Eduskunnan verkkosivuilta löytyvien tietojen mukaan August Vatasen (kansanedustajana 2.2.1914–3.4.1917) koko nimi oli August Veli Vatanen.
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/911706.aspx (ks. CV)
Lämpimästi suosittelen hankkimaan jonkin hyvän hyönteismääritysoppaan esim. kirjastosta luokasta 58.21. Äkkiseltään tutkaillen tuossa voisi olla turkiskuoriaisten sukuun kuuluvia kovakuoriaisia, mihin sisällä esiintyminen myös viittaisi. Lajeja on suvussa runsaasti enkä ala nyt enempää arvailla. Tuossa suvussa on pahoja tekstiilituholaisia. Luonnossa monet lajit elävät esim. lintujen ja muiden eläinten pesissä ja ne ovat hyviä lentäjiä. Suosittelen tutustumaan esim. Kodin kutsumattomat vieraat-tuholaisesitteeseen https://hel.fi/static/ymk/esitteet/tuholaisesite.pdf - jospa siellä näkyisi samanlaisia hyönteisiä lajin määrittämiseksi. Mutta määritys jää nyt epävarmaksi, suosittelen tosiaan hyönteisaiheista aineistoa...
Suomalaisten taiteilijoiden signeerauksista on aiemmin julkaistu kirjoja. Nykyään tietoa kuvataiteilijoista löytyy digitaalisesta kuvataiteilijamatrikkelista.Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli, toimittanut Juha Valli, 1993. Kirjaa löytyy vielä Riihimäen kirjastosta: https://ratamo.finna.fi/Search/Results?lookfor=signeerausmatrikkeli&type=AllFields&hiddenFilters%5B%5D=%23%3A%22%28building%3A0%2FRatamo%2F%29+NOT+%28building%3A0%2FJOURNALFI%2F%29%22Kuvataiteilijamatrikkeli: https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Sinun on mahdollista saada kirjat Ruotsiin kaukolainoina. Eli sinun täytyy mennä paikkakuntasi kirjastoon ja pyytää heitä tekemään siitä kaukolainapyyntö. Kaukolainaus on maksullista. Postitus tapahtuu vain kirjastojen välillä. Kirjastot eivät lähetä kirjoja suoraan asiakkaille. Kysymäsi kirjat ovat Turussa kurssikirjoja, mikä merkitsee sitä, että niistä on varauksia. Turun kaupunginkirjaston kokoelmia voi selata osoitteesta http://www.turku.fi/kirja/sivu2.html
Vaikuttaa siltä, että tähän F. Kuznetsovin säveltämään kappaleeseen ei ole tehty julkaistuja nuotteja. Se löytyy levytettynä muutamalta äänitteeltä:
https://finna.fi
Sopivia kirjoja voisivat olla ainakin nämä:
- Suomi-saksa luonto- ja retkeilysanakirja = Finnisch-Deutsches Wörterbuch der Fauna und Flora Finnlands für Wanderer / Lauri Hokkinen
- Vaellussanasto: suomi-englanti-saksa / Eero Hämäläinen
Kirjat ovat ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmissa (www.helmet.fi).
Balalaikan soitonoppaita on kirjastoissamme vain pari tarjolla:
Ekkel, Bibs: Mel Bay's complete balalaika book: a comprehensive guide & tutor. Tämä on nuotti ja soitto-opas. Toinen, vanhempi opas on: Alexander Dorozhkin: Elementary method for the balalaika. Molemmat ovat kaupunginkirjaston musiikkioasatolla, josta voit tehdä hyllyvarauksen verkkokirjastossa, mikäli sinulla on siihen tarvittava salasana kirjastokortin lisäksi, tai käymällä paikan päällä.
PIKI-kirjastojen kokoelmista löytyy Mouhijärven historiasta esimerkiksi seuraavanlaisia teoksia:
Simo Penttilä (toim.), Mouhijärvi 1639-1989
Simo Penttilä, Mouhijärvi. 2, Mustianojalta Uotsolaan
Simo Penttilä, Mouhijärvi 1867-2008
Henrik Widenius, Kuvaus Mouhijärven pitäjästä Turun läänissä
Mouhijärven historiaa käsitellään myös Sastamalan historia -kirjan osissa.
Sastamalan historia. 1,1, Esihistoria
Sastamalan historia. 1,2, Esihistorian liiteosa
Sastamalan historia. 2, 1300-1860
Sastamalan historia. 3, 1860-1920
Kirjasampo kertoo Raekallion kirjoittaneen seuraavat teokset:
Helmiä ja rakeita, Kehumatta paras, Kylähullun kirjoissa, Mustaa valkealla, Raadollisen miehen runopäiväkirja, Riimipäästä revittyä, Riimipöllö, Rumat, kauniit ja rohkeat,
Runoja roskalaatikosta, Runoratsun kyydissä, Tuliaisia, Viimeistä huutoa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au554920c8-15d2-463b-92ea-1e5dc47c86b7
Kirjoja voi löytää myynistä antikvariaateista esim. Antikvaari https://www.antikvaari.fi/haku.asp?pikahaku=0&stype=full&haku=Raekallio+matti&kieli=kaikki&Submit=Hae tai Finlandiakirja https://www.finlandiakirja.fi/fi/catalogsearch/result/?q=Raekallio+matti
Myös kirjastoista teoksia löytyy vielä...
Vuonna 1942 Suomi jaettiin työvoimapiireihin ja käytännön työttömyyden torjuntaa hoitivat työvoimalautakunnat. Myöhemmin 1970-luvulla perustettiin valtiollinen Työnvälitystoimisto, nimi muuttui sittemminTyövoimatoimistoksi. 2000-luvulla tuli käyttöön nimi TE-toimistot ja nykyiset TE-toimistot perustetiin 2013, jolloin ne liitettiin ELY-keskusten yhteyteen. Jokaisen muutoksen yhteydessä uudistettiin nimen lisäksi palveluitakin.
https://www.ely-keskus.fi/web/suomi-100-taustat-ja-tarinat/mista-ely-ke…
Nykyisin Varsinais-Suomen TE-toimiston toimipaikat sijaitsevat Turussa, Salossa, Loimaalla ja Uudessakaupungissa, joten voi olettaa, että Loimaan työvoimapiiri on kuulunut jo alusta lähtien Varsinais-Suomen alueeseen. https://toimistot.te-...
Hei,Runo ilmestyi ensi kerran kokoelmassa Kurkiaura: ballaadeja ynnä muita runoja (WSOY, 1930) ja se löytyy tietysti useista hänen kootuista runoteoksistaan.Koskenniemen tuotanto ei ole vielä vapautunut tekijänoikeudellisesti (70 kuolemasta tulee täyteen vasta 2032), joten joudut kaivelemaan runon itse vaikkapa kirjastosta.
Lahden kaupunginkirjastossa on lainattavissa
Sanelin
Sanelin [Esine] : Olympus digital voice recorder WS-832. - Tokyo : Olympus Imaging, [2017]. - {1 sanelin säilytyspussissa} + 1 tekstiliite (101 s.)
Asiakkaille lainattava sanelukone eli sanelin
Liitteenä käyttöohje.
Sanelin on lainattavissa Media- ja musiikkipalveluista:
Media- ja musiikkikirjastopalvelut
musiikkiosasto.kirjasto@lahti.fi, puh. 03 812 5530, 044 416 3517
Muita nauhureita ei ole lainattavissa.
HelMet-kirjastokortin saaminen edellyttää, että käyt henkilökohtaisesti missä tahansa HelMet-kirjaston toimipisteessä. Toivottavasti sinulla on mahdollisuus jossain vaiheessa käydä pääkaupunkiseudulla ja poiketa kirjastossa hankkimassa kirjastokortti.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Tästä neuleohjeesta on kysytty aiemminkin tässä palvelussa, mikäli kyse on 1980-luvun ohjeesta eikä jostain uudemmasta. Edelliseen vastaukseen on tullut vastaamisen jälkeen lisätieto, että ohje löytyy Suuri käsityökerho -lehden numerosta 2/1981. Kyseistä numeroa löytyy vielä joistain Suomen kirjastoista ja voit tehdä siitä kaukolainapyynnön. Oulussa sitä pääsee selaamaan Oulun yliopiston kirjastossa. Lehteä ei saa kotilainaan, mutta siitä voi ottaa kopioita.
Lisätietoja:
Finna.fi: Suuri käsityökerho 1981 suuri käsityökerho 1981 | Hakutulokset | Finna.fi
Oulun yliopiston kirjasto: Suuri käsityökerho Suuri käsityökerho | Oulun yliopiston kirjasto | Oula-Finna | Oulun yliopisto
Kaukolainan tilaaminen Oulun...
Kirja on Aino Pervikin Arabella, merirosvon tytär (WSOY 1987).
Arabella seilaa isänsä, merirosvopäällikön, laivassa maailman meriä. Eräänä päivänä hän poimii merestä haaksirikkoutuneen Hassanin.
Salon Seudun Sanomat löytyy Turun kaupunginkirjastosta mikrofilmattuna ajanjaksolta 1.5.1943-30.9.2021 eli kattaen myös 1970-luvun. Ajan mikrofilmikoneelle voi varata joko osoitteesta varaamo.turku.fi tai soittamalla numeroon 02 2620 630. Mikrofilmit ovat luettavissa tilauksen jälkeisenä arkipäivänä pääkirjaston tieto-osastolla. Kirjasto on auki arkisin 9-20 ja viikonloppuisin 11-17.
Jo 1800-luvulla poromiehet rakensivat este- eli suojelusaitoja "poronhoitoalueemme etelärajan tuntumaan Pudasjärven ja Suomussalmen Piispajärven väliselle vyöhykkeelle ehkäisemään porojen kulkeutumista porottomille alueille aiheuttamaan heinä- ja viljelysvahinkoja sekä joutumista porovarkaiden ulottuville". Poronhoitoalueen sisäosiin rakennettiin aitoja "estämään porokarjoja hajaantumasta liian laajalle, toisiin paliskuntiin ja 'niittyrikkaille seuduille'." Lisäksi on tehty poroesteaitoja valtakunnanrajoille Suomen ja Norjan sekä Suomen ja Venäjän välille yhteensä noin 1200 kilometriä.Uusimman esteaidan tarpeen on aiheuttanut metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus). Metsäpeuran ja poron risteytymisen välttämiseksi poronhoitoalueemme...
Hervannan, Lielahden, Sampolan, Kaukajärven ja Messukylän kirjastoissa voi tallentaa VHS-kasetilla olevaa materiaalia digitaaliseen muotoon DVD-levylle.
VHS- ja VHS-C-videonauhat voi digitoida ja tallentaa DVD-levyille VHS/DVD-digitointilaitteella. Digitointi kestää tallenteen pituuden verran, eli esimerkiksi kahden tunnin videonauhan digitointiin kuluu kaksi tuntia. Asiakas voi ottaa mukaan oman DVD-levyn tai ostaa sen kirjastosta (hinta 2 €).
Digitointiin annetaan alkuopastus, ja laitteille on tehty selkeät käyttöohjeet.
Hervannan, Lielahden, Sampolan kirjastoissa on mahdollista digitoida muita videoformaatteja kytkemällä videokamera tai -nauhuri digitointilaitteeseen. Sekä kaapelit että kamera/nauhuri tulee olla asiakkaalla itsellään...
Muturan Ystävät ry:llä on Facebook sivut. https://fi-fi.facebook.com/muturanystavat/
Facebook ryhmään voi lähettää liittymispyynnön. Sinullakin täytyy silloin olla oma Facebook sivu.
Muturan ystävät ry:llä on myös yritystiedot asiakastieto.fi sivuilla. Sivuille voi rekisteröityä käyttäjäksi ja se on ilmaista.
Myös Kauppalehti tarjoaa tietoa yrityksestä. Kauppalehden sivuille ei tarvitse edes rekisteröityä.