Hei
Puolan kielen opetusta on ollut viime kesänä Helsingin seudun kesäyliopistossa, sekä viime keväänä Helsingin yliopiston avoimessa yliopistossa. Lähiakoina alkavia kursseja en löytänyt, mutta mainituilta tahoilta kannattaa kysellä mahdollisesti alkavista kursseista.
Laulu "Sankarilaki" alkaa: "Kynti merta hän vain tuota lainehtivaa". Laulusta käytetään myös nimeä "Viikinkilaulu". Laulun alkuperäinen nimi on "Vikingabalk". Laulun on säveltänyt Bernhard Henrik Crusell. Tämän suomenkielisen sanoituksen (neljä säkeistöä) on tehnyt Kyllikki Solanterä. Alkuperäinen sanoitus on Esaias Tegnérin teoksesta "Frithiofs saga". Runossa oli alun perin 24 säkeistöä. Anneli Asplundin mukaan laulun käänsi ensimmäisen kerran Carl Axel Gottlund.Laulu sisältyy Anneli Asplundin toimittamaan nuottiin "Lauluja Lönnrotin ajoilta" (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002; ruotsin- ja suomenkieliset sanat, melodianuotinnos). Nuotin lopussa on tietoja lauluista. Laulu sisältyy myös vanhoihin koululaulukirjoihin, esimerkiksi Lauri...
Uusin maailmankartasto on Karttakeskuksen suuri maailmankartasto (2013). Se on tilattu Helmet-kirjastoihin, ja pikapuoliin lainattavissa: http://www.helmet.fi/fi-FI
Alla muita uusimpia:
- Tammen suuri maailmankartasto (2011)
- Karttakeskuksen pieni maailmankartasto (2011)
- The new atlas of world history : global events at a glance : with 433 illustarions and 56 maps / John Haywood (2011)
- Oxford primary atlas / editorial adviser Patrick Wiegand (2011)
Kirjasta Simojoki,Aukusti: Arvi A. Karisto osakeyhtiö 1900-1950 löytyy tieto "I palkinnon sai kirjailija Alli Valli teoksestaan Toukokuusta toukokuuhun, II palkinnon kirjailija Martta Haatanen teoksestaan Taivas tummuu, ja III palkinnon kirjailija Urho Karhumäki teoksestaan Viulu ja posetiivi ...Palkittujen lisäksi lunastettiin seuraavat romaanit: Jussi Kuokkosen Kestävät kahleet, Kalervo Reposen Viimeinen valssi ja Annikki Turusen Vain kotirouva."
Sama kysymys on esitetty Helsingin Sanomien Lasten tiedekysymykset -palstalla 17.6.2016, ja matematiikan professori Mats Gyllenberg on vastannut siihen silloin seuraavasti:
"Luvulla 'ääretön' ei ole välitöntä edeltäjää. Jokaisella äärellisellä luvulla on äärellinen seuraaja, joka saadaan lisäämällä siihen yksi. Jokaisella äärellisellä luvulla on myös edeltäjä, joka saadaan vähentämällä siitä yksi.
Lukuja on kahdenlaisia: peruslukuja ja järjestyslukuja. Perusluvut (1,2,3, jne.) ilmoittavat joukon koon ja järjestysluvut (ensimmäinen, toinen, kolmas, jne.) liittyvät laskemiseen.
Kysymyksesi viittaa järjestyslukuihin. Tavallisiin äärellisiin järjestyslukuihin voidaan liittää uusi ääretön järjestysluku sopimalla, että se on suurempi kuin...
Kyseessä voisi olla Kirsti Ellilän kirja Eksyneet näkevät unia. Kirja on ilmestynyt vuonna 2011.
Kirjan takakannesta: "Nimetön on elellyt Jakob-koiransa kanssa Varjojen maassa maahisten luona siitä asti, kun hänet löydettiin eksyneenä ja muistinsa menettäneenä metsästä. Kaikki on muuten hyvin, mutta kyky nähdä unia ja kyky itkeä muistuttavat häntä entisestä elämästä. Kun Nimetön sattumalta saa käsiinsä kauniin silkkitakin, joka on kuin tehty hänelle, hän ymmärtää sen olevan avain hänen menneisyyteensä. Nimettömän on lähdettävä pitkälle matkalle etsimään niitä, jotka joskus tunsivat hänet nimeltä."
Lapin kirjaston uudella yhteisellä sivustolla kerrotaan:"Varaaminen on ilmaista. Voit tehdä varauksen henkilökohtaisesti kirjastossa, puhelimitse tai verkkokirjastossa.
Lapin kirjastoilla on yhteinen varausjono. Se tarkoittaa sitä että asiakas voi saada varaamansa aineiston lainaan mistä tahansa Lapin kirjastosta. Saat ilmoituksen sähköpostilla, tekstiviestillä tai kirjeenä, kun varattu aineisto on haettavissa. Ilmoituksessa kerrotaan mihin saakka aineisto pidetään varattuna. Jos et hae varausta, kirjasto perii noutamattoman varauksen maksun, joka on 2 euroa.
Jos tarvitsemaasi aineistoa ei ole Lapin kirjastossa, voit tehdä kirjastolle hankintaehdotuksen" Saat siis ilmoituksen saapuneesta varauksesta valitsemallasi viestintätavalla....
Yön kappaleeseen Ihmisen poika löytyy nuotit esimerkiksi näistä nuottikirjoista:
- Yö: Yön parhaat : nuotteja 1983-1999
- Suomipopin helmiä. 4, Lauluja Satumaasta Rakkauteen ja piikkilankaan
- 101 suomipopin klassikkoa
Jere on yleisin Jeremia(s)-nimen lyhentymistä, sanoo Kustaa Vilkuna Etunimet nimisessä teoksessaan (2005).Vilkuna jatkaa, että Jeremias on kreikkalainen asu heprean nimestä Jeremia " Jahve (Jumala)kohottaa". Lisää tietoa nimen alkuperästä löydät nimikirjoista kirjastostasi.
Kirjailiija Anu Kaipaisen elämästä ja tuotannosta löydät tietoa esimerkiksi seuraavista teoksista:
Kaipainen, Anu: Kun on rakastanut paljon (1986, elämäkerta)
Jäiset laakerit : artikkeleita pohjoisista naiskirjailijoista (toim. Sinikka Tuohimaa, Nina Työlahti ja Ilmari Leppihalme, Oulun yliopisto 1998)
Haavikko, Ritva: Miten kirjani ovat syntyneet : 3 (WSOY, 1991)
Suomalaisia nykykirjailijoita (Tammi, 1989)
Kirjan mittaa (toim. Marketta Saarinen, Eija Mattinen, Maija Larmola, WSOY, 1979)
Pohjois-Suomen kirjallisuushistoria (toimittaneet Sinikka Carlsson, Liisi Huhtala, Sanna Karkulehto, Ilmari Leppihalme ja Jaana Märsynaho, SKS, 2010)
Kaikki edellä mainitut teokset kuuluvat Vaski-kirjastojen kokoelmiin.
https://vaski....
Olisikohan kyse Juhani Ahon lastusta Tuomiokello. Kyseinen lastu on julkaistu myös teoksessa Lastuja : valikoima kouluja varten, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1905 ja sen jälkeen siitä otettiin useita uusintapainoksia, mm. vuosina 1914, 1929 ja 1930.
Vuoden 1905 valikoima on digitoitu ja luettavissa myös verkossa. Tuomiokello on teoksen sivulla 116.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100438/Lastuja_valikoima_kouluja_varten.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Tuomiokello-lastun voi lukea myös esimerkiksi teoksesta Juhani Aho: Valikoima lastuja (WSOY, 2011), joka on lainattavissa Helmet-kirjastoista.
https://www.finna.fi/
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au8aee85e4-0b16-4c77-bf38-7a0b89bdc90a
Aihesanalla Tee löytyy Helmet haulla vain neljä kirjaa. (Hakusana tee, rajaus aihe, kirja, suomenkieli, aikuisten kokoelma ja kaunokirjallisuus) Helmet hakutulos
Teemestarin kirjan lisäksi löytyivät Teen kuiskaus : runoja / Taolin, On ilo juoda teetä kanssasi / Mamen Sánchez ; suomentanut Satu Ekman, Merenneito tavaratelineellä : teetarinoita / Ulrika Ylioja
Hakusanalla teeseremoniat löytyi Teemestarin kirjan lisäksi vain kaksi muuta Geishan muistelmat / Arthur Golden ja Vihreä tee / Vesa Pekka Kontinen. Linkki Helmet hakutulokseen
Tarkennetulla haulla Japani ja estetiikka, löytyi myös teehen liittyviä kirjoja. mm. Kirja teestä / Kakuzo Okakura,
Teetaide ja runous : wabi ja sabi japanilaisessa...
Suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasampon mukaan Gretha Stevnsin luomassa Susy Tulitukka -sarjassa ovat ilmestyneet seuraavat kirjat:
Susy ja Solveig
Susy ja kumppanit
Susy ja mustalaistyttö
Susy pulassa
Susy seikkailee
Susy selvittää kaiken
Susy tarttuu toimeen
Susy tulitukka
Susyn suuri päivä
Kirjasarjan päähenkilöllä on punaiset hiukset, mutta muiden hahmojen hiustenväriä ei ole kerrottu kirjojen ulkopuolella.
Lähde: Kirjasampo https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au454a4737-922b-4ce9-83de-8…
Asia on askarruttanut pelaajia, ja siitä löytyy jonkin verran keskustelua verkosta. Ilmeisesti vastaus voi riippua pelistä, sienen tyypistä ja pelaajan sijainnista.
Esimerkiksi ensimmäisessä Super Mario Bros -pelissä supersieni liikkuu oikealle. Super Mario Bros. 3 -pelissä sienen suuntaan pystyy vaikuttamaan lyömällä kysymyslaatikkoa joko oikealta tai vasemmalta.
Kuitenkin muut sienet, ja sienet muissa peleissä voivat käyttäytyä eri tavalla, ja lähteä esimerkiksi satunnaiseen suuntaan. Silläkin voinee olla vaikutusta, millä laitteella peliä pelaa.
Lisätietoa supersienestä: https://mario.fandom.com/wiki/Super_Mushroom
Useimmissa, ellei kaikissa Espoon kirjastoissa on poistokirjoja myynnissä. Täällä Keski-Espoossakin on kärryllinen myyntikirjoja, mutta mainitsemasi teos ei ole niiden joukossa.
Valitettavasti myyntikirjoista ei tehdä listoja, eikä niitä voi varata.
Sanat liittyvät toisiinsa kuten arvelit. Nykysuomen etymologinen sanakirja kertoo, että hyötyä ja hyötää ovat molemmat johdoksia samasta vartalosta, joka esiintyy myös sanoissa hyöty ja hyödyllinen.
Suomen sanojen alkuperä antaa sanalle hyötyä merkitykset 'saada hyötyä, vaurastua, menestyä, kasvaa rehevästi' ja sanalle hyötää merkitykset 'kasvaa, rehevöityä, vaurastua'.
Vanhassa kirjakielessä ja murteissa sanaa hyöty on käytetty myös merkityksessä 'verso, rikkaruoho'.
Läheet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1 : A-K / [Erkki Itkonen, päätoimittaja ... et al.] (1992)
Nykysuomen etymologinen sanakirja / Kaisa Häkkinen (2004)
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan mukaan Kirsi Kunnas on kirjoittanut kaksi ja suomentanut yhden Kysymyksiä ja vastauksia -nimisiä runoja:
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=6&PBFORMTYPE=01…
Vanhin on kirjassa Aarteiden kirja. 2: kerro äiti, jonka ensimmäinen painos on vuodelta 1956. Runo alkaa näin: "Mitä tekee mehiläinen, mitä suuri aurinko". Runon tekjöistä kerrotaan näin: Chr. Richardtin mukaan K. K. [=Kirsi Kunnas]
Toinen on kirjassa Aikamme lukukirja 2, jonka ensimmäinen painos on vuodelta 1972. Runo alkaa näin: "Miten ylhäällä on taivas?" Tekijästä kerrotaan näin: K. K. (=Kirsi Kunnas), kansasadun mukaan
Kolmas on kirjassa Kirsi Kunnaksen kirjassa Tiitiäisen runolelu vuodelta 2002....
Yleensä tällaistenkin lainausten käyttämiseen tarvitaan ainakin tekstin alkuperäisen tekijän tai häntä edustavan tekijänoikeusjärjestön kuten Sanaston lupa. Sanaston sivuilla sanotaan, että lupaa "tarvitaan esimerkiksi runon tai tekstikatkelman julkiseen esittämiseen, painattamiseen osaksi uutta julkaisua tai julkaisemiseen yleisölle verkossa."
Lähde: Sanaston www-sivut, Tarvitsenko luvan: https://luvat.sanasto.fi/fi/tarvitsenko-luvan (tarkistettu 20.7.2022)
Tekstikatkelmien käyttäminen voi olla myös tapauskohtaista, mutta yksityiskohtaisten vastausten saamiseksi suosittelemme kysymään asiaa suoraan Sanastolta.
Lisää tietoa Sanaston luvista: https://luvat.sanasto.fi/fi/tarvitsenko-luvan
Sanaston lupahinnasto: https://luvat.sanasto....
HelMetistä löytyy kirja, jossa saattaisi olla värityksestä tietoa.
Ojanen, Olli J.: Mopedit Suomessa 50-, 60- ja 70-luvuilla. Osa 6: Helkama/Olli J. Ojanen.
Linkki HelMetin tietoihin: http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xmopot**+helkama&searchscope=9&m=&l…
Veteraanimoottoripyöräklubin sivustolta voisi asiaa myös tiedustella.
http://www.vmpk.fi/forum/index.php?topic=51558.
Oula on saamelainen muunnelma nimestä Olavi. Se on ollut saamelaisen väestön keskuudessa tavallinen, mutta yleistynyt koko Suomessa 1900-luvun lopulta alkaen. Oula-nimestä on kysytty aiemminkin tässä palvelussa. Voit lukea laajemman vastauksen tästä linkistä: https://www.kirjastot.fi/kysy/haluaisin-saada-tietoa-mahdollisimman-pal…
Lähde
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007)
