Suomen simpukoista löytyy perustietoa teoksesta Suomen eläimet 5 W+G 1986. Tästä eläinkirjasarjasta on ilmestynyt uudempikin laitos, osa Selkärangattomat 1998.
Internetistä löytyy tietoa aiheesta esim. osoitteista: http://www.edu.lahti.fi/projektit/vesijarvi/rverkko/jsimpuk.html
http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1999/6.elokuu/SIMP3199.HTM
http://helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19980803/ajas/980803aj01.html ja
http://lambda.nic.fi/~ksuk/simpukat.htm
Lehtiartikkeleita aiheesta myös löytyy useita, kannattaa poiketa kirjastossa ja pyytää sieltä artikkelilista.
Kirjastosta löytyy Sissi-Dvd:nä. Levy sisältää yhden Sissi-elokuvan. Kannattaa tehdä varaus osoitteessa:www.helmet.fi.
On olemassa myös versio, jossa on kaikki Sissi-elokuvat.
4 - Dvd-levyn paketti.
Valitettavasti suomenkielistä tietoa emme onnistuneet löytämään.
Internetistä MetaCrawler-hakuohjelmalla http://www.metacrawler.com löytyi seuraava erittäin hyvä sivusto http://www.library.unisa.edu.au/thiele/colin.htm .
Yahoon hakemiston kautta löytyy tietoa nuortenkirjailijoista http://dir.yahoo.com/Arts/Humanities/Literature/Authors/Young_Adult/ .
Lahden kaupunginkirjaston varastosta löytyvät esim. seuraavat lehdet:
Kotiliesi vuodesta 1923 alkaen
Suomen kuvalehti 1873 alkaen
Suomen nainen 1913-1945
Uusi kuvalehti 1955
Hopeapeili 1956-1960 (+hajavuosikertoja 60-luvulta)
Kotiteollisuus 1950-1990
Lehdet saa luettavaksi pääkirjastosta, aikuistenosaston tietopalvelusta.
Aaro on lyhentymä Aaronista. Aaron nimen lähtökohtana lienee muinaisegyptistä saatu heprean sana aharon, vuori, vuorella asuva. Toisen tulkinnan mukaan nimi Aaron merkitsee valaistua.
Matias on lyhentymä heprealaisesta nimestä Mattatias, Mattitja. Nimi tarkoittaa Jahven/Jumalan lahjaa.
Atte on Suomen almanakassa Antin ja Anteron päivänä, koska nimi on käsitettu niiden kutsumamuodoksi. Tosin löytyy sille muitakin kantanimiä, kuten Aadolf, Aatos ja Agaton.
Petteri on muunnos Petruksesta eli Pietarista. Petrus on latinalaistettu muoto kreikan kalliota merkitsevästä sanasta Petros.
Mirva on muunnos Mirjamista ja Mirjasta.
Johanna nimen raamatullinen merkitys hepreaksi on: "Jahve on osoittanut armonsa, Jumala on armollinen".
Johanna on...
Anu Suorannan väitöskirjaa ”Halvennettu työ” on hankittu neljä kappaletta Pääkaupunkiseudun kirjastoihin. Kirjojen sijainnin ja saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi Täältä voit myös tehdä varauksen.
Pentti Leino on kirjoittanut kirjan Harjanteen perhehistoria. 2001.
Tämä voisi olla kysymäsi "keskeneräinen" sukututkimus. Mutta ellei, niin Suomen sukututkimusseuran sivuilta http://www.genealogia.fi saa apua sukutukimukseen liittyvissä kysymyksissä. Voit liittyä postituslistaan ja sen kautta etsiä tietoa. Aloita sukututkimus-linkin takaa löytyy ohjeet miten edetä ja HisKi-tietokannasta pääset selailemaan kirkonkirjoja. Sukunimistä voi etsiä tietoa esim. teoksesta Mikkonen, Pirjo, Sukunimet.
Emme valitettavasti voi kertoa kortin numeroa sähköpostitse. Missä tahansa HelMet-kirjastossa voit pyytää saada nähdä kirjastokorttisi numeron esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Tosin jos korttisi on kokonaan kadonnut, voit hankkia kirjastosta uuden näyttämällä henkilöllisyystodistustasi ja maksamalla kolme euroa. Silloin kortin numero on uusi.
Oletko lukenut myös nämä uudemmat Englundin teokset:
Menneisyyden maisema, 2009 / Sodan kauneus ja kauheus - 215 lyhyttä lukua ensimmäisestä maailmansodasta, 2007 ja Kuningatar Kristiina - elämäkerta?
Kleinilta on muuten suomennettu myös nämä teokset: Tuhokapitalismin nousu (2008) ja Vastarintaa ja vaihtoehtoja (2003), ovatko ne jo tuttuja teoksia?
Kysymyksessä mainittu Diamond on saanut arvostetun Pulizer palkinnon (yleinen tietokirjallisuus). Ehkä toiset hyvät kirjat löytyvät alla olevasta, toisten Pulizer -voittajien ja finalistien joukosta. Kokeile Helmet -haussa http://www.helmet.fi onko teos suomennettu. Esim. vuoden 2000 palkintofinalistin Brian Greenen teos löytyy suomennettuna kirjastoissa: Kosmoksen rakenne : avaruus, aika ja...
Uudesta suomalaisesta nimikirjasta löytyy nimi Kytölä: "Kydöttämällä tehtyä viljelysmaata ja suoviljelystä sanotaan kydöksi. Varsinkin uudistilojen nimien kautta Kytö-aines on siirtynyt sukunimiin. Yleisin on Kytölä, joka esiintyy kymmenissä pitäjissä Lounais-Suomessa, Hämeessä, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Suomessa ja kaikkein tiuhimpaan Keski-Suomessa, mm. Keuruulla ja yväskylässä. ....Useimmat Kytö-nimet lienevät melko nuoria, mutta vanhoja esikuviakin on, esim. Loimaalla 1508 erich laurisson kydis". Uusi suomalainen nimikirja. Helsinki. Otava, 1988
Internetin sivuilta poimitun tiedon mukaan Kytöläinen-nimi kuuluu suomalaiseen kansanperinteeseen:
"Kowin itki Kytöläinen,
wiholainen wingutteli,
kyynel juoxi kyön silmästä,
toinen toisesta...
Etsimäsi Tomas Tranströmerin runo on osa yhdeksän haikun sikermästä nimeltä "Vankila". Runo sisältyy Tammen julkaisemaan Tranströmerin Koottuihin teoksiin 1954 - 2004. Teoksen kaikki tekstit on suomentanut Caj Westerberg.
Saat runon suomennoksen sähköpostiisi.
Lähde:
Tranströmer, Tomas: Kootut teokset 1954 - 2004. (Suom. Caj Westerberg, Tammi 2011)
Samantyyppiseen suomen kielen sanavarastoa koskevaan kysymykseen on tässä palvelussa vastattu aiemminkin. Vastauksen mukaan minimaalinen sanavarasto, jolla selviää jokapäiväisestä kanssakäymisestä käsittää 1500-2000 sanaa.
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=27d44ba8-91e3-4ca…
ks. myös http://saaressa.blogspot.fi/2009/06/taajuussanasto-loyto.html
Runo löytyy netistä ja sen tekijäksi ilmoitetaan "tuntematon unkarilainen runoilija". Selasin kaikki unkarilaisia runoja sisältävät kokoelmamme läpi, mutta tätä runoa en löytänyt tarkistaakseni sen sanatarkkuuden; netissä olevat sitaatit kun joskus muuttavat muotoaan. Myöskään Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta ei tunne tätä runoa.
Tietäisiköhän joku lukijoistamme tarkemmin?
Saatte kuitenkin netistä löytyneen runon kokonaisena sähköpostiinne.
Olen selaillut hakemistoja ja itse nuotteja läpikäyden kymmenkunta 1970-luvulla julkaistua laulukirjaa (opetuskäyttöön tarkoitettua), mutta tällaista laulua en ole niistä löytänyt. Näissä kokoelmissa on yleensä hakemistossa myös alkusanojen mukainen haku, mutta sen paremmin muodolla "ootsevista" kuin "otsevista" eri muunnoksineen ei valitettavasti löytynyt mitään. Vilkaisin huonolla tuloksella myös joitakin unkarilaista perinnemusiikkia sisältäviä kokoelmia, vaikka tuo teksti ei itsestäni kyllä kuulosta unkarilta.
En löytänyt kirjaston kappaleista aivan kysyjän kuvaaman väristä kokoelmaa, joten voi olla, että juuri se meiltä puuttuu. Toisaalta jos tuo laulun alku meneekin jotenkin toisin, olen etsinyt väärästä paikasta. Itselleni eivät...
Animorphs-kirjoja on suomennettu noin kaksi vuodessa, jos myös Megamorphsit lasketaan mukaan. Sarjan kustantaja Suomessa on Tammi (www.tammi.fi). Sieltä voi tiedustella seuraavien osien suomennosaikataulua ja sitä, aikooko kustantaja julkaista sarjan suomeksi kokonaisuudessaan.
Hei!
Kysymäsi tuntemattoman tekijän runo tai tarina Jalanjäljet hiekassa löytyy mm. kirjasta Värssykirja, toimittanut Maija Raski, Karisto, 1993/2004 - kohdasta Surunvalittelut Hautajaiset.
Kirjaa löytyy kirjastostamme lainattavaksi useita kappaleita.
Myös internetistä löydät tarinan hieman eri muodossa mm. näiltä sivuilta:
http://www.positiivarit.fi/Content.aspx?49963d6f-d219-4274-b2cc-d68dd32…
http://www.lpk.partio.fi/v-sp/pameko/hartaustxt.htm
Seuraavat teokset löytyvät yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta.
Finn nyelvtan : kézirat / Ödön Lavotha, julk. 1959
Finn nyelvtan / István Papp ; bírálók Péter Hajdú és György Lakó, julk. 1958
Molemmat kirjat löytyvät Keskustakampus Kaisa-talon kirjastosta, joka on käytettävissä 3.9.2012 alkaen. Lukusalikäyttöön kirjat on saatavissa Kansalliskirjastossa. Nämä tiedot löytyvät saatavuustiedoista.
Lindan linkki antaa vielä lisää teoksia, tosin vanhempia:
http://finna.fi
"Tilta Tuohimaa" on Allan Palmgrenin säveltämä ja Hjalmar Nortamon sanoittama kappale vuodelta 1927. Kappaleen sanat löytyvät esim. nuottijulkaisusta " Terveiset ulapalta: meren ja kesän lauluja" (Fazer music, 1993). Julkaisu löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista, ks. Plussa-tietokanta http://www.libplussa.fi .
Yritin etsiä internetistä tietoja Tilta Tuohimaa -henkilöstä, mutta en löytänyt mitään. Samoin haut Fennica-, Linda-, Manda-, Aleksi-, Arto- ja Viola-tietokantoihin tuottivat tulokseksi vain viitteet kappaleen sisältäviin nuottijulkaisuihin ja äänitteisiin.
Tilta Tuohimaasta sinällään ainoa tiedonlähde lienevät siis laulun sanat.
Pin-koodi liittyy kirjastokorttiin, saadaksesi sen sinulla pitää olla Lastukirjastojen kirjastokortti.
Kirjastokortin saat käymällä paikan päällä kirjastossa, ota mukaasi kuvallinen henkilötodistus, esim. ajokortti tai passi. Samalla voit saada myös pin-koodin. Kirjastokorttia tai pin-koodia ei anneta puhelimitse tai sähköpostitse.
Tarkempia tietoja Lastu-kirjastojen kirjastokorteista:
http://lastukirjastot.fi/kirjastokortti
Saksalainen kauppias ja arkeologi Heinrich Schliemann löysi Troijan 1870-90 kaivauksissaan, mutta Troijan oletetusta sijainnista on myöhemmin esitetty vastaväitteitä. Jukka Luodon artikkelissa: Uudelleen löydetty Priamoksen aarre (julkaisussa Hiidenkivi : suomalainen kulttuurilehti; 1995:4, s.36-37)kerrotaan teorian uudemmista vaiheista. Artikkelissa mainitaan Michael Woodin omintakeinen Trojia-näkemys, ja Woodin erittäin perinpohjaiselta ja selkeältä vaikuttava kirja "In search of the Trojan War" löytyy vaivattomasti esim. Pääkirjastosta Helsingistä.
Uusin löytämäni kirja Troijan kaivauksista on vuodelta 1997, ja se on Deborah Boedekerin "The World of Troy". Kirjan saa vain kaukolainana.
Schliemannin kaivauksista voit lukea kirjasta "...
