William Shakespearesta löytyy todella runsaasti kirjallisuutta, jota voi etsiä
asiasanalla "Shakespeare" sekä Turun kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta että varsinkin kirjaston aakkosellisesta kortistosta.
Suppeaa esitelmää varten voit tutustua esim. seuraaviin teoksiin: Vappu Roos: "Dantesta Dickensiin", Ralph Emerson: "Suuria miehiä", "Kansojen kirjallisuus 3:
renessanssi" ja Maria Rita Cifarelli: "Shakespeare". Voit myös tutustua Kysy kirjastonhoitajalta -arkiston aikaisempaan vastaukseen (asiasanalla Shakespeare William). http://tietopalvelu.kirjastot.fi/asiasanahaku_main.asp?id=400&arkisto=t…
Hei,
Hämeenlinnan kirjastoautojen aikataulut muuttuivat, kun viisi kuntaa liittyi kaupunkiin tämän vuoden alussa. Kirjastoautot kulkevat nyt paljon aiempaa pidemmillä reiteillä. Olemme joutuneet vähentämään lähekkäin sijaitsevia pysäkkejä, jotta ehdimme käydä uuden kunnan kaikilla alueilla . Ruununmyllyn/Kukostensyrjän alueelta loppui
kysymäsi pysäkki (Vierinkiventie, parillinen keskiviikko klo 19.25 - 19.45), koska se oli lähekkäin sijaitsevista pysäkeistä vähiten käytetty.
Entistä pysäkkiäsi lähinnä olevat pysäkit ovat Kikaristonkatu 39:ssä (hyötyjätekeräyspisteen vieressä) joka keskiviikko klo
18.10 - 18.50 ja Ruununmyllyntie 39:ssä (alakoulun vieressä) joka perjantai klo 17.15 - 17.45. Kikaristonkadulle on matkaa 700 metriä ja...
Eksistentialistisen kirjallisuuden käsite voidaan ymmärtää kahdella tavalla. Se voidaan suppeasti määritellä kirjallisuudeksi, johon eksistentialistisella filosofialla on ollut vahva vaikutus. Laajemmassa mielessä käsite tarkoittaa kirjallisuutta, jossa keskeisesti käsitellään ihmisen olemassaoloon liittyviä kysymyksiä.
Sartren ja Camus’n teosten lisäksi kannattaa tutustua Simone de Beauvoirin, Samuel Beckettin, Jorma Korpelan, Marko Tapion, F.M. Dostojevskin ja Juha Mannerkorven tuotantoon. Myös Ernesto Sabaton Tunneli ja Franz Kafkan Oikeusjuttu ovat mielestäni hyviä esimerkkejä eksistentiaalisesta romaanista.
Lähteet: Hosiaisluoma, Kirjallisuuden sanakirja (Wsoy, 2003)
Teosten saatavuuden kirjastosta voi tarkistaa osoitteessa http...
Runo on ilmestynyt kirjassa Mitä tapahtui todella? (1962) eikä tätä kirjaa ole käännetty saksaksi. Saarikosken ykisttäisiä runoja on muutamissa käännöskokoelmissa, mutta ne eivät sisällä ksysymääsi runoa Minä rakastan sinua kuin vierasta maata... Lisäksi Saarikoskelta on käännetty saksaksi Runoja (1958), Tansiinkutsu (1980) ja Tiarnia-sarja. Tiedot käännöksista löytyvät SKS:n käännöstietokannasta http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Finlexin ajantasaisesta lainsäädännöstä löytyy pihahaulla lietelan* seuraava asetus: Maa- ja metsätalousministeriön asetus ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä sekä maatalouden ympäristötuen koulutukseen liittyvästä tuesta 30.6.2000/646
Asetuksen 14 §:ssä on säädöksiä lietelannan levityksestä. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000646#L1P14
Maa- ja metsätalousministeriö sivulla olevalla haulla voidaan etsiä aiheesta tietoa. Haulla lietelan* saadaan neljä artikkelia. http://www.mmm.fi/hakutulos.html.stx
Valtioneuvosto hyväksyi 22.5.2008 asetusmuutoksen,
jossa päätetään kolmen uuden ympäristötuen erityistukisopimuksen ehdoista. Yksi näistä säätelee lietelannan sijoittamista peltoon.
http://www.mmm.fi/fi/index/ministerio/...
Salla Simukasta löydät tietoja teoksesta: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4 / toim. Ismo Loivamaa. 2004.
Salla Simukan kirjailijaesittely on mukana myös Helsingin ja Hämeenlinnan kaupunginkirjastojen ylläpitämässä Sanojen aika -kirjailijatietokannassa. Sanojen ajan lähteitä-osiossa on lisäksi linkkejä muihin häntä käsitteleviin esittelyihin ja haastatteluihin. Sanojen aika –tietokanta on osoitteessa: http://kirjailijat.kirjastot.fi/
Lehtiartikkeleita ja –haastatteluja:
Hietaniemi, Helena: Remonttia ja juoksulenkkejä. Kodin kuvalehti 2007 : 20, s. 30-35. (Haastateltavina tutkimussuhteeri Riitta Pasanen ja tytär, kirjailija-suomentaja Salla Simukka).
Nummenpää, Kaisa: Tyttörakkaudesta kiihkotta. Nuorisotyö 2005 : 5, s. 20-21. (...
Matti Rossin suomennos tuosta kohdasta kuuluu näin: "siellä missä olet, siellä on myös maailma ja kaikki ilot, jotka maailma saattaa antaa; autius on siellä, missä sinua ei ole."
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 467 Siik-sukunimistä henkilöä:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kirjaston lähteiden kautta nimestä ei löytynyt tietoa. Tässä palvelussa samasta sukunimestä on kysytty jo aiemmin. Tämän vastauksen mukaan nimi olisi annettu sotilasnimeksi Hyvärinen-nimiselle, aivan suomalaistaustaiselle miehelle.
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=6399d97e-b854-4a2…
http://users.kymp.net/p203472a/sukuseura/arja.html
Vuonna 2010 ilmestyi nimestä kirja: Siikin sukukirja: täältä tullaan (Kokoajat Matti Kilje ja Tauno Siik). Kirjaa on ainakin Oulun kaupunginkirjaston ja muutaman yliopiston kirjaston kokoelmissa. Voit pyytää kirjan kaukolainaksi oman...
Etsimäsi laulu löytyy Mika Toivasen nuottikokoelmasta Sumuiset kansiot, osa 1. Se on nyt odottelemassa pääkirjastolla musiikkiosaston tietopalvelussa, josta voit sen noutaa viimeistään maanantaina 20. tammikuuta.
Valitettavasti Muinaistutkija-lehteä ei tule Espoon kirjastoon. Se ei tule minnekään pääkaupunkiseudun kirjastoihin. Täältä voi tilata: http://www.sarks.fi/mt/hinnasto.html
Opintojen jälkeistä kotiinpaluutaan jouluaattoiltana 1913 Sillanpää käsittelee Töllinmäki-kokoelmansa (1925) niminovellissa. Lähimmäs "pää katolla uudessa ja jalat pirtin puolella vanhassa" -tyyppistä vertausta päästään kokoelman Ihmislapsia elämän saatossa (1917) avausnovellissa Kodin helmasta, vaikka tässä ei sentään savupiippuun juututa:
"Olin kuin ihminen, joka jostain luukusta kurkistaa ylempään kerrokseen, näkee siellä paljon viehättävää, jota jää katselemaan jaksamatta kohottautua sinne kokonaan. Myöhemmin voi käydä niin, että hän kyllästyy ikävään asemaansa, yläkerta kadottaa näköviehätyksensä, kun ei siihen kumminkaan pääse koskemaan, ja hän painuisi jo takaisin alakertaansa, mutta ei mahdu enää luukusta. Hän jää iäksensä siihen...
Ulkoisen dvd-aseman lainaaminen ei ole mahdollista Turun kaupunginkirjastosta. Meillä lainataan kylläkin kannettavia tietokoneita pääkirjaston uutistorilla sekä Nummessa ja Varissuolla. Kannettavaa voi käyttää ainoastaan kirjaston tiloissa http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=1740
Kannettavissa on dvd-asema.
Chrysopelea paradisi käärmeestä käytetään suomenkielistä nimeä liitokäärme. Tunnetaan myös lentokäärmeenä.
Lähde:
Whitfield, Philip: Suuri eläintieto, 1994 (suom. Lasse Kosonen, linnut, nisäkkäät, matelijat ja sammakkoeläimet)
Suomen herpetologisen yhdistyksen ja Luonnontieteellisen keskusmuseon Eläinmuseon yhteisen nimistötoimikunnan tavoitteena on nimetä suomenkielinen nimi kaikille maailman matelija- ja sammakkoeläinlajeille. Toistaiseksi on julkaistu vasta korkotiilieläimien nimistö. Nimistötoimikunnan yhteystiedot:
http://www.herpetomania.fi/nimisto/
Oulun kaupunginkirjastosta löytyy seuraavat Osuusliike Arinaa käsittelevät teokset:
Osuusliike Arina 1917-1956. Oulu: Osuusliike Arina, 1957
Lähdeoja, V.: Osuusliike Arina 1917-1967. Oulu, 1967
Valkosalo, Aarne: Osuusliike Arinan toiminta 1917-1976. Oulu: Osuusliike Arina, 1977
Myös Paavo Kekkosen teoksessa Hyvä Oulu: 50 menestyvää ja innovatiivista yritystä (Oulu: Oulu-lehti, 2004) on Arinaa käsittelevä luku.
Lisäksi maakuntakokoelmassamme säilytetään mm. Arinan toimintakertomuksia (esim. "Johtokunnan vuosikertomuksen ensimäiseltä toimintavuodelta 14/5-31/12 1917") sekä erilaisia esitteitä.
Kiitos tarjouksesta, mutta emme voi vastaanottaa lahjoitustasi. Kuopion kaupunginkirjasto-Pohjois-Savon maakuntakirjastossa Rakennustaito-lehteä on varastoituna aina 20 vuotta taaksepäin. Sitä vanhempia emme varastoi. Myös valtakunnallisessa Varastokirjastossa näyttää po. lehteä olevan.
Matti Nummensalon runo Oodi naiselle löytyy teoksesta Valittuja runoja, jonka on kustantanut Isonkyrön kotiseutuyhdistys.Teos sisältää runoja useammasta eri kokoelmasta. Oodi naiselle on runo kokoelmien ulkopuolelta, emmekä onnistuneet löytämään sitä muista teoksista. Voitte hakea teoksen saatavuustietoja esimerkiksi seuraavista linkeistä:
Mikkelin pääkirjasto:
http://mikkeli.kirjas.to/index.asp?url=teos.asp%3Fteosid%3D0001102C%252…%
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastot:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/anummensalo/anummensalo/1%2C1%2C8%2…
sekä Yliopiston kirjastot:
https://finna.fi