Tietokantojen mukaan etsimäänne William Ross Wallacen runoa ei valitettavasti ole suomennettu.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://finna.fi
http://www.kirjasto.sci.fi/runokanta/
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Elokuvien tekijänoikeudellista tilannetta on yleensä vaikea selvittää julkisista lähteistä, mutta lähtökohtana voi pitää sitä, että ne lähes poikkeuksetta on kerätty elokuvaa levittävälle yritykselle. Leni Riefenstahl kuoli vasta 2003, joten ainakin hänen moraaliset oikeutensa elokuvan ohjaajana ovat voimassa vuoteen 2074 asti. Kansainvälisen elokuvatietokannan IMDB:n mukaan elokuvaa ovat olleet tuottamassa ainakin Olympia Film GmbH, International Olympic Committee ja Tobis Filmkunst. Todennäköisesti tiedon elokuvan tämänhetkisistä oikeudenhaltijoista saa Suomen elokuvatoimistojen liitosta (SEL), puhelin (09) 6877 2315 / (09) 6877 2313 tai tero.koistinen@filmikamari.fi. SEL varmaan myös osaa neuvoa, miten mahdollinen lupa on hankittavissa...
Kyseessä on Ensio Tiiran muistelmateos Epätoivon lautta, eli, Kuinka pakenin muukalaislegioonasta. Tammi, 2006. Kirja ilmestyi alunperin v. 1954. Teos kuvaa kertojan ja hänen ruotsalaisen toverinsa pakomatkaa laivalta, jonka oli määrä viedä heidät muukalaislegioonalaisina Kaukoitään.
Sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla selviävät Helmet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Arscan eli taideyliopistojen kirjastojen kokoelmatietokannan kautta löytyy aiheestasi ainakin opinnäytetöitä. Arsca on vapaasti käytettävissä ja löytyy täältä:
https://finna.fi
Asiasanana ainakin itsereflektio tai itsetuntemus näyttäisivät tuovan sopivaa aineistoa. Alla mainitut ovat luettavissa myös verkkojulkaisuna, mutta muutakin aiheesta löytyy.
- Miltä musta / tuntuu [Elektroninen aineisto] : työvälineenä omakohtaisuus / Karolina Eklund.
(opinnäytetyö, Metropolia Ammattikorkeakoulu, 2009)
- Intuitiosta esitykseen [Elektroninen aineisto] : Lear-prosessi itsereflektion ja katsojapalautteen valossa / Marko Alastalo. (Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia, 2006.
- Matka vapaampaan ilmaisuun [Elektroninen aineisto] : kohti itsensä...
Viitaten Kokkolan kaupunginkirjasto - maakuntakirjaston Opetusministeri Maija Raskin vihkiäispuheeseen 16.6.2000 http://lib.kokkola.fi/kirjastotalohanke/Vihkiaiset/maijarask.htm Suomalaisten nykyisen hyvän lukutaidon yksi selittävä tekijä ovat Suomen yleiset kirjastot.
Historiallisesti ajatellen lukutaidon nopea yleistyminen 1800-luvulla kuuluu maamme historian ihmeisiin. "Kansan lukutaidon opettaminen ennen kansakoulujen perustamista 1860-luvun lopulla oli lähes yksinomaan kirkon tehtävä. Pappien tuli huolehtia siitä, että seurakuntalaiset oppivat lukemaan. Ehtoolliselle pääsyn ehtona oli kristinopin pääkappeleiden tunteminen ja jos aikoi avioliittoon, oli osattava lisäksi Lutherin katekismus." Vuonna 1921 säädettiin oppivelvollisuuslaki...
Jyväskylän Norssi 70 vuotta -matrikkelissa kerrotaan, että Aatu Nykänen toimi opettajana Norssissa (koulun silloiset nimet olivat Jyväskylän yhteislyseo ja Jyväskylän normaalilyseo).
Elämäkertaa hänestä ei ilmeisesti ole julkaistu. Näissä teoksissa on kuitenkin mainintoja Nykäsestä, hänen työstään ja persoonastaan:
Paunu, Eira: Koulutytöstä yliopettajaksi : muistoja koulutieltä Jyväskylässä yli 40 vuoden ajalta
Vuorimies, Heikki (toim.): Koulumuistoja menneiltä vuosikymmeniltä
Aatu Nykänen kuoli 3.1.1974. Nekrologi saattaisi siis löytyä jonkin kuolinajankohdan lähipäivän Keskisuomalaisesta. Vanhat Keskisuomalaiset ovat mikrofilmeillä luettavissa Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjastossa. Jos et asu Jyväskylässä, niitä kannattaa...
Kappale on Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan vain Toiveiskelmiä 9 -teoksessa, joka on vuodelta 1956:
https://finna.fi
Tätä nuottijulkaisua on vain Kansalliskirjaston ja Musiikkiarkisto Japan kokoelmissa:
http://www.kansalliskirjasto.fi/
http://www.musiikkiarkisto.fi/
Internetjulkaisuja koskeva peukalosääntö on, että 70 vuotta tekijän kuolemasta hänen tuotantoansa voi käyttää. Leino kuoli 1926, joten hänen tuotantoansa voinee käyttää, mutta Koskenniemi kuoli vuonna 1962, joten hänen tuotantonsa käyttäminen on luvanvaraista.
Yksityiskohtaisempaa tietoa ja mahdollisuuden esittää kysymyksiä tekijänoikeudesta tarjoavat:
-Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry
http://www.antipiracy.fi
-Opetusministeriö
http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/?lang=fi
-Tekijänoikeusjärjestöt
http://www.kopiosto.fi
-Tekijänoikeusneuvosto
http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeusneuvosto/?lang=fi
Suomessa yhdistyksiä hallinnoi Patentti- ja rekisterihallitus.
Yhdistyksiä on Suomessa n. 130 00.
PRK ylläpitää Yhdistysrekisteriä, josta voi etsiä yhdistyksiä.
Palvelu on heidän internet-sivuillaan Yhdistysnetti-nimellä.
Saatavat tiedot ovat kuitenkin niukkoja, eivätkä sisällä esim. henkilökuntaa. Laajemmat tiedot ovat maksullisia.
Ohessa linkki palveluun:
http://yhdistysrekisteri.prh.fi/etusivu.htx
Kansalaisyhteiskunta-sivustolla voi käyttää Järjestöhakemistoa.
Haun voi tehdä järjestön nimen, toimialan ja/tai asiasanan
perusteella. Hakutuloksissa on linkki järjestön kotisivulle.
Sivun alussa on kerrottu suurimpia järjestöryhmittymiä
jäsenmäärineen.
Ohessa linkki:
http://www.kansalaisyhteiskunta.fi/jarjestohakemisto
Kirjailijan kustantajan, RandomHouse.com, sivuilla kerrotaan, että hän olisi kirjoittamassa sarjan kuudetta osaa.
http://www.randomhouse.com/author/results.pperl?authorid=1026
Tarkempia tietoja saadaksesi voit ottaa suoraan yhteyttä kustantajaan:
http://www.randomhouse.com/about/contact.html
PS: RandonHousen sivuilla kirjailijan nimi on muodossa Auel, Jean M.
Kirjastojen laitteilta ei tällä hetkellä saa tallennettua kuin DVD-levyille.
Omalle koneelle voi asentaa ohjelman, jolla DVD-levyn sisällön saa haettua käsiteltävään muotoon.
Englanninkielinen alkuteos Directions to servants on Jonathan Swiftin (1667-1745) vuonna 1731 kirjoittama. Se on julkaistu postuumisti. Keijo Rinteen suomennoksen on julkaissut kustannusyhtiö Loki-kirjat vuonna 1999.
http://www.lokikirjat.com/swifohje.html
http://www.kirjasto.sci.fi/jswift.htm
Kirjastojärjestelmäyksiköstä kerrotaan seuraavaa: ”Näyttää siltä, että HelMetin muistilistat ovat kateissa viimeöisen tietokantapäivityksen jälkeen. Ongelmaa selvitetään.”
Toivon mukaan muistilistat saataisiin jossakin vaiheessa takaisin, mutta tuon enempää en pysty asiasta sanomaan.
Löysin pari kirjaa, joissa aurinko ja kuu on aiheina.
Satukokoelmassa "Sininen hetki: iltalukemisia" on August Jakobsonin satu "Aurinko, kuu ja tähdet". Sitten löytyi kuvakirja Hirokazu Ogura: "Setä kuu". "Kuun ja Auringon lapset" kirjassa Kuu ja Aurinko ovat keskeisiä satuhahmoja. Kustantaja on Pieni karhu.
Venäläisestä sirkuksesta löytyy seuraavia kuvitettuja kirjoja:
The soviet circus: a collection of articles
Nikulin Juri: Potsti serjosno
Kusnetsov Jevgeni: Der Zirkus der welt
Kuklatšev, Juri: Škola dobroty : kniga dlja tštenija v natšalnoi škole. Tšast 2 : urok 3 : utšites slušat tišinu, urok 4 : koški i sobaki - moji druzj
Kuklatšev, Juri: Škola dobroty : kniga dlja tštenija v natšalnoi škole. Tšast 3 : urok 5 : urok vezlivosti, urpk 6 : glavnoe pravilo zizni
Šulzik, Valeri: Funtik i troje s bolšoi dorogi (lasten kirja)
Tsirk / režissjor Aleksandrov Grigori, DVD-levy (näytelmäelokuva vuodelta 1936; hyvä sirkustunnelma alkuteksteistä alkaen, vaikka onkin osittain kuvattu studiossa
Moskovan suuri sirkus, VHS-kasetti
lisäksi kirjastossa on...
Jennifer L. Holmin Jokilaakson ainoa tyttö -romaania suosittelen. Siinä riittää tunneskaalaa, myös syyllisyysteemaa, se on alkujaan nuortenkirjana ilmestynyt. Jos ei jaksa koko kirjaa, luettavaksi voi riittää luku yhdeksän ”Mitä Smith Islandilla tapahtui” (s. 179-190). Kuitenkin suosittelen lukemaan teoksen kokonaan. Teosta on saatavissa Hämeenlinnan kaupunginkirjaston toimipisteistä 4 kpl ja seudun kirjastoista seutuvaraamalla (2,5 e) toiset 4 kpl. Teoksesta on lainattu seuraavanlainen Lastenkirjainstituutin tekemä kuvaus Kirjasampo-kirjallisuuspalveluun: ”Kaksitoistavuotias May Amelia Jackson asuu vanhempiensa ja seitsemän veljensä kanssa Nasel-joen varrella Washingtonin osavaltiossa - seudun ainoana tyttönä, joskin hyvin rohkeana...
Valitettavasti en ole onnistunut löytämään varmaa tietoa Pääskylä-nimen taustasta ja merkityksestä. Etisin kaikista kirjastomme sukunimiä käsittelevistä teoksista – tuloksetta.
Teoksessa Sirkka Paikkala: Se tavallinen Virtanen : suomalaisen sukunimikäytännön modernisoituminen 1850-luvulta vuoteen 1921 (Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004) s. 319 kerrotaan sukunimestä Pääskynen, jossa viitataan tuon nimen juontuneen mahdollisesti asuinpaikasta, vrt. kylän nimi Pääskylä Längelmäellä. Oli sangen yleistä, että kun sukunimien käyttö alkoi vakiintua, nimeksi valittiin juuri talon tai paikan nimi. Siitä, miten sukunimet ovat syntyneet, löydät tietoa edellä mainitun teoksen (s. 79- ) lisäksi esimerkiksi teoksesta: UUSI suomalainen...
