Oili Tanninen on kirjoittanut kolme Nunnu-kirjaa:
Nunnu 1965
Nunnu lentää 1966
Nunnu putoaa 1996
Kirjoja on joissakin Helsingin kaupunginkirjaston toimi-
pisteissä. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Plussa-
tietokannasta http://www.lib.hel.fi tai ottamalla yhteyttä
lähimpään kirjastoosi.
Kolmen tähden tietoa lasten- ja nuortenkirjoista on Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin ylläpitämä tietokanta, joka erilaisine luetteloineen tarjoaa vastauksia usein esitettyihin kysymyksiin lasten- ja nuortenkirjojen käännöksistä, kirjojen saamista palkinnoista sekä tekijöiden - niin kirjailijoiden kuin kuvittajienkin - ja teosten merkkipäivistä. Tietokannan osoite on http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/sntieto.htm
Tietokannasta voi hakea kirjailijan julkaistut teokset ja käännökset: Esim. hakusanalla
Kallioniemi, Tuula, hakukone listaa seuraavat teokset, jotka on käännetty:
Ihmemies Topi
Kustantaja: Helsinki : Otava
Julkaisuvuosi: 1998
Käännökset
Saksa:
Ich bin Topi Tiger / käänt. Stefan Moster ; kuv. Kerstin Meyer. - Hamburg :...
Olet ehkä lukenut Jennifer Bellen kirjan "Se on menoa". Kirjasta on Helmet-kirjastoissa kaksi painosta:
http://www.helmet.fi/record=b1158575~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1158576~S9*fin
Suomen kansallisbibliografia on netin kautta käytettävissä, siitä voi hakea tiedot niistä suomalaisista kirjoista joiden alkukieli on turkki. Aivan aukoton hakutulos ei ehkä ole, siitä taitaa jäädä ulos yksittäiset runot tai proosapätkät, jotka on julkaistu jossain antologiassa tai muussa kokoomateoksessa.
Fennican eli kansallisbibliografian käyttö on sen verran mutkikas, että annan tässä yksityiskohtaisen ohjeen:
Valitse "Tarkennettu haku", siinä hakukenttään kirjoita tur (kielen virallinen lyhenne luettelointitiedoissa), ja hakutyypiksi valitse Alkuteoksen kieli. Osumia tulee tällä hetkellä 35. Pamukin ja Kemalin lisäksi kolmas mainittava kirjoittaja on Nazim Hikmet, muita on muutama yksittäinen titteli.
Nykyään kieliäänitteet myydään enimmäkseen cd-levyinä. Joistain kirjastoista löytyy esim. Carolyn Grahamin tekemä Longman children's picture dictionary with songs and chants (1 kirja + 2 cd-levyä). Tämä ei kuitenkaan valitettavasti kuulu Tuusulan tai muidenkaan Kirkes-kirjastojen kokoelmiin; voit halutessasi pyytää sitä kaukolainaksi (kaukolainamaksu on 6 €).
Joitakin vanhoja kirja + c-kasetti -paketteja on vielä saatavana. Jos kotoa löytyy kasettisoitin, näitäkin voi kysäistä kirjastosta.
Useimmiten pienille lapsille soveltuvia kielikursseja ilmestyy cd-romppuina, joita voi käyttää tietokoneella. Niissä ääni ja kuva toimivat yhdessä. Näitä ovat esim. Learn English! (sarjaa Eka kieliromppuni), Leiki ja opi englantia (sarjaa Jussi Jänö)...
Antje on alankomaalainen diminutiivimuunnos naisen nimestä Anna. Anna-nimi puolestaan pohjautuu heprean Hannah-nimeen, joka tarkoittaa armoa tai suosiota.
http://de.wikipedia.org/wiki/Antje
http://fi.wikipedia.org/wiki/Anna
Inger Edelfeldtistä löytyy aika niukasti tietoa. Osoitteessa http://www.mukkula.org/kirjailijat/esittelyt/edelfeldt-i-suomi.htm on kirjailijasta ja hänen tuotannostaan lyhyt esittely. Ruotsinkielisiltä
sivuilta osoitteesta http://www.geocities.com/sabeteli/ löytyy henkilötietojen lisäksi linkkejä mm. kirja-arvosteluihin. Lisäksi Sarjainfo-lehdessä 1986:1, s.
15-21 on Edelfeldtin haastattelu. Lehteä voit lainata Porin kaupunginkirjastosta.
Jan-nimiset henkilöt viettävät nimipäiväänsä samana päivänä kuin Jani, Johannes, Juhani ja Jussikin, eli 24.6., Johannes Kastajan päivänä.
Jan on monissa maissa vakiintunut nimi, joka pohjautuu raamatulliseen Johannes-nimeen.
Lähteet:
http://almanakka.helsinki.fi/fi/nimipaivat/nimipaivahaku.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jan
Etsin tietoa Helsingin kaupunginkirjastossa käytössä olevasta WorldCat- tietokannasta. Burma-Thaimaa-rautatien rakentamisesta on ilmestynyt paljon kirjallisuutta, sekä yleisiä teoksia aiheesta että sotavankeina olleitten muistelmia. Viitteissä ei ollut mitään japanilaisten aarteesta. Lisäksi tietokannasta löytyi 3 videota aiheesta. Valitettavasti näitä teoksia ei suomalaisista kirjastoista löydy. Ernest Gordonilta on suomennettu teos Kwai-joen ihme (Päivä, 1984), joka löytyy esim. Helsingin kaupunginkirjastosta. Saatavuuden voit tarkistaa sivulta http://www.libplussa.fi. Pierre Boullen kirja Kwai-joen silta löytyy myös useista kirjastoista. Suomalaisista kirjastoista löytyy lisäksi seuraavat teokset, joita voit pyytää kaukolainaksi:
Davies...
Saat uuden tunnusluvun mistä tahansa HelMet-kirjastosta. Sinulla pitää olla mukanasi kuvallinen henkilötodistus.
Mikäli olet alle 15-vuotias, tarvitset takaajan valtuutuksen siihen, että saat tunnusluvun. Jos et pääse kirjastoon takaajan kanssa, voit tulostaa alla olevasta linkistä löytyvän ilmoittautumislomakkeen ja tuoda sen täytettynä kirjastoon. Saat tunnusluvun heti käyttöösi.
Voit toki lainata kirjoja ilman tunnuslukuakin, jos asioit kirjaston lainaustiskiltä.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastokortti/
Loisankeroista (Heterorhabditis megidis) kutsutaan myös sukkulamadoksi. Eräät ankeroislajit loisivat hyönteisissä, lähinnä maassa elävissä tai maahan koteloitumaan menevissä toukissa. Loisankeroisia voidaan käyttää maaperässä esiintyvien tuholaisten biologiseen torjuntaan myös avomaalla. (Lähde: Tuovinen, Hedelmä- ja marjakasvien tuhoeläimet. Vaasa, 1997).
MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) sivuilta löytyy tietoa uurrekorvakärsäkkään ja muiden kärsäkkäiden biologisesta torjunnasta:
”Uurrekorvakärsäkäs ja muut korvakärsäkkäät ovat intensiivisen mansikanviljelyn tuholaisia joiden torjuntaan loisankeroisia on aikaisemminkin kokeiltu. Tihkukastelun kautta on mahdollista levittää loisankeroisia (Heterorhabditis megidis, H....
Laurin Pohjanpään runosta Syksy ei löydy varsinaista runokäännöstä. Nuottijulkaisu Syksy ja muita lauluja = Autumn and other Finnish songs (1981) sisältää Heikki Sarmannon laulusävellyksiä suomalaisten runoilijoiden sanoihin. Mukana on myös Lauri Pohjanpään runoon Syksy (Kaksi vanhaa varista) sävelletty laulelma. Julkaisuun on liitetty laulujen englanninnokset. Runot on kääntänyt Aina Swan Cutler.
Julkaisun saatavuustiedot voit tarkistaa HelMet-luettelosta.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseistä kasettia ei enää löydy Riihimäen kaupunginkirjaston kokoelmista, mutta se on vielä saatavilla useammassakin maakuntakirjastossa. Voit joko pyytää sen Riihimäen kautta kaukolainaksi tai käydä itsekin kysymässä vaikka Lahden pääkirjastosta.
Pari kollegaa arvelivat, että etsimäsi kirja voisi olla joku Jacques Sempén ja René Goscinnyn Nikke-kirjoista. Niissä keppostellaan ja joutomaalla sijaitseva autonromukin löytyy.
Nikke-kirjojen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta: http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/
Hei!
Kattavaa kaupunkikarttaa Ho Chi Minh Citystä ei Lahdessa vielä ole.
Akateeminen kirjakauppa näyttää myyvän kaupungin karttaa, tilasimme sen kirjastoon.
Kartan tiedot:
https://akateeminen.com/webapp/wcs/stores/servlet/ProductDisplay?urlReq…
Lahden kaupunginkirjastossa on pienehköjä karttoja Ho Chi Minh Citystä.
Southeast Asia -kartta vuodelta 2011 sisältää useita hyvin suppeita kaupunkikarttoja, mm. Ho Chi Minhin.
Kaupungista on matkaopas, siinä myös karttoja, joiden kattavuutta ei ole juuri nyt tarkistettavissa, koska teos on lainassa.
Teos:
Hanoi & Ho Chi Minh City : smart guide. 2012. - 144 s. : kuv., kartt. - (Insight smart guides) (Insight guides)
Myös Lonely Planetin matkaoppaissa Vietnamista on pieniä, aukeaman suuruisia...
Kortetjärvi-Nurmi: Yrityksen viestintä on tällä hetkellä lainassa kaikista Outi-kirjastoista. Jos haluat jättää varauksen tänne Oulunsalon kunnankirjastoon, niin sen voi tehdä kun kerrot asiakastunnuksen kirjastokortista.
Yrityksen viestintä -teoksesta on kaksi painosta, uudempi on ilmestynyt vuonna 2002, aikaisempi vuonna 1997. Vanhemman painoksen saa varaamalla nopeammin, vuoden 2002 painosta joutunee odottamaan maaliskuuhun saakka.
Valitettavasti Yrityksen viestintä on lainassa myös kaikista lähialueen kirjastoista, takistin Oulun kaupunginkirjaston-maakuntakirjaston ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun kirjaston. Oulun yliopiston kirjastossa on yölainattava kappale paikalla, jos tarvit kirjaa akuutisti. Oheisesta linkistä yhteystiedot...
Anja Saastamoisen Ihmeelliset kirjaimet (joka tosin on 1950-luvulta) on hieman etsitynkaltainen satu. Siinä kirjaimia ja kirjoittamista opetteleva Ritva nukahtaa ja alkaa uneksia piirileikkiä käyvistä kirjaimista, jotka aapiskukko komentaa asettumaan kauniisti jonoon.
Unikukko opastaa Ritvaa: "Jos opettelet lukemaan, ymmärrät, miksi nuo kirjaimet juoksevat jonossa. Jokaisella on oma paikkansa. Jokainen polku muodostaa sadun, kertomuksen tai kokonaisen kirjan. -- Ajattelehan eikö olisi hauskaa osata lukea! Silloin voisit tulla tänne uudelleen. Kirjaimet leikkisivät kanssasi ja osaisit kulkea joka polulla ilman vanhempien apua."
Kun Ritva herättyään ymmärtää, että opettelemalla lukemaan voisi kulkea kirjainten muodostamia jonoja pitkin...
