Terveydentilaa koskevan selvityksen vaatimisessa ei ole kyse yksinomaan kirjastoalaa koskevasta erikoispiirteestä. Tämä on normaali käytäntö henkilöstöä virkasuhteeseen palkattaessa - esimerkiksi kunnallisia virkoja täytettäessä(http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/esimiehille/virka-ja-tyosuhde/palvelu…).
Työhönoton yhteydessä kerätään säännönmukaisesti sekä normaaleja että arkaluonteisia henkilötietoja. Työnhakijan terveydentilatiedot kuuluvat viimeksimainittuihin. Virkamiesten ja viranhaltijoiden osalta heitä koskevissa laeissa on terveydentilan selvittämisen sallivia erityissäännöksiä. Sen sijaan työntekijäksi hakeutuvalta näitä tietoja voidaan kerätä vain hänen suostumuksellaan.
Työnantajalla on oikeus kysyä työnhakijalta hänen yleistä...
Alla luetteloa nuorten tai nuorillekin sopivista jännityskirjailijoista:
- Salla Simukka, trilogia Punainen kuin veri, Valkea kuin lumi, Musta kuin eebenpuu
- Seita Parkkola & Niina Repo, Rajat express -sarja: Lupaus, Loisto
- Leena Lehtolainen
- Alexander McCall Smith, Naisten etsivätoimisto -sarja
- Tarquin Hall
- Sujata Massey, Rey Shimura -kirjat
- Agatha Christie
- Arthur Conan Doyle, Baskervillen koira
- Georges Simenon
Lisää vinkkejä kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasampon, nuorten kirjallisuussivusto Sivupiirin ja Tornion kaupunginkirjaston DekkariNetin kautta:
http://www.kirjasampo.fi/fi
http://www.sivupiiri.fi/
http://www.tornio.fi/index.php?p=DekkariNetti
June-nimi on todella englanninkielisissä maissa käytetty naisennimi, joskaan ei erityisen suosittu. Suomessa annettavista etunimistä säädetään Nimilain pykälässä 32 b. (Lakiteksti löytyy osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/, jossa voi pikahaku-kohtaan kirjoittaa 'nimilaki'). Esteenä June-nimelle voisi olla se, että se tulkitaan "muodoltaan tai kirjoitustavaltaan kotimaisen nimikäytännön vastaiseksi". Nähdäkseni nimen voi luontevasti ääntää ja taivuttaa suomalaisittain, joten uskoisin, että tämä rajoitus nimenannolle ei liene voimassa. Asiaa auttaa, jos lapsella on "kansalaisuutensa, perhesuhteidensa tai muun erityisen seikan perusteella yhteys vieraaseen valtioon ja esitetty etunimi vastaa sanotussa valtiossa noudatettua...
KVTES:n mukaan kirjastovirkailijalle maksettava palkka on (noin) 1700 euroa. Kunta-alalla käytettävä epäpätevyysalennus on viidestä kymmeneen prosenttiin, Espoossa käytössä on ollut tuo viisi prosenttia, eli koulutusaikana palkka olisi noin 1600 euroa.
Viimeisimmissä Espoossa yleisessä haussa olleissa virkailijan paikoissa hakijoita on ollut noin 50 paikkaa kohden. Hakijoita on paljon ja vaikka väkeä jää eläkkeelle, heikon taloudellisen tilanteen takia niihin on tällä hetkellä vaikea saada täyttölupia. Joten kovin helppoa työllistyminen ei tule olemaan.
Vallassa olivat asteekit, joiden 1300- ja 1400-luvuilla luodun Meksikonlahdelta Tyynellemerelle ulottuvan valtakunnan pääkaupunki Tenochtitlán sijaitsi nykyisen Mexico Cityn paikalla. Asteekkeihin kuului nykyisen käsityksen mukaan itse asiassa useampia kansoja, joista keskeisimmästä ja valloitushaluisimmasta käytettiin nimeä tai he kutsuivat itseään nimellä mexica, mexicatl tai mechica, josta nykyinen Meksikon valtion nimi on saanut alkunsa. Misteekit oli yksi alueen intiaanikansoista, joka joutui asteekkien ylivallan alle jonkin verran ennen espanjalaisten saapumista.
Lisää tietoa:
Valtonen Pekka : Latinalaisen Amerikan historia. Gaudeamus. 2001.
Soustelle, Jacques : Sellaista oli atsteekkien elämä espanjalaisvalloituksen aattona. WSOY....
Ehdottamasi asia on oikein kannatettava. Sinun kannattaa olla suoraan yhteydessä siihen kirjastoon, jossa lukupiirin toivot kokoontuvan. Välttämättä kirjaston henkilökunnalla ei ole mahdollisuutta itse ruveta lukupiiriä vetämään, joten olisi hyvä, jos tietäisit valmiiksi, kuka olisi innokas vetäjä, ehkäpä sinä itse. Kysy asiaa rohkeasti omasta kirjastostasi, niin asia saadaan vireille.
Alitalon Annikki on mainitsemassanne kokoelmassa Linna, Kullervo: Kullervo Linna & Humppa-Veikot 1. Nuotti on tällä hetkellä paikalla ja saatavissa Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolta, joten voitte tehdä seutulainapyynnön kotikirjastossanne.
Helmet-kirjastojen käyttösäännöissä asiasta sanotaan vain näin:
"Henkilökohtaisen kirjastokortin, lainausoikeuden ja tunnusluvun saat mistä tahansa HelMet-kirjastosta tai kirjastoautosta. Kortin saat, kun ilmoitat osoitteesi ja esität kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite."
( http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_… )
Joten kyllä, yllä mainituin edellytyksin saat kirjastokortin, ja sen saa kyllä saman tien.
Työsuojeluhallinnon sivuilla kerrotaan toistotyön olevan "työtä, jossa toistetaan samantyyppisiä käsien liikkeitä jatkuvasti. Tämän kaltainen työ voi aiheuttaa toistorasitusta, erityisesti jos siihen liittyy voiman käyttöä tai hankalia asentoja." Sivuilla määritetään myös rasitusta aiheuttavat raja-arvot.
http://www.tyosuojelu.fi/fi/toistotyo
Sinikka Förstin siivoustyön ammattitauteja käsittelevän, verkostakin löytyvän, pro gradu -työn mukaan suuri osa siivoustyöntekijöiden ammattitaudeista on rasitussairauksia ja –vammoja, jotka aiheutuvat mm. toistotyöstä. (Kuopion yliopisto, 2007)
http://www.uku.fi/biolaake/ergonomia/gradut/forsti_Sinikka.pdf
Näiden perusteella siivous usein on toistotyötä, mutta ei ehkä hyvin toteutettuna kuitenkaan...
Kirjastoissa käytössä olevat erikokoiset kirjavaunut palvelevat käytössä niin kauan kuin mahdollista, jopa varaosia vaihdetaan (esim. pyöriä).
Jos joku kirjasto lakkautetaan niin kirjavaunut otetaan kuntotarkistuksen jälkeen käyttöön muissa pisteissä.
Todennäköisesti kyseessä on äänite Otavan kirjallinen äänilevy 17, jolla Aino Kallas esittää runoja ja katkelmia teoksistaan. Äänite sisältää runot Joutsenlaulu, Pastorale, Vapaa, Yö Kassarissa, Luomisen henki sekä katkelman näytelmästä Mare ja hänen poikansa ja katkelman romaanista Sudenmorsian. Tieto tästä äänitteestä löytyi äänitetietokanta Fonosta (www.fono.fi). Tietokannan mukaan äänitteen julkaisija on Kustannusosakeyhtiö Otava ja julkaisuvuodeksi on merkitty 1961 (kylläkin kysymysmerkin kanssa). Pääkaupunkiseudulla Otavan kirjallinen äänilevy-sarjaa on Tikkurilan kirjaston musiikkivarastossa, mutta juuri kyseinen osa 17 valitettavasti puuttuu. Äänite on saatavissa Kansalliskirjastosta, Unioninkatu 36, kuunneltavaksi paikan päällä....
Valtaosin luterilaisissa Pohjoismaissa reformoitu kalvinilainen ja zwingliläinen kristillisyys on tunnettu lähinnä ulkomaisina kristinuskon haaroina. Uskonpuhdistuksen täällä vieraammasta reformoidusta haarasta ja sen historiasta on edelleenkin kirjoitettu varsin vähän suomeksi, usein vain aihetta sivuten ja/tai luterilaisesta näkökulmasta, mutta tuskin ollenkaan nimenomaan reformoitua kristillisyyttä käsittelevää kirjallisuutta. Tässä suhteessa suomenkielisessa teologisessa kirjallisuudessa näyttää siis olevan jonkunlainen aukko.
Monissa kirkkohistorian yleisesityksissä ja -teoksissa esitellään myös uskonpuhdistuksen reformoitua haaraa. Varsinkin Zwingliä käsitellään varsin monissakin suomenkielisissä kirkkohistorian ja teologian...
Ilmeisesti kyseessä on Grimmin veljesten satu 'Vanha vaari ja pojanpoika'. Satu löytyy mm. kirjasta 'Grimmin sadut', jota voit kysellä lähimmästä kirjastosta.
Ehkäpä Kristiina Louhen kirjoittamassa Aino -sarjassa löytyisi sopivia kirjoja. Samalta tekijältä on ilmestynyt myös Tomppa -kirjoja. Lisäksi on Maisa -kirjoja. Kaikkia näitä saa kirjastosta. Täällä Sellon kirjastossa on Lastenmaassa Taaperohylly, josta voi lisäksi löytyä paljon sopivia teoksia.
Kokeile laittamalla kirjailijan nimi "R.L.Stine"-tällalailla Google-hakuun; osoite www.google.fi., näyttäisi tulevan ainakin jotain.
Enemmän tietoa löytyy kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1. (BTJ Kirjastopalvelu 2001)
ISBN 951-692-509-X.Löytyy useasta kirjastosta ainakin
käsikirjastokappaleena.
Muistamasi kirja voisi olla Salme Setälän nuortenkirja Ritva kirjoittaa Islannista. Kirja on ilmestynyt vuonna 1953. Kirjassa Ritva kirjoittaa kirjeitä Islannin matkaltaan ystävälleen Liisalle.
Kirja löytyy vielä monesta kirjastosta, mm. Piki-kirjastoista, tilaamalla:
http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Mm. näistä lehdistä löydät rakennuspiirustuksia pihattoihin:
Pyöreät pylväät kannattavat pihaton
Käytännön maamies 2010, nro 4, sivut 42-45.
Ensimmäinen teollinen mastorakenne lypsykarjapihattoon
Käytännön maamies 2007, nro 3, sivut 42-48.
Ennakkoluuloton emolehmänpihatto: jaloittelupiha säästää rakennusneliöitä
Käytännön maamies 2005, nro 14, sivut 42-47.
Piirustukset ovat lehdissä erillisinä liitteinä, mutta niitä käsittelevät artikkelit löydät edellä mainituilta sivuilta.
Trubaduurin laulu on lp-levy vuodelta 1980. Se sisältää Tapani Suonto -nimisen tekijän säveltämiä, sanoittamia ja esittämiä lauluja. Mikään näistä lauluista ei ole nimeltään Trubaduurin laulu, joten sen nimistä runoa ei tähän levyyn sisälly. Muutakaan tietoa tämän nimisestä runosta en löydä, varsinaista runohakemistoa ei maassamme ole laadittu vaikka se olisi todella tarpeellinen.
