Suomenhevosia oli maassamme vielä 1950-luvulla puoli miljoonaa, ja hevonen oli tärkeä
kumppani niin pelto- kuin metsätöissäkin. Hevosten määrä on nyt noin 18.500. Suomenhevosen
ratsukäyttö on peräisin armeijasta. Väriltään suomenhevonen on useimmiten rautias, mutta ruunikoita ja mustiakin esiintyy. Valkoiset merkit päässä ja jaloissa ovat yleisiä. Häntä ja harja kasvavat yleensä pitkiksi ja tuuheiksi.
Suomenhevosista on noin kolme neljäsosaa raviurheilun käytössä. Suomenhevonen on
maailman nopein kylmäveri rotu. Ori Viesker pitää hallussaan maailmanennätystä
kilometriajallaan 1.20,2. Tiedot on poimittu Suomenratsut ry:n sivuilta http://www.suomenratsut.fi/suomenhevonen/
Suomenhevosen historiasta löytyy tietoa myös yksityishenkilön sivuilta...
Makuasiat ovat kovin henkilökohtaisia, mutta omasta mielestäni parasta kebabia olen saanut Turussa King's Kebabissa ja Helsingissä Erikin Pippurissa.
http://www.eerikinpippuri.com/?page=3
Erkki Laurokarin sävellys "Orjanruusu" on julkaistu nuottina vain kokoelmassa "Kirje Karjalaan" (Fazer FM105133, 1971), joka näyttää olevan harvinainen julkaisu. Se löytyy kuitenkin ainakin Musiikkiarkistosta (entinen Japa) (https://www.musiikkiarkisto.fi/), mistä sitä kannattaa kysellä.
Heikki Poroila
Teoksessa HYYTINEN, Timo : Arma Fennica 3 : Suuri puukkokirja (1988) on käsitelty melko laajasti myös pistimiä, lähinnä Suomessa käytettyjä, mutta myös yleistä tietoa löytyy jonkin verran mm. pistimen historiasta, malleista ja kiinnityksestä. Kirjan saatavuus -ja sijaintitiedot pääkaupunkiseudulla löytyvät HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi
Nettiosoitteista
http://thearmouryonline.co.uk/BayonetHistory.htm
http://www.historicalweapons.com/bayonets.html
löytyy lisää tietoa pistimestä ja sen historiasta (englanniksi).
ePress kattaa näköisversiot viimeisten 60 päivän ajalta palveluun sisältyvistä lehdistä. Näitä voi lukea asiakaskoneilla niissä kirjastoissa, jotka ePress-palvelun ovat tilanneet. Tätä vanhempia lehtiä on saatavilla vaihtelevasti eri kirjastoissa painettuina tai mikrofilmiversioina, tarvittaessa myös kaukopalvelun avulla esim. Varastokirjastosta. Meillä Turun kaupunginkirjastossa helpoin tapa etsiä itse tiettyä lehteä kokoelmasta on kotisivujen lehtiluettelo: http://www05.turku.fi/kirjasto/linkit/lehtiluettelo/lehtilue.html
En suosittelisi, koska puuvilla imee hyvin kosteutta ja saattaa sitten vaikkapa alkaa homehtua helposti. Yleensä suihkuverhot tehdään muovista tai vaikkapa jostakin jostakin muovitetusta kankaasta. Toisaalta kannattaa olla myös varovainen ja välttää PVC-muovia. Ks. tarkemmin:
http://www.vihrealanka.fi/node/1940
Esim. EVA-muovi voisi olla parempi vaihtoehto tai esim. polyestersatiini.
Muita ohjeita ks.
http://www.kylpyhuone.com/Suihkuverhot.htm
http://www.habilux.fi/index.html?n=14893
http://vaatetus.com/html/kuitu/luonnon/co.htm
Hei!
Kysymäsi kirja on ollut hiljattain Helsingin kaupunginkirjaston valintalistoilla ja sitä on tilattu seuraaviin kirjastoihin: Pääkirjasto, Rikhardinkatu, Kallio, Töölö, Oulunkylä ja Itäkeskus. Valitettavasti kirja ei ole vielä ehtinyt lainakuntoon, mutta se käsitellään pikana, joten se on tulossa lainattavaksi niin pian kuin mahdollista. Tarkkaa ajankohtaa en osaa sanoa, mutta voit tiedustella tilannetta joistain näistä mainitsemistani kirjastoista tai jostain muusta Helsingin sivukirjastosta, jos et näihin kyseisiin kirjastoihin pääse käymään. Kun kirjan tiedot on viety rekisteriin,
sen voi varata.
Ruotsinkielinen korjausopas Ford Taunus 17M-20M 1964-1972 : reparationshandbok löytyy Kajaanin ja Vaasan kaupunginkirjastoista. Voit tehdä kaukolainapyynnön lähikirjastossasi.
Kyseessä lienee Maria Lähteenmäen teos Maailmojen rajalla: Kannaksen rajamaa ja poliittiset murtumat 1911-1944. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Hämeenlinna 2009.
Tutkimus käsittelee Kannaksen ja erityisesti Terijoen aluetta ja sen ihmisten arkisia valintoja poliittisesti jännittyneessä tilanteessa. Maria Lähteenmäki on arktisten alueiden ja Suomen historian professori Itä-Suomen yliopistossa. Hän on myös Pohjoismaiden historian dosentti Helsingin yliopistossa.
Turun yliopiston kirjastosta ja Åbo Akademin kirjastosta löytyy historiikki Junnila, Heikki: Paavo Rannila Oy 1961-1991: pienyrityksestä markkinajohtajaksi ( [Vimpeli] Rumtec, 1996), joka koskee vimpeliläistä yritystä. Kaarinan tehdasta koskevaa historiikkia ei löytynyt. Lisäksi Turun kauppakorkeakoulussa on tehty pro gradutyö, jossa kohteena on Rannila Steel: Säkkinen, Mika: Paperiton taloushallinto - päätöksentekometodologinen tutkimus : case: Rannila Steel Oy (Turku, 1999), joka ei siis kuitenkaan ole historiikki. Seuraavassa lehdessä on lyhyt artikkeli: Kortelainen, Mikko: Konsernijärjestelyt vahvistivat asemaa katemarkkinoilla: Rannilan lähihistoria muutosten aikaa (Rakennuslehti 1995 ; 7 s .10). Rannilan kotisivulla on mm....
Suomen yleisten kirjastojen osoitetiedot löytyvät mm. Kirjastot.fi etusivulta kohdasta Kunnan-/kaupunginkirjastot:
http://www.kirjastot.fi/ . Joudut keräämään osoitteet erikseen jokaisesta kunnasta, sillä yhteistä osoitelistaa kaikista kirjastoista ei ole olemassa (ainakaan toistaiseksi kirjastot eivät ole halunneet, että sellainen lista olisi vapaasti saatavissa netissä, varsinkaan sähköpostilista). Voit keräillä osoitteet myös lääneittäin osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Kirjastot/Kirjastohaku.aspx , mutta sekin on melko vaivalloista.
Vuosittain ilmestyvästä paperisesta Kirjastokalenterista löytyy myös kirjastojen osoite- ym. yhteystiedot, sitä voit selata ja kopioida käsikirjastokappaleena liki kaikissa kirjastoissa tai voit...
Seuraavilla sivuilla voi tehdä Arabian astioiden vertailua.
http://www.astialiisa.fi/etsintapalvelu.html
http://www.astiataivas.fi/
http://www.laatutavara.com/
http://www.tori.fi/uusimaa?f=&q=arabia&cg=4080&w=1&st=s&st=k&st=g&c=0&c…
Arabialla on myös oma museo, jossa tietoa heidän tuotteistaan.
http://kysymuseolta.fi/designmuseo/
Aleksi-aikakauslehtiartikkeli tietokanta löytää alla olevat artikkelit. "Uskomaton elämäni" teoksesta ja kuningatar Noorin elämää käsitellään laajasti Helsingin sanomien artikkelissa 26.4.03, eli samana päivänä kun kuningatar Noor al-Hussein vierailee Suomessa.
1 Drottning Noor om hopp och tro Hällsten, Annika Hbl 2003-04-26
2 Kuningatar Noor rooleistaan : tärkeintä on olla äiti Nevala, Marjo Kotiliesi 2003, nro 9, sivu 6-9
3 Uusperheen uurastaja Sharma, Leena Suomen kuvalehti 2003, nro 18, sivu 56-57
4 Kuningatar Noor rohkeana vaikeuksissa Koivunen, Elina Anna 2003, nro 18, sivu 50-54
5 Kuningatar kirjoittaa Lähi-idän rauhan puolesta(Tapasimme kuningatar Noorin) Ahola, Suvi HS 2003-04-26
Teokseta löytyy myös englannin kielinen...
Koira haukkuu lukuisista syistä. Sudet ja melkein kaikki koirarodut pystyvät haukkumaan. Koiraroduista vain basenji-rotuiset koirat eivät hauku.
Erkki Pulliaisen Koira kotona ja luonnossa –kirjan mukaan ”koira voi haukkua iloisena tervehtiessään, kiihkosta, hälyttäessään, pyytäessään toista leikkimään tai pitämään itsestään huolta, uhatessaan, puolustaessaan, ollessaan ahdistettu, etsiessään yhteyttä toisiin yksilöihin ja äännellessään ryhmän mukana.”
Haukunta on yksi koiran peruskäyttäytymismalleista, mutta toiset koirat ja koirarodut haukkuvat enemmän kuin toiset.
Rakkausromaaneja, joissa kuvataan erotiikkaa, seksuaalisuutta ja rakastelukohtauksia on kirjoitettu paljon. Turun kaupunginkirjaston tietokannasta voit tehdä aiheeseen liittyviä hakuja rajaamalla hakuehdoiksi vain kaunokirjallisuuden ja käyttämällä asiasanoina erotikkaa ja/tai seksuaalisuutta. Tällaisella haulla löytyy mm. seuraavia teoksia:
Alanne, Outi: Neiti N:n tarina (2002)
Coelho, Paulo: Yksitoista minuuttia (2006)
Groult, Benoite: Rakastajatar (1989)
Melissa, P: Sata harjanvetoa ennen nukkumaanmenoa (2005)
Nedjma: Manteli: intiimi kertomus (2004)
Vanhempaa eroottista kirjallisuutta Turun kaupunginkirjastosta löytyy mm. seuraavilta kirjailijoilta:
Apollinaire, Guillaume: esim. Hirveä Hospodar ja nuoren Don Juanin urotyöt (1972)...
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 467 Siik-sukunimistä henkilöä:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kirjaston lähteiden kautta nimestä ei löytynyt tietoa. Tässä palvelussa samasta sukunimestä on kysytty jo aiemmin. Tämän vastauksen mukaan nimi olisi annettu sotilasnimeksi Hyvärinen-nimiselle, aivan suomalaistaustaiselle miehelle.
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=6399d97e-b854-4a2…
http://users.kymp.net/p203472a/sukuseura/arja.html
Vuonna 2010 ilmestyi nimestä kirja: Siikin sukukirja: täältä tullaan (Kokoajat Matti Kilje ja Tauno Siik). Kirjaa on ainakin Oulun kaupunginkirjaston ja muutaman yliopiston kirjaston kokoelmissa. Voit pyytää kirjan kaukolainaksi oman...
