Löytämäni viimeisin tarkka suomalaisten keskipituuksia koskeva virallinen tilasto löytyi THL:n 2018 julkaisemasta raportista Ravitsemus Suomessa - FinRavinto 2017 -tutkimus. Se on tosin rajattu vanhimman ikäryhmän osalta niin, että vanhimmat tilastossa mukana olevat henkilöt ovat tuolloin olleet 74-vuotiaita. Raportin mukaan 18-74-vuotiaiden suomalaismiesten keskipituus oli vuonna 2017 178cm ja naisten vastaavasti 164cm. Raportissa on lisäksi eroteltu miesten ja naisten keskipituudet yhteensä neljän ikäryhmän osalta erikseen. Miesten keskipituus näyttää tasaisesti kasvaneen, mutta naisten toisaalta pysyneen melko samana 164-165cm:ssä. Ainoastaan kaikkein vanhimmassa ikäryhmässä (65-74-vuotiaat) ...
Yleisimmin hyväksytyn selityksen mukaan itämerensuomalaisten kielten tietää-verbi on johdos vanhemmasta tie-sanasta. Tämän mukaan tietää olisi alkuaan merkinnyt 'tuntea t. osata tie', mahdollisesti myös 'seurata jälkien muodostamaa uraa', josta helposti on voinut kehittyä myös yleisempi menettelytavan tuntemisen tai selon hankkimisen merkitys. On kuitenkin esitetty myös mahdollisuus, että tietää olisi lainaa samasta germaanisesta juuresta kuin sietää verbikin. Suomen kielessä tietää on esiintynyt Agricolasta ja kaikista samanaikaisista käsikirjoituksista lähtien. Myös tietää-verbin johdos tieto on esiintynyt kirjakielessä alusta alkaen. Johdos näyttää olevan kantasuomalainen siitä päätellen, että vastaavia johdoksia on myös...
Paavo Haavikon kirjassa Rauta-aika Pohjolan emäntä kysyy ja Väinö vastaa:
"- Ja mikä se on se ero, miehellä ja naisella, hän kysyy. - On niillä se ero, miehellä ja naisella, että mies kulkee vaatteet päällä, mutta nainen on alasti vaatteittensa sisällä." (Paavo Haavikko: Rauta-aika, s. 41)
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksessa Sukunimet (Helsinki: Otava, 2000) Helander mainitaan (s. 111) samankaltaisen nimen Helanen selitteessä. Teoksen mukaan on mahdollista, että Helander on aikoinaan otettu sukunimenä käyttöön Oulunseudun, Ristijärven ja Pudasjärven seudulla yleisen tilannimen, Helasen pohjalta. Oulussa nimi on kuitenkin vaihdettu jälleen suomalaiseen nimeen Helanen vuonna 1906. Mikkosen ja Paikkalan mukaan Helanen on nimenä yhdistettävissä talonnimeen Helala sekä muihin Hela-, Helaa- tai Helaja-alkuisiin asutus- ja luontonimiin, joita esiintyy Länsi- ja Pohjois-Suomessa. Kyseiset nimet viitannevat helavalkeisiin, joita on poltettu helatorstain ja helluntain tienoilla (vrt. ruotsin sana helg, ”pyhä”).
Sukututkija...
Suomalainen paikannimikirja (2007) kertoo kylästä ja sukunimestä Vaikko sekä paikannimestä Vaikontaipale mm. seuraavaa: "Nimen alkuperä ei ole aivan selvä. Se voisi liittyä 'hiljaista, äänetöntä' merkitsevään *vaikka-sanan yhteyteen. Tähän sanapesyeeseen kuuluvat esim. vaieta, vaikkua 'hiljetä, vaieta (esim. koiran haukku)', vaikkea 'hiljainen, lientynyt (tuuli, sade)'. "Savukosken Vaikosputaan nimeä on selitetty:"Leviää niemeke, siintää semmonen lahelma siihen, tyven virraton paikka." "Toinen mahdollisuus on, että nimeen sisältyy sana vaikko vanhassa merkityksesssä'(kuusen) pihka'."
Suomen kielen etymologinen sanakirjan osassa 5 (1978) annetaan sanalle vaikko kolme merkitystä. Kahdessa ensimmäisessä rinnakkaismuotona on vaikku....
Taloryhmää, johon kuuluvien talojen velvollisuutena vanhan köyhäinhoitolainsäädännön mukaan oli vuoron perään elättää yksi köyhäinapua nauttiva, kutsuttiin ruoduksi. Vaihtoehtoinen muoto ruotu-sanalle oli ruoti, joskus myös ruoto. Ruodulle - tai ruodille - joutuneita köyhäinavun nauttijoita nimitettiin ruotuvaivaisiksi, ruotulaisiksi, ruotilaisiksi, ruotiukoiksi, ruotiäijiksi, ruotimummoiksi, ruotimuoreiksi, ruotipojiksi jne. (Nykysuomen sanakirja. 4, O-R) - "Niinkuin ruoto-ukko olet sinä kulkenut sukulaisista sukulaisiin ja krouvista krouviin -- " - Aleksis Kivi, Nummisuutarit).
"Benjamin" tarkoittaa hepreaksi kirjaimellisesti "oikean käden poikaa", eli onnenpoikaa.
Benjamin oli Vanhan testamentin patriarkka Jaakobin nuorin poika.
Ensimmäisen kerran nimi oli Suomen almanakassa vuonna 1798.
Nimestä on runsaasti muunnoksia, kuten esim. Ben, Benny, Penna, Penu, yms.
Adelina on peräisin saksalaisesta Adelheid -nimestä, jotka merkitsee jalosäätyistä tai jalomielistä kaunotarta. Tämä kerrotaan Pentti Lempiäisen Suuressa etunimkirjassa, joka on ilmestynyt vuonna 1999.
Sukunimen Hiirisalmi alkuperästä ei löytynyt tietoja. Ritva Korhosen kirjan Alastarolla ja Ylistarossa: Suomen asutusnimet ja niiden taivutus, jonka Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on julkaissut vuonna 1990, mukaan Hiirsalmi-niminen kylä ja salmi sijaitsevat Piikkiössä Varsinais-Suomessa.
Ruotsalaisesta Kielen ja kansanperinteen instituutista (Institutet för språk och folkminnen) kerrottiin, että nimi Hagert on saksalainen, mutta nimen omistajia on myös Amerikassa. Kirjan Dictionary of American Family Names (2003) mukaan Hagert on muunnos...
HelMet-kirjastosta eli Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastoista lainatun aineiston voi palauttaa mihin tahansa HelMet-kirjastoon.
Tapahtumapaikkojen nimeämättä jättäminen liittyy 1800-luvun venäläisessä kirjallisuudessa yleiseen teemaan, maakuntien ja pääkaupungin eli periferian ja keskustan välisten suhteiden käsittelyyn. Maaseutukaupunki "N." edustaa kaikkia maaseutukaupunkeja ja toimii näin provinsiaalisen elämätavan symbolina. Esimerkiksi Gogolin Kuolleissa sieluissa tapahtumapaikkana toimivan kaupungin todetaan olevan ennen kaikkea vailla mitään yksilöllisiä ominaisuuksia: se on täysin samanlainen kuin kaikki muutkin maaseutukaupungit ja voitaisiin siis milloin tahansa korvata toisella. Näitä yleispäteviä maalaiskaupunkeja esiintyy myös mm. Turgenevin, Dostojevskin, Leskovin ja Tsehovin teoksissa.
Anne Lounsberyn artikkeli "To Moscow, I Beg You!":
Chekhov's...
Sana sysy, sysyyn sekä sen tavallisempi variantti ilmauksessa yhteen/samaan syssyyn merkityksessä 'yhteen läjään; yhtä soittoa, yhtäjaksoisesti' ovat luultavasti samaa perua kuin verbit sysätä ja sysiä. Sysätä-verbin merkityksiä ovat 'lykätä, työntää, tuupata' ja murteissa myös 'hangata, hieroa'. Sysiä-verbillä taas on merkityksiä 'tuuppia, töniä, syrjiä'. Myös suomen lähisukukielistä löytyy samaa perua olevia sanoja, joilla on myös samankaltaisia merkityksiä.
Syssymmällä-muodosta löytyi hieman juttua Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta:
https://www.kotus.fi/nyt/kotus-vinkit/syssymmalla.36711.news
Syssymmällä on puhekielinen ja tyyliltään arkinen muoto ajanilmauksesta syksymmällä, jonka merkitys on 'myöhemmin syksyllä'. Ilmauksella...
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on italian kielen alkeiskursseja, joihin kuuluu CD-levy, mm.
- La Grassa, Cari amici, l'italia 1
- Borraccino, Quickstart Italian
- Italian kielikurssi : peruskurssi
- Lamping, Puhu italiaa = Molto piacere! : käytännön italian alkeiskurssi
On myös CD-romin sisältäviä kursseja, mm.
- Opi italiaa : oleellisia sanoja ja sanontoja aloittelijoille
Saat kirjaston aineistotietokanta Helmetistä (www.helmet.fi) luettelon kursseista helpoimmin menemällä sanahakuun ja kirjoittamalla tyhjään ruutuun italian kieli ja valitsemalla aineistoksi joko cd-levyt tai cd-romit.
Kyseessä lienee animaatioelokuva Pariisin iloiset kissat, joka valmistui USA:ssa vuonna 1962. Alkuperäinen nimi on Gay Purr-ee. Elokuvan on ohjannut Abe Levitow ja päähenkilöiden ääninä kuullaan mm. Judy Garlandia, Robert Goulet'a ja Mel Blancia.
Lisätietoja ja juonikuvaus englanniksi löytyy mm. seuraavista osoitteista.
Wikipedia: http://en.wikipedia.org/wiki/Gay_Purr-ee
Internet movie database: http://www.imdb.com/title/tt0057093/
Musiikkivideoiden suunnittelusta ja teosta löytyy alla olevia painettuja teoksia.
Yliopistojen yhteistietokannasta, Lindasta löytyi mm. tällaisia teoksia, joita voi kaukolainata kirjaston kautta. Kaukolainat ovat yleensä maksullisia. Lindaa voi käyttää kirjastoissa lisäteosten etsimiseen.
Englanninkielisiä teoksia:
Carlin, Dan. Music in film and video productions. 1991.
Austerlitz, Saul. Money for nothing : a history of the music video from the Beatles to the White Stripes. 2007.
Cristiano, Giuseppe. Analyzing storyboards. 1998.
Pro gradu- ja opinnäytetöitä:
Kärjä, Antti-Ville. Suomalaisen populaarimusiikin kuva : kuvallisen kerronnan, sanoituksen ja musiikin vuorovaikutus suomalaisissa musiikkivideoissa. Pro gradu –työ : Helsingin...
Polvijärven ja muiden Vaara-kirjastojen lyhytlainat ovat 14 vuorokauden lainoja. Tavallinen laina-aika on 28 vuorokautta. Joissakin Vaara-kirjastoissa on lisäksi 7 vuorokauden pikalainoja. Kirjalla voi olla lyhyempi laina-aika siksi, että se on hyvin suosittu ja varaajia on paljon. Lyhytlainojen avulla halutaan saada varaajien odotusaika lyhenemään. Tavallisia lainoja ja lyhytlainoja voi varata, mutta pikalainat eivät ole varattavissa, vaan ne voi saada lainaan suoraan hyllystä.
En osaa pysyä yhdessä lehdessä kieliryhmää kohden, sen verran laajasta valikoimasta on kyse. Naapurimaassamme on kaksi päälehteä, joista Dagens Nyheter on sitoutumaton liberaalilehti, kun taas Svenska Dagbladet on sitoutumaton oikeistolehti. Isossa-Britanniassa laatulehdistä The Guardian on keskusta-vasemmistolehti, kun taas The Times nojaa enemmän oikealle. Yhdysvalloissa suurimmat lehdet ovat vasemmisto-oikeistoakselilla The New York Times, The Washington Post ja The Washington Times. Saksan kohdalla suosittelisin Süddeutsche Zeitung-lehteä. Toivottavast löydät näistä itsellesi sopivat lehdet.
Teoksesta ei löytynyt versiota, jossa olisi runo Adolf Aminoff. Kävin läpi kaikkien suomentajien (Paavo Cajander, Otto Manninen, Juhani Lindholm ja Teivas Oksala) käännöksiä ja useita painoksia, mutta mistään kirjasta ei löytynyt poikkeuksia runojen nimissä. Adolf Aminoffin esiintyminen kirjassa on myös ajallisesti melko mahdotonta, koska Aminoff syntyi vuonna 1806. Vänrikki Stoolin tarinat kertovat Suomen sodasta, joka käytiin vuosina 1808-1809, joten Aminoff on ollut sodan aikaan vasta pieni lapsi, eikä siksi ole voinut olla osallisena sodassa.Kyse on todennäköisesti ChatGPT:n tai muun tekoälyn tuottamasta tiedosta. Kysyin Open AI:n ChatGPT:n ilmaisversiolta, mitä runoja sisältyy Vänrikki Stoolin tarinoihin ja se kertoi heti, että...
Paperin syttymispiste vaihtelee paperilaadusta riippuen 200 – 350 °C. Tämä vastaa noin 451 Fahrenheit-astetta. Parissasadassa asteessa paperista alkaa haihtua kaasumaisia aineita. Ne eivät vielä syty spontaanisti, mutta leimahtavat helposti ulkoisesta liekistä.
Puuinfon sivuilla kerrotaan, että puun syttymislämpötilaan vaikuttaa se, kuinka kauan puu on lämmölle alttiina. Yleensä puu syttyy 250 – 300 °C:ssa, joten sen syttymislämpötila on vain hieman korkeampi kuin selluloosapaperin. Syttymisen jälkeen puu alkaa hiiltyä noin 0,8 mm minuutissa. Palo etenee hitaasti massiivisessa puutavarassa, sillä syntynyt hiilikerros suojaa puuta palotilanteessa ja hidastaa puun sisäosien lämpötilan nousua ja palon etenemistä. Esimerkiksi jo 15...
Tässä muutamia kirjoja kysymästäsi aiheesta. Lisää voi etsiä kirjaston tietokannasta esim. asiasanoilla: monikulttuurisuus, erilaisuus, suvaitsevaisuus, kansainvälisyys, lastenkirjallisuus.
Mikäli etsit yhtä kirjaa, jota voisi lukea ääneen 8-12-vuotiaille, suosittelen Paula Norosen teosta Supermarsu ja outo toveri.
8-9-vuotiaille:
Stefan Casta: Mustikkajengi ja vampyyri ullakolla
- lapset löytävät piilottelevan pakolaisperheen ullakolta, perhe odottaa tietoa karkotetaanko heidät maasta
- kuvakirja
Marie-Helene Delval: Uusi ystävä
- Simon luokalle tulee uusi tyttö Intiasta
- Simo epäilee tyttöä noidaksi, koska tällä on pitkät mustat hiukset ja Indira puhuu joskus outoja sanoja
- helppolukuinen kirja, kuuluu Tähtilukija-sarjaan
Sinikka...
