- TheSunin osalta katso linkin viitteet 3 ja 5. Nämä teikset voi tilata Selloon tai Tapiolaan, vaikka eivät kuulu juuri näiden kirjastojen kokoelmaan : http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin?/asun+esitt/asun+esitt/1%2C1%2C…
- Sibyl Vane ei löydy HelMet-kirjastoista. Voit tilata kaukopalvelun avulla kirjastoosi ainakin seuraavat: Woman of stone (1999), Love (2012), holy water and tv (2012)
- Elephants from Neptune ei löydy HelMet-kirjastoista. Kaukopalvelulla voi tilata ainakin seuraavat äänitteet: Elephants From Neptune (2012), Delay (ei tietoa julkaisuvuodesta)
- Odd Hugo ei löydy HelMet-kirjastoista - voi kokeilla kaukolainaamalla
- Marten Kuningas, vain seuraava löytyy HlMet-kirjastoista, Sellostakin (mutta on sieltä lainassa). Tilaa...
Kyllä onnistuu, Lahden pääkirjaston media- ja musiikkiosaston digitointipisteissä voi mm. siirtää videoita VHS-kaseteteilta DVD-levyille.
Voit varata ajan digitointi- ja editointipisteisiin media- ja musiikkiosaston asiakaspalvelusta tai numerosta 044-4163517
Tarkempia tietoja digitoinnista ja editoinnista kirjastossa löytyy sivulta:
http://lastukirjastot.fi/110361/fi/articles/digitointi-ja-editointi-lah…
Aftonbladetissa 1.12.2004 julkaistun artikkelin mukaan kirjastonhoitajien kuukausipalkka vaihtelee Ruotsissa 18 000 -20 500 kr/kk. Katso http://www.aftonbladet.se/vss/kvinna/story/0,2789,310239,00.html.
Aftonbladetin tiedot on peräisin Ruotsin tilastokeskuksesta, Statistiska centralbyråetista, jonne suora osoite on http://www.scb.se/. Sivulta on linkki Statistikdatabaseniin, jota tilastohakuihin tottunut voi käyttää, mutta sivun ylälaidassa on myös Hitta rätt -linkki, josta helposti pääsee eteenpäin. Toimi näin: valitse Lönesummor tai Arbetsmarknad, jotka vievät eteenpäin sivulle, josta voi valita otsikon Sysselsättning jne. alta Yrkesregistret med yrkesstatistik. Valitse vielä Lönestrukturstatistik, ja sektorin valinnan jälkeen...
Turun kaupunginkirjastossa Nykypäivä-lehteä ja Suomenmaa-lehteä säilytetään kuusi kuukautta ja kuluva kuukausi. Uutispäivä Demaria (Yhdistynyt julkaisuista: Demari ja Turun päivälehti 1.2.2001) säilytetään yksi vuosi ja kuluva kuukausi. Demaria ja sen seuraajaa Uutispäivä Demaria löytyy myös mikrofilmeinä. Lehtiä ei valitettavasti voi lainata, mutta niitä voi lukea kirjastossa Uutistorilla ja artikkeleista voi ottaa kopioita. Luettavat mikrofilmit pitää tilata edellisenä päivänä Uutistorilta.
Turun yliopiston kirjastosta löytyy kyseisten lehtien vanhempia vuosikertoja, osa lehtiversioina ja osa mikrofilmeinä. Tarkemmat saatavuustiedot löytyvät Turun yliopiston kirjaston Volter-tietokannasta https://finna.fi
Hei!
Etsimänne nuotti löytyy esimerkiksi Petäjäveden kirjastosta kokoelmasta 40 kotimaista. Nuotti sisältää laulun sanat, melodian, kosketinsoitinsäestyksen ja sointumerkit. Voitte tehdä siihen seutuvarauksen joko Aalto-kirjastojen tiedonhakusivuilla tai ottamalla yhteyttä kirjastoonne. Seutuvaraus maksaa 1 euron ja sisältää kuljetukset molempiin suuntiin. Muistakaa tehdä varaus seutuvaraus-laatikkoa klikkaamalla: jos klikkaatte varaus-linkkiä, joudutte hakemaan nuotin Petäjäveden kirjastosta.
Veijo Meren Sanojen synty teoksessa kerrotaan, että kamreeri-sana on tullut suomen kieleen ruotsista (kamrer). Alkusana on ollut myöhäislatinan camerarius, joka on johdettu klassisen latinan sanasta camera, holvi.
Seuraavista kirjoista ja niiden kuvista voisi olla apua selvitettäessä 1600- ja 1700-luvun asepukuja:
1) Paulaharju, Jyri: Suomen kenttätykistön historia (kolme osaa).
2) Gripenberg, Ole: Finsk krigsmannabeklädnad genom fyra seklet = [Suomalainen sotilaspuvusto neljän vuosisadan aikana]. Helsinki : WSOY, 1966.
3) Bellander, Erik: Dräkt och uniform : den svenska arméns beklädnad från 1500-talets början fram till våra dagar. Stockholm 1973.
4) Höglund, Lars-Eric: Stora Nordiska Kriget 1700-1721 : fanor och uniformer. Karlstad : Acedia Press, 2000.
5) Höglund, Lars-Eric: Den karolinska armens uniformer under Stora nordiska kriget. Karlstad : Acedia Press, 1996.
6) Ernstell, Eva-Sofi: En kunglig fasad : Karl XII i Livrustkammaren. Stockholm...
Valitettavasti mitään kysymistäsi kirjoista ei näytä edes julkaistun äänikirjoina, joten niitä ei ole meidän kokoelmissammekaan. ”Akatemiasta markkinapaikalle : johtaminen ja markkinointi aikansa kuvina” tosin löytyy HelMet-kirjastoista e-kirjana osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/record=b2142039~S9*fin, mutta siitä ei liene apua, jollei sinulla ole erityistä puhesyntetisaattoria, joka pystyisi lukemaan e-kirjoja ääneen.
Sekä perinteisten lehtien että ePress- ja Pressdisplay-palveluiden sähköiten lehtien luku on maksutonta Helsingin kirjastoissa. Sähköisiä lehtiä voi lukea kirjastossa asiakastyöasemilla mutta ei kotoa käsin.
Elokuvia ei saa lainkaan esittää koulussa ja muuten julkisissa tilaisuuksissa. Tekijänoikeuslain 21 pykälän mukaan "teoksen, joka on julkaistu, saa esittää julkisesti jumalanpalveluksen ja opetuksen yhteydessä", mutta saman pykälän mukaan tämä ei koske näytelmä- tai elokuvateosta. Elokuvan esittämiseen julkisesti tarvitaan aina lupa.
Erinomainen lähde tekijänoikeusasioihin muutenkin kuin kirjastoon liittyvissä asioissa on Heikki Poroilan kirja Tekijänoikeus ja kirjastot.
Vierasperäiset nimet kirjoitetaan japaniksi katakana-kirjoitusmerkeillä.
Internetistä löytyy käännösautomaatti, jonka avulla voi muodostaa nimien katakana-muotoja. Automaatti löytyy osoitteesta: http://japanesetranslator.co.uk/your-name-in-japanese/
Tyyliksi kannattaa valita "calligraphy", koska se on yleisimmin käytetty tyyli. Hanna löytyy tietokannasta ja sitä vastaava katakana-muoto vastaa täydellisesti myös suomen kielen ääntämystä.
Maija on hankalampi tapaus, mutta parhaimman tuloksen saa hakemalla nimeä Maia. Toinen mahdollinen tapa voisi olla Maiya, joka muodostuu tavuista MA, I, YA.
Näiden tavujen kirjoitusasun voit katsoa katakana-taulukosta: http://www.japanorama.com/kata_ref.html
Hanna: ハンナ
Maija: マイヤ tai マイア
Etunimissä suosikit vaihtelevat ja niissäkin on oma muotinsa. Nyt 2000-luvulla suosittuja ovat vanhat suomalaiset nimet. Suomalaiset ovat yleensä kokeilevampia naisten nimien suhteen ja antavat tytöille uudisnimiä, kun taas miehet saavat perinteisiä nimiä. Omalle lapselle ei tavallisesti anneta ainakaan ensimmäiseksi etunimeksi nimeä, jonka kantajia on paljon vanhempien ikäluokassa. Vanhempien nimet saattavat olla jälleen suosittuja heidän lapsenlapsenlapsillaan. Yleisimpien nimien suosion sykli on yli sata vuotta: esimerkiksi 2000-luvulla lapsilla suosittu etunimi Emma on ollut viimeksi suosiossa 1800-luvun lopulla. On kuitenkin myös muutamia etunimiä, joiden kantajia on melko paljon kaikenikäisten joukossa. Monet tällaiset jokaiselle...
Ahkiosta kulkuvälineenä löytyy kyllä tietoa useista eri historiallisista kirjoituksista. Suomeksi voi tarttua T. I. Itkonen Suomen lappalaiset teoksen 1. osaan, missä on sivuilla 385-450 kanto-, kuljetus- ja kulkuneuvoista. Itkonen tarjoaa jatkolukemista etupäässä muunkielisiin lähteisiin, kuten Gustaf von Duben, missä aiheesta on kirjoitettu Om olikaslags släder s. 102-113. v. Duben kirjoittaa myös nimitysten alkuperästä. Itkosen kirjan - vaikkakin pienet - kuvapiirrokset ovat selkeitä ja tarkkoja. Matkakirjailijoista esim. Jean-Francois Regnard. Retki Lappiin (2. laitos 2012) (1600-luvun kuvaus), Giuseppe Acerbi. Matka Lapissa v. 1799. Erno Paasilinnan toimittama Laaja Lapinmaa on edelleen mainiolähde suomennettuun matkakirjallisuuteen....
Jos nimi vaihtuu, kirjastokortti vaihdetaan maksutta uuteen. Vaihto voidaan tehdä sitten, kun sinulla on kuvallinen henkilöllisyystodistus uudella nimellä tai jos näytät kirjastossa maistraatin todistusta nimenmuutoksesta sekä vanhalla nimellä olevaa henkilöllisyystodistusta.
Tuohon kun osaisi vastata, niin olisi todella viisas.
Et kerro ikääsi ja millaisesta kirjallisuudesta olet kiinnostunut, mutta kirjastot.fi -sivustoon on koottu lapsille ja nuorille linkkejä, joista voi etsiä itselle sopivaa lukemista. Vaikka otsikossa on lapsi, myös nuorille löytyy hyviä vinkkejä:
Katso osoitteet:
http://www.kirjastot.fi/lapsille/kirjat
Oulun Teuvosta löytyy kirjaesittelyjä:
http://www.ouka.fi/kirjasto/teuvo/
ja
Hämeenlinnasta Nuorten pakki
http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/pakki/pakki.htm
"Kysy Kirjastonhoitajalta" -palvelu on aikaisemmin vinkannut tällaisia kirjoija ja hakemistoja:
"Tässä muutamia ehdotuksia: Eoin Colfer: Siipimies Marcus Sedgwick: Miekkani laulaa Markus Zusak: Kirjavaras David Mitchell:...
Runoa ei näillä tiedoin ole löytynyt. Kysymys on ollut myös kirjastonhoitajien keskustelulistalla, eikä kukaan ole vastannut. Otamme yhteyttä jos runo löytyy.
Kukaan meistä ei osaa japania mutta internetista löytyi sivusto, missä kirjoitetaan etunimiä japanin kielellä. Katso tästä:
http://japanesetranslator.co.uk/your-name-in-japanese/
Voit valita haluatko että Kati on kirjoitettu klassisella tyylillä tai esim. mangatyylillä.
Kajaanin kaupunginkirjastolla on jatkuva poistokirjojen myynti aikuistenosastolla.
Entisessä Kuurnan kirjastossa (Kisatie 28) on poistokirjojen myynti lauantaina 5.3. klo 11-16.
Kirjastolla on oma sähköpostiosoite kaupunginkirjasto@kajaani.fi
Siihen kannattaa lähettää palautteet, tiedustelut yms. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu on tarkoitettu lähinnä tiedonhakukysymyksiä varten.
Hei!
Kuopion kaupunginkirjastosta löytyy cd-rom-muodossa vain yksi lainattava järvikartta: Savonlinna-Kuopio, 2006.
Paperimuodossa löytyy sisävesikarttoja pääkirjaston lehtisalissa, mutta ne eivät ole lainattavissa. Löydät ne Verkkokirjasto Sallin kautta kun Tarkennettulla haulla valitset Aineistolaji-kenttään "kirjat ja kartat" ja Hakusanat-kenttään esim. merikartta.
Muiden suomalaisten maakuntakirjastojen cd-rom-muodossa olevia sisävesikarttoja voit selata Frank-monihaun kautta: http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py/index
Valitse Maakuntakirjastot, sieltä Kaikki (kirjastot), Materiaalityypiksi cd-rom ja Asiasanakenttään kirjoita vaikkapa veneily tai merikartta.
Kaukolainatilauksesi voit lähettää kirjastomme kotisivun kautta:...
