Kirja-arvosteluja löytyy hyvin sivustolta www.kritiikkiportti.fi. Kritiikkiportti.fi on verkkosivusto, joka sisältää linkit suomalaisten sanoma- ja kulttuurilehtien verkkosivuilla julkaistuihin taidearvosteluihin. Kritiikkejä voi hakea taiteenalan, lehden, kriitikon tai hakusanan mukaan. Hakuikkuna on sivustolla oikeassa yläreunassa.
Kun hakuikkunaan kirjoitetaan esim. teoksen nimi ”Via Merulanan sotkuinen tapaus”, saadaan linkit kahteen arvosteluun. Toinen linkki on virheellinen, mutta toinen on ajan tasalla ja sen suora osoite on seuraava:
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Todellisuus+pakenee+murhaajaa/HS20110…
Fennican mukaan Vera Olli on vuonna 1945 julkaissut teoksen Pitäjä puhuu. Mahtaako tämä olla haluttu teos? Kirjan alkusivuilla mainitaan Kaivoilan kylä, mutta ei sen suurempaa paikkakuntaa. Tätä kirjaa löytyy ainakin Helsingin pääkirjaston varastosta.
Kuningatar Vilhelmiinasta löytyy kaksi elämäkertaa suomeksi: Yksinäisenä mutta ei yksin WSOY 1959 sekä Palatsissa on hiljaista, tekijänä Booy, Thijs WSOY 1965. Molemmat kirjat löytyvät Helsingin pääkirjaston varastosta, tarkemmat tiedot osoitteessa http://www.helmet.fi
Etelä-Karjalan linnoittamisesta I maailmansodan aikana löytyi seuraavia teoksia:
Reino Arimo, Suomen linnoittamisen historia 1914-1944, (1981);
Etelä-Karjalan kuriiri: kuvauksia Etelä-Karjalan sotilaallisista vaiheista, (2006);
Pertti Jurvanen, Patteritöiden 1916-1917 vaikutuksia eteläkarjalaisten elämään, teoksessa: Etelä-Karjalan vuosikirja 2004-2006, (2006);
I Maailmansodan maalinnoitteet Etelä-Karjalassa, (2005);
Arimon teos on saatavana Kouvolan kaupunginkirjstosta. Muut kuuluvat ainakin Lappeenrannan kaupunginkirjaston kokoelmiin, niitä on mahdollisesti muissakin Etelä-Karjalan alueen kirjastoissa. Niitä voimme pyytää kaukolainaksi.
Valitettavasti en löytänyt mitään tietoa kyseistä henkilöstä. Osoitteessa http://www.kankaanpaa.fi/html/fi/1052129161850224027.html oleva sivu on käytännössä ainoa maininta, jonka onnistuin kaivamaan. Tutkimissani historiikeissa Taulun Anttia ei ollut ainakaan hakusanahenkilönä, eikä hänestä löytynyt edes osumia vanhoista sanomalehdistä. Satunnaisten Kankaanpäästä kerättyjen sananlaskujen silmäilykin antoi tulokseksi nollan.
"mecka med bilen" on Ruotsista tullut ilmaus. Se tarkoittaa että puuhastellaan auton kanssa, korjataan, korjaillaan...
verbillä on toinenkin versio "meka", ilman c:tä. Tämä versio löytyy Ruotsi-Suomi Suursanakirjasta.
Ruotsi-suomi-suursanakirja/Svensk-finsk storordbok / [toimitus:] Ilse Cantell ... [et al.]Helsinki : WSOY, 2007 (Juva : WS Bookwell)
978-951-0-24803-4
Tästä sivustosta löytyy tietoa kun haki "meckan" mukaan http://sv.wiktionary.org/wiki/Wiktionary:Huvudsida
"Verb [redigera]
mecka -de , -t
• uttal: /meka/ , även uttal: /meːˌka/
1. (vardagligt) reparera bilar och liknande teknisk utrustning; allmänt om att pyssla med något
Hon ska mecka med min bil och se om hon kan hitta felet.
Nu har jag meckat med den här pennan i flera...
Tähän kysymykseen on vaikea vastata, koska tempomerkintänä adagio on yleisnimi. Pitäisi vähintään tietää, mille instrumentille/instrumenteille ko. teosta haetaan. Adagio-osa voi myös
olla jonkin laajemman sävellyskokonaisuuden osa.
Olisiko kuitenkin kyseessä Albinonin Adagio g-mollissa? Siitä löytyy kyllä sovituksia useissa kokoelmissa ja yksittäisinäkin nuotteina.
Metsäpirtti on luovutetulla alueella, ja luovutetun alueen kirkonkirjat säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa. Varhaisemmat kirkonkirjat on kuvattu rullamuotoon, ja näitä mikrofilmirullia antaa kukin maakunta-arkisto kaukolainaan oman toimialueensa seurakunnista - myös muutamissa maakuntakirjastoissa on hyvä kokoelma mikrofilmejä. Arkistolaitoksen taksat: 1-4 rullan lähetys 8,50 euroa ja 5 rullan lähetys 9,50 euroa. Lisäksi tulee luonnollisesti paikallisen kirjaston oma maksu.
1800-luvun loppupuolen kirkonkirjat on puolestaan kuvattu korttimuotoon, ja filmikortteja lähettää kaukolainaan ainoastaan Mikkelin maakunta-arkisto, siis keskitetysti, koko maan seurakunnista ja myös luovutetulta alueelta; ja kortteja koskevat...
Raamatusta ja alkoholista on kirjoittu jo 1800-1900-lukujen taitteessa, esim. Matti Tarkkanen: Raamattu ja raittiuskysymys (1886). Vähän tuoreempia teoksia esim. Seksi ja alkoholi Raamatussa, toim. Veli Toukomies (1981); Aune Greggas: Viini Raamatussa (1996, ks. myös http://www.etra-liitto.fi/LUENTO.HTML); Raamatun tekstejä 12 askeleen ohjelmaan (Suomen sininauhaliitto 2003). Raittiusaatetta tai alkoholismia sekä kristillistä etiikkaa käsittelevistä teoksista voi myös löytyä tätä aihetta käsittelevää tai sivuavaa kirjallisuutta. Nettipappikin on ottanut hiukan asiaan kantaa http://www.nettipappi.fi/?showmodul=20&deptid=9417&newsid=10318&NEWS=1
Lukuisista Mika Waltaria käsittelevistä lähdeteoksista käy ilmi, että hän palveli sekä talvi- että jatkosodan (1941-44) toimittajana Valtion tiedotuslaitoksessa. Missään niistä, kuten ei Waltaria käsittelevillä nettisivuillakaan, kuitenkaan valitettavasti mainita hänen sotilasarvoaan. Kirjastotietokannoista Waltarista voi hakea tietoa asiasanalla: waltari, mika, http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=form2. On myös olemassa Mika Waltari –seura, os. http://nimikot.nettisivut.fi/jasenyhdistykset/mika_waltari-seura/, jota kautta mahdollisesti voi saada asiasta lisätietoa.
Mantereelta toiselle siirryttäessä formulatallit käyttävät erikoissuunnitteltuja rahtilaatikoita, jonne saavat mahdutettua kaikki mahdolliset kisoissa tarvittavat välineet.
Tällä hetkellä useimmat tallit vuokraavat Formula One Management, FOM:ilta tähän sopivan rahtikoneen.
Ja kuten arvata saattaa, F1-sirkuksen siirtämiseen paikasta toiseen maanteitse tai ilmojen kautta, tarvitaan aikamoinen määrä väkeä.
http://www.formula1.com/inside_f1/understanding_the_sport/5297.html
Seuraavilta sivuilta löytyy tietoa Eoin Colferista:
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=2&id=315&lastname=Colfe…
http://www.risingshadow.net/phpBB2/author.php?author_id=87
Kirjastokortti on henkilökohtainen. Tästä seuraa, että varatun aineiston noutamiseen ja lainaamiseen on kaksi tapaa. Voit tehdä lyhyen valtakirjan, josta ilmenee kyseisen teoksen noutaminen määrättynä päivänä sinun kirjastokorttiasi käyttäen. Helpompi tapa on antaa poikasi lainata varaamasi kirja omalle kortilleen, edellyttäen siis että pojalla on oma kirjastokortti.
Hei!
Laulu On syksy niin ihmeellinen löytyy ainakin Jussi Rasinkankaan laulukirjasta 17 uutta lastenlaulua. Polarvox 1990.Laulun on sanoittanut Juhani Konola.
Lapsille sopivia, Suomen itsenäisyyteen liittyviä kirjoja, voisivat olla ainakin alla mainitut:
- Matkalla ajassa : vaiheita itsenäisen Suomen historiasta / Jari Eilola, Matti Rautiainen, Heikki Roiko-Jokela
- Leevi ja Suomen lipun salaisuus / Harri István Mäki ; kuvitus: Jukka Lemmetty
- 90 : itsenäisen Suomen urheilusankareita / Markku Siukonen ; [avustajat: Risto Rantala ... et al.]
Molemmat kysyjän mainitsemat nuotinnusohjelmat ovat ammattilaisten käyttämiä, suhteellisen hintavia ohjelmistoja, jollaisten oikeuksia kirjastot eivät ole koskaan saaneet lainauskäyttöön. Olisin äärimmäisen hämmästynyt, jos sellainen jostain kirjastosta löytyisi. Molemmista ohjelmista voi ladata kokeiluversion.
Maksuttomiakin ohjelmia löytyy, esimerkiksi MuseScore (http://musescore.org) ja NoteFlight (http://www.noteflight.com). Muitakin on verkossa, googlaamalla niitä löytää esimerkiksi hakusanoilla "free software notation".
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Netissä on käytettävissä verkkopalvelu http://pixlr.com/, josta löytyy Pixlr Editor suomenkielisenä.HelMet-kirjastoissa järjestetään mm. kuvankäsittely kursseja, jotka löytyvät sivulta www.helmet.fi Kirjastot ja palvelut/Opastukset/Opastuskalenteri. Esim.ensi keväällä on tulossa kuvankäsittely kurssi Tikkurilan kirjastossa jossa käsitellään myös Pixlr editor -kuvankäsittelyohjelmaa.
Runoa ei ole löytynyt. Olemme katsoneet näistä lukukirjasarjoista:
"Lukemisto Suomen lapsille 1 - 4" (Helsinki: Valistus, 1930-32)
"Lukukirjani 1 - 4" (Porvoo, Helsinki: WSOY, 1953-57)
"Kansakoulun lukukirja 1 - 5" (Porvoo, Helsinki: WSOY, 1933-35).
Mainituista lukukirjoista on otettu uusia painoksia vuosikymmenten ajan, aina 60-luvulle saakka.
Tarkempi muistikuva kysyjän käyttämästä lukukirjasta saattaisi auttaa eteenpäin.
Isänmaallisia runoja, joissa puu esiintyy lujuuden ja jatkuvuuden tunnuskuvana, on esimerkiksi Immi Hellénillä ("Nuorelle puulleni") ja Hilja Haahdella ("Kuusen suojassa"). Kysytyn runon tekijää emme valitettavasti osaa nimetä.
