löytyvien tietojen perusteella siellä myös tanssittiin.
Katso esim:
https://www.is.fi/viihde/art-2000001126596.html
https://blogit.ksml.fi/randevuu/miehetkin-tupeerasivat-tukkaansa-1970-luvun-vappujuhliin/
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=neckar+ravintola&type=AllFields&limit=20&sort=relevance%2Cid+asc
https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=search_daterange_mv%3A%22overlap%7C%5B1950+TO+1980%5D%22&lookfor=siltasaarenkatu+pitk%C3%A4silta&type=AllFields&page=2
Kirjastolaissa määritellään kirjaston työntekijöiltä vaadittavasta pätevyydestä näin:
17 §
Osaaminen ja johtaminen
Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta
ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa,
jollei tehtävän luonteesta muuta johdu.
Kunnan kirjastolaitosta johtavalta vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto,
johtamistaito ja hyvä perehtyneisyys kirjastojen tehtäviin ja toimintaan.
Kirjastoalan koulutusta annetaan korkeakouluasteella, korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa.
Muita kuin korkeakouluasteen tutkintoja ovat toisen asteen Liiketalouden perustutkinto ja Tieto- ja kirjastopalvelujen...
Kansallisarkiston Arkistojen Portin aineisto-oppaista löytyy tietoa henkikirjoista: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/henkikirjat
Siellä sanotaan, että henkikirjat ovat olleet verotusta varten laadittuja manttaaliluetteloita. Koska henkikirjojen pohjana on käytetty maakirjoja, on näiden rakenteessa ja sisällössä paljon yhtäläisyyksiä: kylän talot (eli tilat, eli ne, jotka ovat maksaneet maaveroa) on ryhmitelty yleensä yhteen, ja ihmiset taas on merkitty asuttamansa talon yhteyteen. Aina taloilla ei ole ollut sanallista nimeä, vaan identifiointiin esim. henki- ja rippikirjoissa on käytetty numerointia - tai molempia. Maakirjoissa eli virallisessa maarekisterissä taloilla eli tiloilla eli kiinteistöillä on ollut...
Tutkittua tietoa asiasta ei ole. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ja Turun yliopiston asiantuntijoista koostunut aivoriihi innostui kuitenkin pohtimaan asiaa. Muisti ulottuu vuoteen 1968 ja Timo Bergholmin elokuvaan Punahilkka, jossa kuullaan repliikki: "Haista sinä, kana, vittu!". Tämä lienee vähintäänkin yksi ensimmäisiä kotimaisen elokuvan v-sanoja.
