Kyseessä on varmaankin Helena Sinervon Finlandia-palkinnon saanut romaani Runoilijan talossa, jossa päähenkilönä on runoilija Eeva-Liisa Manner. Kuvauksessa tosiasiat sekoittuvat fiktiiviseen kerrontaan, ja tämä on aiheuttanut närkästystä mm. kirjailijan sukulaisten keskuudessa.
Samantapaista kohua aiheutti 1941 ilmestynyt Helvi Hämäläisen Säädyllinen murhenäytelmä, jossa kirjailija kuvasi suomalaisen sivistyneistön elämää tosiasioita ja fiktiivistä kerrontaa sekoittaen siten, että päähenkilöt olivat tunnistettavissa.
Emme valitettavasti löydä kirjaa suomalaisten kirjastojen kokoelmatietokannoista. Kirjan voi pyytää kaukolainaksi oheisella lomakkeella. Kaukolaina pohjoismaista maksaa 4 €. Muualta ulkomailta tilattu laina maksaa 14,00-25,00 €/kpl.
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Kyseessä on ilmeisesti kasvi, joka suomeksi on ruusumyrtti (Leptospermum). Ruotsin kielellä sana manuka esiintyy Suomen säädöskokoelmassa (Finlands författningssamling, kauppa ja teollisuusministeriön asetus (förordning) 447 / 2003, joka käsittelee hunajan koostumusta. Vastaavassa suomenkielisessä tekstissä puhutaan ruusumyrtistä.
Ruotsinkielisen säädöskokoelman linkki http://www.finlex.fi/sv/laki/kokoelma/2003/20030075.pdf ja suomenkielinen teksti löytyy kohdasta http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2003/20030075.pdf.
Kasvikirjoista löytyy tietoa erikseen myrteistä.
Googlesta hakusanalla ruusumyrtti tulee viitteitä ja keskustelupalstalla (http://www.puutarha.net) löytyy pari kommenttia ruusumyrtistä.
J. A. Hollo on suomentanut kysymyksessä siteeratun Emerson-katkelman seuraavasti: "Minä tiedän ettei se maailma, jonka kanssa olen tekemisissä kaupungissa ja maalla, ole se maailma, jonka ajattelen." (Esseitä, s. 279)
Akseli Gallen-Kallela on kirjoittanut kaksiosaiset muistelmat, joiden ensimmäinen osa ilmestyi Kallela-kirjan nimellä Wsoy:n kustantamana vuonna 1924. Muistelmien toinen osa Afrikka-kirja, Kallela-kirja II, syntyi taiteilijan laajan Afrikan matkan kokemusten pohjalta ja ilmestyi vuonna 1931.
Ensimmäisen Kallela-kirjan alaotsikko on Iltapuhdejutelmia. Kirjassa Gallen-Kallela kirjoittaa pakinoivaan tyyliin esimerkiksi suomalaisesta kansanluonteesta, suomalaisten ruokailutottumuksista, menneisyydestä ja tulevaisuudesta. Joissakin kirjan luvuissa taiteilija kertoo myös Lapin luonnosta, jota hän omien sanojensa mukaan oli lapsesta saakka ihannoinut. Varsinkin Itärajan tuntumassa sijaitseva Paanajärvi lumosi lähdetietojen mukaan aikoinaan...
Zacharias Topeliuksen runo Rahjus sisältyy teokseen Lukemisia lapsille : ensimmäinen osa (WSOY, 1982). Teos on lainattavissa useista HelMet-kirjastoista. Ajantasaisen tilanteen teoksen saatavuudesta voitte tarkistaa HelMet-aineistotietokannasta, johon on linkki alla.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Ei valitettavasti löydy suomen kielen oppikirjoja, joissa olisi opetuskielenä puola. Erilaisia sanakirjoja löytyy. Kelpaisiko suomen kielen kurssi, jossa on opetuskielenä englanti? Finnish for foreigners, Sounds good, Finn talk, Beginner's Finnish, From start to Finnish...
Varaus onnistuu vasta sitten kun edes yksi kappale on ehtinyt lainattavaksi johonkin kirjastoon. Teos on niin uusi ettei yhtään kappaletta ole vielä kirjastossa. Ei varmaan kestä kovin kauan että varaus jo onnistuu.
Paul Harrisin ”Clowns” sisältyy ainakin julkaisuun Moments musicaux, jonka tekijäksi eri kirjastotietokannat antavat nimen Åsa Gustavsson. Soitinkokoonpano muodostuu huilusta ja pianosta. Kyseessä on cd-levy.
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista tuota julkaisua ei valitettavasti ole saatavilla. Muualta Suomenmaasta sen voi toki saada tännekin kaukolainana. Tosin eipä levyä taida olla lainattavana muualla kuin Oulun kaupunginkirjastossa! Etsin Harrisin teosta Frank-monihaun kautta maakuntakirjastoalueittain (http://monihaku.kirjastot.fi/ > maakuntakirjastoalueet), käytännössä siis kaikista Suomen yleisten kirjastojen kokoelmatietokannoista. Tarkistin myös erikoiskirjastojen, yliopistokirjastojen ja ammattikorkeakoulujen tietokannat....
Turun kaupunginkirjastossa ei toistaiseksi ole tällaista digitointipalvelua tarjolla.
Suomessa on useita digitointipalveluihin erikoistuneita kaupallisia toimijoita, joiden avulla kaitafilmien digitointi onnistuu. Kannattaa googlata esim. 'kaitafilmi digitointi' ja verrata liikkeiden palveluita ja hintoja.
HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan lainassa oleva aineisto on mahdollista uusia viisi kertaa, minkä jälkeen aineisto on tuotava kirjastoon jossa se voidaan palauttaa. Palautuksessa uusimiskerrat nollaantuvat. Asiakkaan niin halutessa aineisto voidaan palautuksen jälkeen lainata hänelle vielä uudestaan (mikäli siitä ei ole varauksia).
http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#uusiminen
June-nimi on todella englanninkielisissä maissa käytetty naisennimi, joskaan ei erityisen suosittu. Suomessa annettavista etunimistä säädetään Nimilain pykälässä 32 b. (Lakiteksti löytyy osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/, jossa voi pikahaku-kohtaan kirjoittaa 'nimilaki'). Esteenä June-nimelle voisi olla se, että se tulkitaan "muodoltaan tai kirjoitustavaltaan kotimaisen nimikäytännön vastaiseksi". Nähdäkseni nimen voi luontevasti ääntää ja taivuttaa suomalaisittain, joten uskoisin, että tämä rajoitus nimenannolle ei liene voimassa. Asiaa auttaa, jos lapsella on "kansalaisuutensa, perhesuhteidensa tai muun erityisen seikan perusteella yhteys vieraaseen valtioon ja esitetty etunimi vastaa sanotussa valtiossa noudatettua...
Vallassa olivat asteekit, joiden 1300- ja 1400-luvuilla luodun Meksikonlahdelta Tyynellemerelle ulottuvan valtakunnan pääkaupunki Tenochtitlán sijaitsi nykyisen Mexico Cityn paikalla. Asteekkeihin kuului nykyisen käsityksen mukaan itse asiassa useampia kansoja, joista keskeisimmästä ja valloitushaluisimmasta käytettiin nimeä tai he kutsuivat itseään nimellä mexica, mexicatl tai mechica, josta nykyinen Meksikon valtion nimi on saanut alkunsa. Misteekit oli yksi alueen intiaanikansoista, joka joutui asteekkien ylivallan alle jonkin verran ennen espanjalaisten saapumista.
Lisää tietoa:
Valtonen Pekka : Latinalaisen Amerikan historia. Gaudeamus. 2001.
Soustelle, Jacques : Sellaista oli atsteekkien elämä espanjalaisvalloituksen aattona. WSOY....
Gobineaulta on suomennettu kolme Stefanie-sarjan kirjaa:
Stefanie taistelee rakkaudestaan 1970, Stefanie ja miehet 1971 sekä Stefanie rakkauden myrskyissä 1974.
Alitalon Annikki on mainitsemassanne kokoelmassa Linna, Kullervo: Kullervo Linna & Humppa-Veikot 1. Nuotti on tällä hetkellä paikalla ja saatavissa Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolta, joten voitte tehdä seutulainapyynnön kotikirjastossanne.
Tuntematta henkilöä on aika vaikeaa antaa suoranaista suosituslistaa. Siksi tässä vinkkejä siihen, miten sinun kannattaa toimia, kun itse tunnet poikasi ja hänen kypsyystasonsa ja kiinnostuksenkohteensa.
Voit hakea sopivaa kirjallisuutta HelMet-verkkokirjastosta useilla tavoilla. On vain syytä muistaa, että jos etsit ruotsinkielisiä kirjoja, on käytettävä ruotsinkielisiä hakusanoja.
Jos haluat rajata haun ruotsinkielisiin nuortenkirjoihin, jotka ovat jännäreitä, käytä sanoja thriller ja ungdomslitteratur:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=thriller+ungdomslitteratur&sea…
Voit myös kokeilla pudotusvalikosta löytyvää rajainta "Lasten kokoelma", joka tarkoittaa kaikkea lasten- ja nuortenosastoille sijoitettua aineistoa. Kirjoita...
Francis Goyan Nostalgia - kappaleen nuotit (sovitettu sekä kitaralle että pianolle) löytyy seuraavasta nuottijulkaisusta, jota on vielä saatavana ainakin joistakin maakuntakirjastoista
Tapani Kansan parhaat
Fazer, [1977]
HelMet-tietokannasta löytyy kyseistä kirjasarjaa:
http://www.helmet.fi/search~S12*fin/?searchtype=X&searcharg=que+tal+1&s…
Kun klikkaat kirjan nimeä, pääset nidetietoihn katsomaan missä kirjastoissa sitä on saatavilla.
Voisiko kyseessä olla Helena Anhavan runo joka alkaa ”Mies lähtee aamulla maailmaa valloittamaan” teoksessa Anhava, Helena : Vuorosanoja, 1973. Runo on myös kirjassa Anhava, Helena : Runot 1971-1990 s. 141.
Noita on useitakin. Suosituimmasta päästä ilmaispalveluissa lienevät:
http://www.tripod.lycos.com
http://www.freeservers.com
http://angelfire.lycos.com
http://free.prohosting.com/
Palvelut vaihtelevat lähinnä siinä paljonko ne tarjoavat tilaa sivuilla, millaisia työkaluja voi käyttää sivujen tekemiseen ja kuinka paljon mainontaa ne pakkosyöttävät sivujen oheen. Kokeilemalla löytää mieleisensä.
