Aarre Simosesta on kirjoitettu elämäkerta: Sapeli-Simonen (kirjoittajat Pentti Peltoniemi ja Hannu Rajala, 1981). Myös näissä kirjoissa käsitellään häntä:
Tovereiden tasavalta / Hannes Tiainen ; toimittanut Kyösti Salovaara (1997), Kansalaiskirja: muotokuvia muistista / Matti Kurjensaari (1977) ja Politiska profiler / Anders Huldén (1970).
Kotimaisen artikkeliviitetietokanta Arton (https://finna.fi mukaan hänestä on kirjoitettu muutamia artikkeleita:
- Aarre Simonen. Viimeinen tapaaminen / Kurjensaari, Matti
(Suomen kuvalehti 1977, nro 7, s. 14-15)
- Sähkösapelin" voimapolitiikkaa: mukavammin sähköllä - mutta ei Pohjois-Suomessa / Tauno Vesala (Pohjoinen, 1971, nro 3, s. 3-7)
Suomen kansallisbiografiassa on hänestä kirjoitettu artikkeli...
Suomen kansallisbibliografiassa (tietokanta Fennica) mainitaan kaikki Suomessa ilmestynyt kirjallisuus. Siinä ei mainita Daniel Wallacen mukaan mitään, ei myöskään teoksen nimen mukaan, vaikka alkuteosten nimet Fennicassa mainitaan. Kysymäsi teos ei siis ole ilmestynyt suomeksi.
Helsingissä, Lasipalatsin Kohtaamispaikalla voi digitoida vhs-kasetit dvd-levylle. Lisätietoja saa Kohtaamispaikalta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka/yhteystiedot/
Varauksen voi tehdä täältä:
https://varaus.lib.hel.fi/
Espoossa digitointi onnistuu Sellon ja Entressen kirjastoissa.
Kallion kirjaston ylläpitämän Satukortiston mukaan Kirsti Kivisen ja Annami Poivaaran teokseen "Unipuu" (Hyvänyön satuja 2, Gummerus) sisältyy satu nimeltä "Poika, joka säästi aikaa". Teos ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1975. Kirjan on kuvittanut Camilla Mickwitz.
Lähteet:
http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/
Kysy kirjastonhoitaja -palvelussa on kysytty kirjailijasta ennenkin. Löydät entiset vastaukset palvelun arkistosta kirjoittamalla Etsi arkistosta -ruutuun Lauren Brooke. Ruotsalaisen kustantajan Raben & Sjögrenin mukaan Lauren Brooke on salanimi useammalle kirjailijalle, jotka kirjoja kirjoittavat, joten tietojen saaminen taitaa olla mahdotonta.
Etsimänne runo on Pentti Saaritsan kirjoittama. Viisirivinen runo on kokoelmasta Syksyn runot (1973) ja se alkaa rivillä "Syyskesän maitoisena aamuna...".
Runo on luettavissa Syksyn runot -kokoelman lisäksi mm. Saaritsan kootuista runoista Runoja 1965-1982 (1983) ja runoantologiasta Suomen Runotar 2. (1990).
Saatte runon sähköpostiinne.
Sijoittamista käsittelevät esim. seuraavat kirjat:
- Seppo Saario, Miten sijoitan pörssiosakkeisiin
- Sami Järvinen, Pääomaturvattu sijoittaminen
- Mika Pesonen, Säästäjästä sijoittajaksi: jokamiehen sijoitusopas
- Kim Lindström, Onnistu osakemarkkinoilla
- Henri Elo, Löydä helmet - vältä kuplat!: tie tuottavaan osakesijoittamiseen
Kannattaa myös seurata sijoittamista käsitteleviä lehtiä, joita ovat mm. Kauppalehti, Arvopaperi ja Talouselämä.
Samojen lehtien internetsivuilla on myös paljon hyödyllistä tietoa:
- Kauppalehti: http://www.kauppalehti.fi/5/i/etusivu/
- Arvopaperi: http://www.arvopaperi.fi/
- Talouselämä: http://www.talouselama.fi/
Myös seuraavilla internetsivuilla on sijoittamiseen liittyvää tietoa ja linkkejä eteenpäin:
- http...
Anu-Hanna Anttilan artikkeli "Maaseutu murhaa, kaupunki ahdistaa: P.D. Jamesin dekkareiden psyykkis-fyysinen maisema" on luettavissa Johanna Matero ja H.K. Riikosen toimittamassa teoksessa "Murhaava miljöö. Tutkielmia dekkarikirjallisuuden ympäristökuvauksista". (Turun yliopisto/ Taiteen tutkimuksen laitos, Turku, 1994).
Teos kuuluu useiden Suomen yleisten kirjastojen kokoelmiin.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Anttila Anu-Hanna
Uni on Kaija Pakkasen kirjoittama lastenruno ja löytyy hänen kirjoistaan Huilu hilpeä, WSOY 1976 s. 17. ja
Leikkimökin runokoppa, Otava 1982 s. 80.
Sekä runokokoelmista Peukaloputti , Otava 2002 s. 102 ja
Pikku pegasos, Otava 1980 s. 273.
Runon alkusanat ovat Uni on piika pikkuinen.
Tietokantojen mukaan etsimäänne William Ross Wallacen runoa ei valitettavasti ole suomennettu.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://finna.fi
http://www.kirjasto.sci.fi/runokanta/
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Juhana III on haudattu Uppsalan tuomiokirkkoon, Vaasojen suvun kuoriin. Ohessa linkki, josta löydät lisää tietoja Juhana III:sta
http://sv.wikipedia.org/wiki/Johan_III ja
http://sv.wikipedia.org/wiki/Vasakoret%2C_Uppsala_domkyrka
Elokuvien tekijänoikeudellista tilannetta on yleensä vaikea selvittää julkisista lähteistä, mutta lähtökohtana voi pitää sitä, että ne lähes poikkeuksetta on kerätty elokuvaa levittävälle yritykselle. Leni Riefenstahl kuoli vasta 2003, joten ainakin hänen moraaliset oikeutensa elokuvan ohjaajana ovat voimassa vuoteen 2074 asti. Kansainvälisen elokuvatietokannan IMDB:n mukaan elokuvaa ovat olleet tuottamassa ainakin Olympia Film GmbH, International Olympic Committee ja Tobis Filmkunst. Todennäköisesti tiedon elokuvan tämänhetkisistä oikeudenhaltijoista saa Suomen elokuvatoimistojen liitosta (SEL), puhelin (09) 6877 2315 / (09) 6877 2313 tai tero.koistinen@filmikamari.fi. SEL varmaan myös osaa neuvoa, miten mahdollinen lupa on hankittavissa...
Olen itsekin nähnyt Virpi Suutarin ohjaaman elokuvan. Kuva-aineiston alkuperä on paras selvittää suoraan ohjaajalta tai tuotantoyhtiöstä,
tuottaja on Cilla Werning. Elokuvassa ei paikallisten mukaan näyttänyt olevan mitään "uutta aineistoa" vaan kuvat ovat Tornionjokivarresta ja still-valokuvia. Mikä on tämä "etelän media"?
30-40 -luvuilla saksan kieli oli arvostetussa asemassa ja nuoret käyttivät varmasti kaiken kielitaitonsa minkä itsestään irti saivat, ja vähän ylikin - saihan tulkki maallista hyvää ja arvonantoa. Muistelmia tuolta ajalta:
Erkki Hiilivirta. Putkiruutia. Poikajuttuja saksalaisvuosilta, 1999
Erkki Saraste. Lapsena ja koulupoikana Rovaniemen kauppalassa, 2002
ja Marianne Junila historiantutkimus Kotirintaman aseveljeyttä,...
Puhelinlankojen "vongunta" on tuulen aiheuttamaa; talven ja pakkasen kanssa sillä ei pitäisi olla mitään tekemistä.
Göran Grimvall kirjoittaa ns. Kármán-ilmiöstä kirjansa Miksi taivas on sininen? (WSOY, 1995) osiossa "Tuulen suhina". Ilmiö syntyy, kun ilmavirta osuu poikkileikkaukseltaan pyöreään tankoon - esimerkiksi pingotettuihin köysiin tai vaijereihin - kohtisuoraan sivulta. Tankoon osuvan ilman virtaus häiriintyy niin, että tangon taakse syntyy ilmapyörteitä. Näiden pyörteiden värähtelytaajuus on suoraan verrannollinen tuulen nopeuteen ja kääntäen verrannollinen tangon paksuuteen. Jos tuulen nopeus on 22 metriä sekunnissa ja tangon paksuus on yksi senttimetri, sen synnyttämien pyörteiden taajuus on 440 hertsiä (yksiviivaisen a:n...
Kyseessä on ilmeisesti Stieg Larsson, tukholmalainen toimittaja ja kirjailija, joka kuoli 2004 sydänkohtaukseen vain 50-vuotiaana. Hän jätti jälkeensä valmiit käsikirjoitukset romaanitrilogiaa varten. Trilogian ensimmäinen osa Miehet, jotka vihaavat naisia on vasta julkaistu suomeksi. Larssonista oli juttu Helsingin Sanomissa 8.11.2006.
Muuttuneen nimen voi vaihtaa kirjaston asiakasrekisteriin missä tahansa HelMet-kirjastossa eli Vantaan, Helsingin, Espoon tai Kauniaisten kaupunginkirjaston toimipisteessä. Tarvitset mukaan kuvallisen henkilöllisyystodistuksen, josta käy ilmi uusi nimi. Internetin kautta nimenmuutosta ei voi ainakaan toistaiseksi tehdä, eikä nimenmuutos kirjaudu automaattisesti kirjaston asiakasrekisteriin.
Vantaan kaupunginkirjaston toimipisteiden yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät osoitteesta http://www.vantaa.fi/fi/kirjasto/kirjastot_ja_aukioloajat_.
Kappale on Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan vain Toiveiskelmiä 9 -teoksessa, joka on vuodelta 1956:
https://finna.fi
Tätä nuottijulkaisua on vain Kansalliskirjaston ja Musiikkiarkisto Japan kokoelmissa:
http://www.kansalliskirjasto.fi/
http://www.musiikkiarkisto.fi/
Vuoden 1997 lopulla voimaantulleeseen uuteen kirjanpitolakiin pohjautuvat esim. Johanna Perälän Yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös (1999, 4. tark. painos) ja Arto Kuusiolan Yhdistyksen kirjanpito, tilintarkastus ja taloudenhoito (1998, 2. uud. painos).
G. Pula-Aho seikkailee (kauneushoitolassa, kanalassa...) ainakin G. Pula-Aho Pariisissa -nimisellä LP-levyllä (Emi, 1969). Pula-Ahon pakinoita on myös Ruljanssiriihi-kasetilla (Yle, 1995), johon on koottu Ylen ajanvieteohjelmien parhaita paloja vuosilta 1960-1964.
Kyseessä voisi olla Esko Waltalan teos ”Titanicin perikato: romantillinen kuvaus "Titanic"-laivan haaksirikosta yöllä vasten 15 päivää huhtikuuta 1912” (Kirjakustantamo Into, 1912). Kirjassa on 189 sivua. Kyseistä kirjaa ei valitettavasti ole HelMet-kirjastoissa, joten en pysty tarkistamaan, onko sen sisältö kuvailemasi kaltainen. Kirjan voi kuitenkin lainata Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjasta. Sen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.finlit.fi/yhteys/ksto_yht.htm, ja kirjan saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta https://finna.fi.
Tuona vuonna 1912 ilmestyivät myös Toivo Waltarin teos ”Titanic’in häviö: liikuttavia kertomuksia Titanic-laivan matkustajain onnettomasta kohtalosta” (julkaistu Yhdysvalloissa; myös Suomen...
