Helsingissä on Haltialan kotieläintila, joka on peltoineen valtakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa. Sitä hoidetaan perinteisesti laiduntaen ja viljellen. Se ei kuitenkaan sijaitse kantakaupungissa.
https://www.hel.fi/uutiset/fi/stara/haltialan-kotielaintila-palvelee-ko…
Helsingin kaupunki on kaupunkilaisuudestaan huolimatta yksi suurimmista Uudenmaan suurtilallisista maanviljelijöistä. Kaupungilla on viljelyksessään yhteensä 420 hehtaaria peltoja kaupungin rajojen sisäpuolella. Muissa kunnissa olevat Helsingin omistamat peltoalueet on vuokrattu ulkopuolisille maatalousyrittäjille. Helsingin kaupunkialueella laajin yhtenäinen maisemapeltoalue on Haltialan ja Tuomarinkylän yhteensä noin 295 hehtaarin alue Pohjois-Helsingissä. Muita...
Cd:ltä Sounds of the fascinating animal world löytyy 70 eri eläimen äänet, ja pitäisi olla myös ampiaisen surina. Cd on saatavilla kirjastossa, esim. Helmet-alueella, http://helmet.fi
Ranskalaisen kirjailijan Yasmina Rezan näytelmää A Spanish Play (Une pièce espagnole) ei ole saatavilla kotimaisten e-kirjastojen valikoimissa https://ekirjasto.kirjastot.fi/?kirjasto=kaikki
Ranskankielinen Une pièce espagnole näyttäisi maksua vastaan löytyvän e-kirjana ranskalaisen Numilog-palveluntarjoajan sivuilta. https://www.numilog.com/Yasmina-Reza/45379.Auteur
Englanninkielisenä e-kirjana emme onnistuneet kyseistä tekstiä löytämään.
https://en.wikipedia.org/wiki/Yasmina_Reza
Todennäköisesti kyseessä on harjoitustyö, mutta signeerausta voi tiedustella esimerkiksi Facebookin Pelastetaan vanhat esineet -ryhmästä tai jonkin antiikkiliikkeen arviointipalvelusta.
Kyllä. Terveyskylän kerrotaan lisääntymisterveydestä ja naisen anatomiasta ja fysiologiasta, mm. munasarjoista ja munasoluista. Munasolujen määrä vähenee iän myötä, se on suurimmillaan sikiöaikana, syntymähetkellä munasoluja on jäljellä noin miljoona, kuukautisten alkaessa keskimäärin 400 000 ja vaihdevuosissa noin tuhat, https://www.terveyskyla.fi/naistalo/lis%C3%A4%C3%A4ntymisterveys/hedelm….
Martti Merenmaan runon "Kissankello" ovat säveltäneet ainakin Sulho Ranta, Jaakko Tuuri ja Lassi Utsjoki. Kysymyksestä ei selviä, kenen sävellystä haet. Kaikista näistä sävellyksistä on olemassa nuotti mieskuorolle:
Maanpuolustajain lauluja. 2 (toimittaja Martti Turunen; Otava, 1943; säveltäjä Sulho Ranta; alkusanat: Yli kuljimme illan saatossa)
Laulu-Miesten lauluja. 2 (toimittaja Raimo Spolander; Laulu-Miehet, 1947; säveltäjä Jaakko Tuuri; alkusanat: Yli kuljimme illan saatossa)
Mieskuoro Sirkkain ohjelmistoa. [3. vihko] ([Mieskuoro Sirkat], 1963; säveltäjä Lassi Utsjoki; alkusanat: Me kuljimme illan saatossa)
Serenadeja (toimittaja Aino Herranen; Suomen Mieskuoroliitto ry, [2019]; säveltäjä Lassi Utsjoki;...
Ei ole. Sarjan kolme ensimmäistä, 1940-luvulla ilmestynyttä osaa julkaistiin suomeksi 1950-60 -luvuilla. Neljäs osaa ilmestyi alkukielellä vasta vuonna 1983 eikä sitä ole käännetty suomeksi.Lähteet:GoodReads: https://www.goodreads.com/series/49416-the-moffatsKirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aub17299b8-2023-455c-a245-532929d6fe11
Paine kuvaa voimaa, joka vaikuttaa tietylle pinnan alueelle. Paine on sitä suurempi mitä suurempi on pintaan vaikuttava voima ja mitä pienempi on alueen alan suuruus eli pinta-ala. Painettaessa ilmapalloa yhtä nastaa vasten pallon koko paino kohdistuu pienelle pinta-alalle ja yksittäisen nastan aiheuttama suuri paine rikkoo pallon helposti. Kun nastoja on enemmän, sama paino jakautuu suuremmalle pinta-alalle. Yksittäiseen nastaan kohdistuva paino on sitä pienempi mitä enemmän nastoja pallon alla on, eikä niiden aikaansaama paine riitä rikkomaan pallon pintaa. Kyseessä on siis sovellus klassisesta "piikkivuoteesta": vastaava painon jakautuminen suurelle pinta-alalle selittää sen, kuinka fakiiri pystyy makaamaan piikkivuoteella.
Pressure -...
Kyseessä on Taisto Summasen runo, joka alkaa Kun ammutaan – onko se kipeää?. Runo on julkaistu mm. Punalippu-lehden numerossa 9/1984 (s. 74).
http://library.karelia.ru/kalendar2021/html/more_info/19061931.pdf
Meän kielen sanakirjan mukaan suomenkielinen sana kaksoset on kaksoset myös meänkielellä (ruots. tvillingar).
Lähde:
Meän kielen sanakirja : Tornedalsfinsk ordbok / toim. Matti Kenttä ja Erling Wande, Kaamos, 1992.
En saa selville mikä "ötökkä" on kyseessä. Selasin paikalla olevia alan kirjoja sekä tutkin mm. https://www.otokkatieto.fi -sivustoa enkä löytänyt kuvaa vastaavaa ötökkää . Netissä on kuitenkin luotettava sivusto https://www.laji.fi/, jonka yhteistyökumppaneita ovat mm. useat Suomen yliopistot ja Ympäristöministeriö. Sivustolla on laji.fi-foorumi, josta teidän kannattaa kysyä tätä asiaa (https://foorumi.laji.fi/). Vaatii rekisteröitymisen. Kannattaa laittaa tietoa myös ötökän koosta. Ilmeisesti aika pienestä oliosta on kyse.
Hei,
Muikku-sali löytyy muiden Joensuun kaupungin tilojen tavoin TilavaJoensuu-palvelusta. Alla linkki, josta löytyy kaikki tarpeelliset tiedot tilasta ja sen varaamisesta hintatietoineen.
https://tilavajoensuu.fi/onlinekalenteri/joensuu-kokous/guest.php?kt=ti…
Tiettyyn kirjastoon tai sen tiloihin liittyvissä kysymyksissä kannattaa suoraan olla yhteydessä kyseiseen kirjastoon, jolloin saat vastauksen nopeasti. Tässä palvelussa ei välttämättä osata vastata kaikkiin yksittäisen kirjastojen asioihin.
Laulun nimi on "Heikin joulukuusi". Laulun sanat, jotka on kirjoittanut Aune Maunola, löytyvät "Alakansakoulu"-lehden vuoden 1934 numerosta 25 sivulta 231. Lehden mukaan laulua lauletaan "Maijan ja Kallen piirilaulun" sävelmällä, joka sisältyy Fanny Stenrothin kirjaan "Laululeikkejä lapsille ja nuorille" (Otava, 1. painos 1921) ja saman tekijän kirjaan "Laululeikkejä lapsille ja nuorille : valikoima entisiä ja uusia" (Otava, 1930). Näissä kirjoissa melodianuotinnos on nimellä "Pieni joululeikki" ja sen alanimekkeenä on tuo "Maijan ja Kallen piirilaulu". Melodia on kuitenkin tuttu "Ukko Nooa" -melodia.
Lähde:
Digi.kansalliskirjasto.fi, Alakansakoulu, 15.11.1934. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:
https://digi....
Kuopion pääkirjastolla ei ole tällä hetkellä tarjolla lukukoiran palveluita, emmekä valitettavasti osaa sanoa tarkkaa päivämäärää, milloin lukukoiralle taas pääsisi lukemaan. Pääkirjasto ilmoittaa verkkosivuillaan kuopio.finna.fi, mikäli saamme lukukoira-aikoja taas tarjolle.
Hei,
Perinteiseen lakimiesmatrikkeliin, Suomen Lakimiehet – Finlands Jurister, merkitään ylemmän oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon suorittaneiden lakimiesten tietoja. Lakimiesmatrikkeli ilmestyy sekä painettuna kirjana, että sähköisenä palveluna. Lakimies voi halutessaan kieltää tietojensa julkaisun matrikkelissa.
Jos sinulla lisäkysymyksiä lakimiesmatrikkeliin liittyen voit olla yhteyksissä lakimiesmatrikkelin toimitukseen osoitteessa: matrikkelitoimitus@almamedia.fi.
Kyseessä saattaisi olla slaavilainen kansansatu Kaksitoista kuukautta. Tarinassa on äiti, jolla on kaksi tytärtä, oma tytär ja tytärpuoli. Tytär on ruma ja ilkeä, ja häntä äiti rakastaa yli kaiken. Tytärpuoli taas on hyvä ja kaunis, ja häntä sekä äitipuoli että siskopuoli vihaavat. Eräänä päivänä he käskevät tytärpuolen metsään poimimaan orvokkeja, vaikka on talvi. Tyttö tekee työtä käskettyä, ja hän löytää metsästä nuotion, jonka ääressä istuu kaksitoista miestä ja poikaa, jotka edustavat eri kuukausia. Maaliskuu loihtii tytölle kevään ja orvokit.Myöhemmin tyttö lähetetään taas metsään hakemaan mansikoita ja omenia, jotka ko. kuukaudet loihtivat hänelle.Lopulta siskopuoli ja äitipuoli lähtevät metsään hakemaan omenoita itse...
Seuraavalla varsin laajalla Tudor-sivultolla on julkaistu Elisabet I:n kirjoittamia kirjeitä, runoja ja puheita sekä elämäkerrallista tietoa:
http://www.englishhistory.net/tudor.html
Ks. myös
http://www.royal.gov.uk/output/Page5.asp
Ks. myös seuraavat linkit, joissa samantapaiseen kysymykseen on vastattu tällä palstalla aiemmin:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=7fa75884-84a…
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=f546c3d2-7fb…
Hei,
juurikin mainitsemastasi kirjasta löytyy Kalmolaskos (tunnetaan myös nimellä elävä käärinliina), joka on käännetty englanniksi Lethifold -olennoksi. Tieto löytyy ainakin vuoden 2001 painoksesta. Kirja on lainattavissa Helsingistä tai saatavilla kaukolainaksi useammasta kirjastosta, mikäli haluat lisätietoa muiden Wizarding World -maailman olennoista ja näiden käännösnimistä.
