Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa on Tietokone-lehti vuodesta 1983 alkaen. Muita 1990-luvun tietokonealan lehtiä ei Helmet-kirjastoissa ole. Kauppalehti on Pasilan kirjastossa vuodesta 1980 mikrofilmimuodossa. Lehtiä tai mikrofilmejä ei lainata kotiin, mutta ne saa kirjastossa käyttöönsä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Ilta-Sanomissa on julkaistu 6.2.1975 uutinen, jonka mukaan "Suomen kuvalehdessä julkaistiin viime viikolla Salaman nimissä jo vuonna 1945 painettu Tauno Penttisen runo". Vuonna 1975 helmikuun 6. päivä on ollut viikon 6 torstai. Oletettavasti siis kyseinen Kuvalehden numero on siis numero 5/1975, joka on ilmestynyt 31.1.1975. Kannessa ainakin luvataan "Neljä Hannu Salaman runoa".
Suomen kuvalehden sivuilta (https://suomenkuvalehti.fi/) löytyvät digitaalisessa muodossa kaikki lehden numerot vuodesta 1916, mutta niihin on käyttöoikeus vain lehden Digipalvelun tilaajilla.
Suomen kuvalehden vanhat vuosikerrat löytyvät Varastokirjastosta (http://www.varastokirjasto.fi/fi/), joka toimittaa artikkelikopiota kaukopalveluna kirjastoille....
Anna-Mari Kaskisen teoksessa Jos jäisi yksi sana https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1834320__Sjos%20j%C3%A4is… on runo, joka alkaa sanoilla Jos näkisin yhden kevään ja joka päättyy ajatukseen silmien sulkemisesta.
Hei,
kyseinen runo Muistojen tiellä löytyy kokonaisuudessaan kirjasta
Kuiskauksia yli virran ja veen : Runoja ja säkeitä tueksi ja lohduksi /
[kuvat Ja Tekstit: Marleena Ansio].
ISBN: 9519736786
Jari Tervosta ja hänen tuotannostaan löytyy tietoja Miten kirjani ovat syntyneet 4 (2000)s. 430-449, Jari Tervon kirjasta Kallellaan (2000) ja tuotannosta Jaana Kuhan pro gradusta Huumori, komiikka ja nauru Jari Tervon proosassa (Joensuun yliopisto 1996).
Raision keskustan ja Ruskon kirkonkylän välillä ei valitettavasti ole suoraa bussiyhteyttä, mutta yhdellä vaihdolla matka taittuu pääasiallisesti kolmessa vartissa.
Nopein tapa päästä Raision keskusta-alueelta Ruskoon päiväsaikaan julkisella liikenteellä on hypätä bussiin 420, ja jäädä pois Kuninkojassa Raision ja Turun rajalla. Täältä pääsee Ruskoon Turusta päin tulevilla busseilla 194 ja 191. Näitä busseja menee kesäaikataulun mukaan päivisin noin puolen tunnin välein.
Raision bussiaikataulut löytyvät verkosta osoitteesta: http://www.tlo.fi/reitit-ja-aikataulut/
Kulkureittien suunnitteluun Varsinais-Suomessa tarjoaa hyvät välineet myös Reittiopas-palvelu osoitteessa http://reittiopas.turku.fi . Palvelu antaa selkeät kulkuohjeet lähtö-...
Teemaan osuvia lastenkotikuvauksia ei tullut suositeltavaksi asti mieleen, mutta Kirjasampo-palvelusta voi hakea lisää luettavaa esimerkiksi seuraavilla asiasanoilla: ongelmanuoret, alkoholismi, koulukodit, nuorisokodit, kasvatuslaitokset, lastenkodit, sijaiskodit, yksinhuoltajat, vanhempi-lapsisuhde, mielenterveysongelmat, psyykkisesti sairaat, vanhempi-lapsisuhde.
Ainakin oheisissa teoksissa kuvataan alkoholismin, mielenterveysongelmien tai muiden vaikeiden kotiolojen vaikutusta lapseen:
Pirkko Saisio: Betoniyö
Alex Schulman: Unohda minut, Eloonjääneet
Kreetta Onkeli: Ilonen talo
Elina Hirvonen: Että hän muistaisi saman
Sara Stridsberg: Niin raskas on rakkaus
Helmi Kekkonen: Tämän naisen elämä
Taija Tuominen: Tiikerihai,...
Hei,
Teoksessa "Ruisrock - ensimmäiset 25 vuotta" mainitaan, että vuonna 1970 kuuluttajana oli Christer Donner. Kirjaa on saatavana useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Kaarina Helakisan toimittama runovalikoima Pikku Pegasos saattaisi olla avuksi. Kirjaan on koottu "400 kauneinta lastenrunoa" ja sieltä löytyy myös 50-luvun lapsille runoilleiden runoilijoiden kuten Immi Hellenin. Martti Haavion, Arvid Lydeckenin, Lauri Pohjanpään, Sakari Topeliuksen ym. tunnetuimmat runot.
Sijaintitietoja voit etsiä Helmet -aineistotietokannasta
www.helmet.fi
Kotimaisten kielten keskuksen nettisivuilla (https://www.kotus.fi/kotus) on sukunimien taivutusohje (http://kaino.kotus.fi/sukunimientaivutus/index.php). Ohjeesta ei löydy sukunimeä Törn tai Törni, mutta sen sijaan löytyy sukunimet Björn ja Björni. Oletettavasti Björn ja Björni taipuvat samoin kuin Törn ja Törni. Ohjeen mukaan Björn taipuu genetiivissä muotoon Björnin ja Björni taipuu genetiivissä samoin eli Björnin.
Unen tarve vaihtelee eri ihmisillä iän, perimän ja aktiivisuuden mukaan. Aikuisen on arvioitu tarvitsevan keskimäärin seitsemästä kahdeksaan tuntia unta. Arviolta kymmenen – viisitoista prosenttia tulee toimeen viiden kuuden tunnin unilla ja suurin piirtein sama määrä tarvitsee yli yhdeksän tunnin yöunet.
Lyhytaikainenkin unettomuus rasittaa elimistöä monin tavoin. On arvioitu, että yksi uneton yö vastaa noin promillen humalaa. Samantasoinen vaikutus on viikkoja kestäneellä puolittuneella unenmäärällä. Huonosti nukkunut on alttiimpi onnettomuuksille.
Toisaalta tilapäinen unettomuus on osa arkea, sen liiallinen pohdinta saattaa aiheuttaa lisää unettomuutta.
Löytyypä kirjallisuudesta tietoa, jonka mukaan lyhyt yhden yön...
Kyllä, Lauri Törni palveli USAn armeijassa Vietnamin sodassa ja hän sai surmansa siellä. Törnin elämästä ja kuolemasta löytyy seikkaperäinen artikkeli Kansallisbiografiasta.
Lauri Törnistä on kirjoitettu useita elämäkertoja:
Cleverley J. Michael - Väänänen Juha, Lauri Törni : syntynyt sotilaaksi. Otava 2012
Tyrkkö Jukka, Lauri Törnin tarina : vapaustaistelijan vaiheita Viipurista Vietnamiin. Alea-kirja 1975
Pohjonen Juha - Silvennoinen Oula, Tuntematon Lauri Törni. Otava 2013
Lisää materiaalia Törnistä löytyy Finnasta.
Lempi Jääskeläisen tuotanto on listattu Kirjasammon verkkosivulla: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176028229183Voit tarkistaa Helmet-verkkokirjastosta, mitkä Jääskeläisen kirjoista ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista. Kirjoita Helmet.fi-sivuston teoshakukenttään "Lempi Jääskeläinen", niin saat hakutuloksena seuraavaa: https://helmet.finna.fi/Search/Results?lookfor=lempi+j%C3%A4%C3%A4skel%C3%A4inen&type=AllFields
Ilmeisesti on kysymys tanskalaisen Adam Oehlenschlägerin (1779-1850) virrestä, joka on Suomen evankelisluterilaisen kirkon ruotsinkielisessä virsikirjassa no 499. Virsi alkaa "Lär mig, du skog, att vissna glad en gång som höstens gula blad". Suomenkielisessä virsikirjassa sitä ei ole. Yksi suomennos löytyy Suomen Lähetysseuran julkaisemassa "Hengellisiä lauluja ja virsiä". Suomennos alkaa: "Kuin lehtes, metsä, syksyisin mä kerran kuolla tahtoisin". Suomentajaa ei mainita.
Kirjastoautossa saat uuden kirjastokortin aivan kuten tavallisessa kirjastossakin. Voit täyttää kirjastokorttihakemuksen ja noutaa korttisi kirjastoautosta. Halutessasi voit tulostaa hakemuslomakkeen ja täyttää sen valmiiksi, kun tulet kirjastoon. Tulostettava hakemuslomake löytyy alla olevasta linkistä avautuvalta sivulta. Mikäli olet yli 15-vuotias, et tarvitse lomaketta, mutta varaa mukaasi henkilötodistus.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto_Helsinki/…
Aivan kuvausta vastaavaa sivustoa en valitettavasti löytänyt, mutta jokin näistä saattaisi auttaa lorupussin tekemisessä
- Kirkkonummen kirjastolla on lorusivut, joilta voi tulostaa valikoiman lastenrunoja kuvalla. http://w3.kirkkonummi.fi/kirjasto/lorut/index.htm Loruihin on liitetty myös leikkiohjeet ja äänitys.
- Hieman samantyyppinen on yksityisen ihmisen ylläpitämä Värssyjä-sivusto, jolle on koottu loruja ja muita runoja aihealueen mukaan. Jokaiseen runoon liittyy yksittäinen kuva. https://varssyja.wordpress.com/loruja-aihealuettain/
- Lorupussiin sopivia runoja löytyy internetistä paljon, esimerkiksi hakusanoilla "loruja lapsille". Runoihin sopivia selkeitä kuvia, joita saa vapaasti käyttää, löytyy vaikkapa Papunetin kuvapankista:...
Kysymykseen on vaikea vastata täsmällisesti, koska yksittäisen tangon "argentiinalaisuus" ei ole ominaisuus, joka ilmenisi systemaattisesti tai edes satunnaista useammin itse julkaisuista. Tästä syystä tätä piirrettä ei normaalisti ole myöskään kirjastojen luetteloissa erikseen mainittu. Kun Kansalliskirjaston Viola-tietokannassa tekee haun termeillä "tangot" ja "Argentiina", saa 72 osumaa, joista suurin osa kuitenkin viittaa alkukielisiin ja soitinversioihin eivätkä siten kuulu kysyjän kiinnostuksen kohteisiin. Violassa "argentiinalaisuus" tarkoittaa nähtävästi joko säveltäjän tai joissakin tapauksissa esittäjän tunnettua kotimaata, mutta voidaan tietysti kysyä, muuttaako esittäjän kansallisuus tangon "argentiinalaiseksi", mielestäni ei...
Rikoslain 42. luvun 5 pykälä käsittelee salakuuntelua:
”Joka oikeudettomasti teknisellä laitteella kuuntelee tai tallentaa
1) keskustelua, puhetta tai yksityiselämästä aiheutuvaa muuta ääntä, jota ei ole tarkoitettu hänen tietoonsa ja joka tapahtuu tai syntyy kotirauhan suojaamassa paikassa, taikka
2) muualla kuin kotirauhan suojaamassa paikassa salaa puhetta, jota ei ole tarkoitettu hänen eikä muunkaan ulkopuolisen tietoon, sellaisissa olosuhteissa, joissa puhujalla ei ole syytä olettaa ulkopuolisen kuulevan hänen puhettaan,
on tuomittava salakuuntelusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.”
