Tom on Tomaksen rinnakkaisnimi, jonka suomalainen vastine on Tuomas. Suomalaisellakin alueella nimi esiintyy jossain määrin tässä muodossa, mutta yleisempi muoto on Tomi.
Tuomas on suomalainen asu aramealaisesta nimestä Thoma, "kaksonen". Uudessa testamentissa Tuomas on Jeesuksen opetuslapsi. Tuomas-nimestä on tullut epäilevien, epäuskoisten ja kriittisten ihmisten symboli (”epäilevä Tuomas”), koska Tuomas ei suoralta kädeltä uskonut apostolitoveriensa vakuuttelua Jeesuksen kuolleista nousemisesta.
Tom on ollut Tuomas-nimen lyhenteenä käytössä 1300-luvulta lähtien.
Lähde: Kustaa Vilkuna, Etunimet. Otava 1990.
Katso myös palvelumme arkistosta Tom-nimen rinnakkaisnimiin liittyvät vastaukset:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/...
Kirjaston kokoelmissa olevista kirjoista ei vielä löydy paljoakaan tietoa hybridiautoista. Tekniikan alan lehdissä vuosilta 2010 ja 2011, esim. Tekniikan Maailma ja Tuulilasi, on esitelty useiden eri automerkkien hybridiautoja. Lehdet on lainattavissa kirjaston lehtilukusalista.
Kangasalan kirjaston kokoelmissa on kirja Energia Suomessa: tekniikka, talous ja ympäristövaikutukset vuodelta 2004. Siinä on selitetty hybridiauton tekniikkaa.
Kajaanin kaupunginkirjastolla on jatkuva poistokirjojen myynti aikuistenosastolla.
Entisessä Kuurnan kirjastossa (Kisatie 28) on poistokirjojen myynti lauantaina 5.3. klo 11-16.
Kirjastolla on oma sähköpostiosoite kaupunginkirjasto@kajaani.fi
Siihen kannattaa lähettää palautteet, tiedustelut yms. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu on tarkoitettu lähinnä tiedonhakukysymyksiä varten.
Syntax Wizard -ohjelmaa on lukuisissa kirjastoissa eri puolilla Suomea. Frank-tietokannan kautta (http://monihaku.kirjastot.fi/) löytyvät helposti ne maakuntakirjastot, joihin ohjelmaa on hankittu. Hakuun kirjoitetaan nimekkeen kohdalle ohjelman nimi ja maakuntakirjastoiksi valitaan kaikki. Kuntia on Suomessa yli 300, joten kaikkien kunnankirjastojen selville saaminen on isompi työ, mutta se on mahdollista kirjastot.fi-sivuston kautta:
http://www.kirjastot.fi/kunnankirjastot/
McNabin tyyppisiä jännityskirjailijoita ovat mm. Robert Ludlum, Jack Higgins, Frederick Forsyth, Tom Clancy ja John Le Carre.
Peter Hamilton edustaa tieteiskirjallisuudessa ns. avaruusoopperaa. Samantyyppisiä kirjailijoita ovat mm. Iain M. Banks (ns. Kulttuuri-kirjat: Muista
Phlebasta, Pelaaja ja Aseiden käyttö), Alastair Reynolds sekä E.E. Doc Smith (Lensman-sarja).
Osa kyseisistä teoksista löytyy Turun kaupunginkirjaston kokoelmista joko suomen- tai englanninkielisinä. Teoksia voit hakea verkkokirjastomme sivulta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1061554310 . Voit etsiä teoksia kirjailijan nimen mukaan tai esimerkiksi asiasanoilla: jännityskirjallisuus, vakoilukirjallisuus, rikoskirjallisuus, psykologinen...
HelMet-kirjaston valikoimissa ei näytä oikein olevan Donna Leonia käsitteleviä painettuja kirjoja. Tosin Suomen dekkariseuran ”Ruumiin kulttuuri” -lehden numerossa 3/2009 on useamman sivun verran asiaa Leonista, ja ilmeisesti sama teksti löytyy osoitteesta http://www.dekkariseura.fi/rk_309_a.html. ”Anna”-lehden numerossa 3/2009 on myös kirjailijasta muutaman sivun haastattelu. Molempia lehtiä löytyy joistakin HelMet-kirjastoista, ja tarkemman saatavuuden voit katsoa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä lehden nimellä ja kirjoittamalla perään ”Helsinki”.
Internetissä on sen sijaan paljonkin Donna Leonia käsitteleviä sivuja, myös suomeksi. Leonin kustantajan Otavan sivuilta osoitteesta http://www.otava.fi/kirjailijat/ulkomaiset/j-l/...
Lasipalatsissa sijaitsevassa kirjaston toimipisteessä, Kaupunkiverstaassa on käytettävissä varattava editointikone. Tässä laitteen esittely:
"Adoben Premiere-ohjelmisto yhdistettynä tehokkaaseen tietokoneeseen mahdollistaa lähes ammattitason videotuotannon. Videoeditin voit varata vaikka koko päiväksi, sillä tunnetusti videoeditointi ei ole mitenkään nopeaa puuhaa. Huomaathan, että työpisteen koneessa ei ole Internet-yhteyttä. Videoeditointiin voi varata henkilökohtaisen opastuksen puhelimitse, käymällä Kaupunkiverstaalla tai osoitteesta https://varaus.lib.hel.fi/ (Kaupunkiverstas, Työtila 8)."
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas/Palvel…
Yhdysvalloissa Salt Lake Cityssä on äskettäin avattu virtuaalinen huvipuisto Void, jossa voi pelauttaa mm. pelejä, seikkailuja, ongelmanratkaisutehtäviä ja opetustehtäviä.
Alla linkit aiheesta uutisoineen Tekniikka & talous -lehden ja Void-puiston sivuille:
http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/ict/virtuaalinen-huvipuisto-auk…
http://www.polygon.com/features/2016/5/5/11597482/the-void-virtual-real…
Suomessa laseja näytetään vuokrattavankin, mutta ainakin löytämäni yritykset vuokrasivat niitä yritysten käyttöön.
Uuden Helmet-kirjastokortin saa kaikista Helmet-kirjastoista pääkaupunkiseudulla. Kortin saa heti käynnin yhteydessä kunhan ottaa henkilötodistuksen mukaan.
Ilkka Taiton Documenta gregoriana: latinalaisen kirkkolaulun lähteitä Suomessa –teoksen on julkaissut kirjankustantaja WSOY vuonna 1992. Siitä on julkaistu kaksi versiota: 2000 kappaleen numeroitu versio (ISBN 951-0-17388-6) ja numeroimaton (ISBN 951-0-18347-4). Kirja ei ole enää myynnissä.
WSOY:stä kerrottiin, että silloin kun numeroitu versio oli myynnissä, sen hinta oli 476 €. Numeroimattoman hinta ei selvinnyt, se oli kuitenkin selvästi alhaisempi. Kirjan ISBN-numero löytyy yleensä kirjan takakannesta ja ensimmäisiltä sivuilta ennen varsinaista tekstiä.
Kirjoja voi tarjota myytäväksi ainakin antikvariaatteihin, joissa kirjakauppiaat määrittelevät hinnan.
Internetixin materiaaleissa osoitteessa http://sokl.uef.fi/aineistot/aidinkieli/murteet/lounmurt.html on tiivis johdatus lounaismurteisiin. Osoitteesta http://www.kotus.fi/aineistot/puhutun_kielen_aineistot/murreaanitteita/… löytyy murrenäytteitä paikkakunnittain, myös Kustavista.
Jos murteet ja kielen vaihtelu kiinnostavat yleisemmin, Laila Lehikoisen ”Suomea ennen ja nyt” (Finn Lectura, 1994) on ihan hyvä perusesitys aiheesta. Kalevi Wiikin ”Sano se murteella” (Pilot-kustannus, 2006) voisi olla myös hyödyllinen katsoa. Suomen murteiden sanakirja osoitteessa http://kaino.kotus.fi/sms/ on erinomainen lähde, jos kiinnostaa tutkia, mitä jokin murresana tarkoittaa; tosin sanakirja on vielä keskeneräinen.
Murteista on kirjoitettu paljon, joten...
Vastaajien määrä vaihtelee vuosittain, viime vuonna tilastojen (2009) mukaan vastaajia oli 324. Tämä tarkoittaa sitä, että 324 eri henkilöä on vastannut viime vuonna kysymyksiin palvelussamme.
Vastaajatahoja on useita kymmeniä, osa näistä, Lapponica-tietopalvelu ja Näkövammaistieto, koostuvat monesta toimijasta. Edellisessä on mukana 18 vastaajaa, Lapin kirjastoja, museioita sekä tutkimuskeskusten tietopalveluja. Erikoiskirjastoja on 17, kunnan-/kaupuginkirjastoja on 48. Vastaajakirjastot löytyvät täältä, https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoa-palvelusta/kirjastot.
Vastaajakirjastosivuilla on lueteltu erikoiskirjastojen aihealueet. Siellä vastataan pääsääntöisesti aiheista esitettyihin kysymyksiin, ellei ole kyseessä selkeästi sellainen...
Netin kaunokirjallisuussivuihin voi tutustua esim. Makupalat-aihehakemiston kautta osoitteessa www.makupalat.fi. Hakemistokohdasta Taiteet-Kirjallisuus löytyy linkkejä sekä Suomen kirjallisuuteen että Maailman kirjallisuuteen ja sen kautta eri maiden kirjallisuuteen. Linkkihakemisto sisältää runsaasti linkkejä erilaisiin kirjallisuushakemistoihin.
Osoitteessa www.kirjastot.fi on Kirjallisuus-otsikon alla linkkejä kotimaisiin kirjallisuussivustoihin, kirjastojen ja kustantajien kirjailjahakemistoihin ja kirjallisuuden keskustelufoorumeihin.
Alex on lyhentymä Alexanderista. Nimi on kreikkaa ja tarkoittaa puolustajaa, suojelijaa ja auttajaa.
Ella on muuntuma Helenasta ja siitä muodostuneesta Elinasta mutta useissa maissa sitä käytetään myös Eleonoran kutsumamuotona. Saksassa on Ellan yhteydessä viitattu lisäksi Elisabethiin ja voipa se olla Gabriellan, Isabellan ja Petronellankin lyhentymä. Englannissa nimen tulkitaan tarkoittavan kaunista keijukaista.
Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Molempia nimiä on kysytty aikaisemminkin. Vanhoihin vastauksiin voit tutustua arkistossa (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx ). Kirjoita hakulaatikkoon nimi ja paina Hae.
Etunimistä ja niiden alkuperästä löytyy tietoa esim. seuraavista teoksista: Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava 2005) ja Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi? (Tammi 1992) sekä Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY 2004).
Ninni on Suomen ruotsalaisessa almanakassa (26.10.) oleva Annan venäläisperäinen muuntuma, hellittelynimi. Joidenkin tutkijoiden mukaan Ninni on kutsumamuoto Ingridistä. (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=b88a9593-cb3… )
Nimeä Juulia on kysytty useamminkin. Juulia on Julian rinnakkaismuoto. Juliaana...
Eipä ole palautettu. Kun teoksen kohdalla näkyy eräpäivä, se tarkoittaa että teos on lainassa ja erääntymässä/erääntynyt kyseisenä päivänä. Kirjaa on tosiaankin vain yksi kappale koko pääkaupunkiseudulla, joten valitettavasti joudut odottelemaan, että edellinen lainaaja palauttaa sen.
KVTES:n mukaan kirjastovirkailijalle maksettava palkka on (noin) 1700 euroa. Kunta-alalla käytettävä epäpätevyysalennus on viidestä kymmeneen prosenttiin, Espoossa käytössä on ollut tuo viisi prosenttia, eli koulutusaikana palkka olisi noin 1600 euroa.
Viimeisimmissä Espoossa yleisessä haussa olleissa virkailijan paikoissa hakijoita on ollut noin 50 paikkaa kohden. Hakijoita on paljon ja vaikka väkeä jää eläkkeelle, heikon taloudellisen tilanteen takia niihin on tällä hetkellä vaikea saada täyttölupia. Joten kovin helppoa työllistyminen ei tule olemaan.
Sofien valinta -elokuvan musiikin on säveltänyt Marvin Hamlisch. ( http://en.wikipedia.org/wiki/Marvin_Hamlisch ). Elokuvassa kuullaan lisäksi Felix Mendelssohnin sävellys Lieder ohne Worte (Songs Without Words), Op. 30, No. 1.
Kansallisbibliografia Fennica tietää kertoa, että nimellä ”Kukkivat kummut” on julkaistu Hietamiehen teoksen lisäksi Pekka Jäntin sukututkimuskirja ”Kukkivat kummut: kertomus Jäntti-suvun alkuvaiheista lähtien Rautalammilta 1561 ja lähinnä Karstulan - Saarijärven sukuhaaraa seuraten”, mutta se on ilmestynyt vasta 1985. Voisiko kyse olla Tuovi Aarnion eli Annikki sankarin romaanista ”Kukkivat rauniot” (1957)? Siitä on julkaistu myös kolmas painos 1958.
Fennicassa on periaatteessa kaikki suomeksi ilmestynyt kirjallisuus, eikä muistakaan tutkimistani tietokannoista löytynyt viittauksia muihin kuin noihin kahteen kirjaan nimellä ”Kukkivat kummut”. Jos kirjan nimi on jotakin muuta, sitä on aika vaikea löytää näillä tiedoilla. Mikäli se ei ole...
Saadaksesi kirjastokorttiisi liitetyn tunnusluvun sinun pitää käydä henkilökohtaisesti jossakin HelMet-kirjaston toimipisteessä. Kirjastojen yhteystiedot löydät HelMet-palvelusivuston oikeassa laidassa olevasta pudotusvalikosta "Löydä kirjastosi". Ota mukaan voimassa oleva kuvallinen henkilötodistus, passi, ajokortti tai kuvallinen Kela-kortti.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…