Jos kysyjä viittaa Iltalehden verkkosivuilla olevaan videoon http://www.iltalehti.fi/fiidifi/201507020153043_fd.shtml, siinä alla olevan tekstin mukaan mies soittaa pianosovitusta Styx-yhtyeen tunnetuksi tekemästä sävelmästä "Come Sail Away", jonka on säveltänyt yhtyeen vokalisti ja kosketinsoittaja Dennis DeYoung. Kappale julkaistiin ensimmäisen kerran yhtyeen vuonna 1977 ilmestyneellä albumilla "The Grand Illusion" (lisätietoja kappaleesta löytyy täältä: https://en.wikipedia.org/wiki/Come_Sail_Away).
Heikki Poroila
Homerokselta on säilynyt nykymaailmalle kaksi eeposta (Ilias ja Odysseia), ei runoja. Odysseian seitsemännessä laulussa kuvaillaan Alkinoon talon puutarhaa Otto Mannisen suomentamana näin:
Vaan puutarha on eess' esikartanon porttien laaja,
auran neljän maa-ala, sen sivut äärtävi aita.
Siin' isot kasvaa puut kukass' uhkuen, päärynät kantaa
tuo ja granaatit tuo, helokyljet tuo omenansa,
viikunat armaat tuo ja oliivit tuo ani-runsaat.
Talvell' ei, suvell' ei kato konsaan käy, sato ehdy;
pitkin vuott' yhä vain mikä kukkii, taas mi jo kypsyy
läntisen henkäilles', yhä päärynä päärynän jälkeen
joutuu, uusia puut yhä kypsyttää omenoita,
seuraa terttua terttu ja viikuna viikunamarjaa.
(Homeros: Odysseia s.101-102)
Anssi Krannilan kirja Omenapuu (...
Masokismin taustasta ei ole olemassa mitään varmaa, yksiselitteistä tietoa, ja eri aikakausina sitä on selitetty eri tavoin. Hyvä tiivis yhteenveto löytyy esim. Wikipediasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Sadomasokismi). Lisää tietoa kannattaa hakea seuraavista kirjoista: Taru Höykinpuro (toim.): Kivun kauneus (Sanasto 2006) ja Auli Kaartinen: Sadomasokismi (Gaudeamus 1990). Freudin ajatteluun voi laajemmin tutustua teoksessa Sigmund Freud: Seksuaaliteoria (Gummerus 1971).
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmän YKL:n mukaan niin lasten kuin aikuistenkin aforismikokoelmat sijoitetaan luokkaan 10.8 (Mietelausekokoelmat, sitaattikokoelmat). Verkko-YKL löytyy alla olevasta linkistä. Siinä on myös sanahaku, josta luokan voi tarkistaa:
http://ykl.kirjastot.fi/fi-FI/sanat/?SearchWord=aforismit
Helsingin kaupunginkirjastolla on oma luokitusjärjestelmänsä HKLJ (http://hklj.kirjastot.fi/), mutta muut Suomen kuntien kirjastot käyttävät YKL:ää.
Mikkelin kaupunginkirjasto-Etelä-Savon maakuntakirjaston kotisivut ovat uudistuneet. Tuo kysymäsi Hurriganesin keikka löytyy kun etsit seuraavaa polkua: www.mikkeli.fi, palvelut, kirjasto. Kun olet kirjaston sivuilla valitse ylhäältä tiedonhaku ja siitä kirjaston verkkojulkaisut ja Rock in Mikkeli ja konsertit. Sieltä löytyy kysymäsi asia. Kuvat on otettu sanomalehdistä mutta teksti ei ole. Keikka pidettiin Mikkelin Yhteislyseolla ei Mikkelin Lyseolla 5.12.1973
Tarkoitat varmaan Eppu Nuotion lasten runokirjaa:Ollaan Ananas ja kookos? Sitä löytyy meilkein kaikista kaupunginkirjaston toimipisteistä.
http://www.libplussa.fi/ -osoitteesta voit tarkistaa lähimmän kirjastosi, mistä sitä löytyy.
Reviisori-näytelmästä löytyy taustatietoa seuraavista teoksista:
Nabokov, Vladimir: Nikolai Gogol. 1969.
Kansojen kirjallisuus: 8. 1976.
Kirjojen sijainti- ja saatavuustiedot löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston aineistotietokannasta
http://www.libplussa.fi/
Netistä löytyy kyseisestä näytelmästä tietoa englanniksi osoitteesta http://www.samizdat.com/gogol.html Chapter Seven: Dramatic Works
Kysymyksestänne ei aivan käynyt ilmi mitä kysyitte, mutta vastaan parhaani mukaan. JR43 perustettiin Päijänteen sotilasläänissä ja Hämeenlinnan kirjastosta löytyy Toivo Härkösen teos Jalkaväkirykmentti 43 Jatkosodassa. Teosta ei valitettavasti ole Ratamo-kirjastoissa, mutta se voidaan tarvittaessa kaukolainata, mikäli ette pääse itse käymään Hämeenlinnassa. Kaukopalvelu on maksullista ja tarkempia tietoja siitä saatte kirjastosta.
JR22:den perusti ilmeisesti Lahden suojeluskuntapiiri ja siitä en löytänyt kirjallisia lisätietoja.
Joutsan sotaveteraaneista kertovilta nettisivuilta Joutsa Sodassa 1939-45 http://www.joutsa.fi/veteraanit/dokumentti.php?doc=59
löytyi tieto, että JR 43:n I pataljoonan nimeksi vaihtui vuoden 1942 toukokuussa III...
Jakobiitit olivat Yhdistyneen kuningaskunnan historiassa vaikuttanut ryhmittymä, joka kannatti Stuart-kuningassuvun palauttamista Englannin ja Skotlannin valtaistuimille. Jakobiittien ajamaa asiaa kutsuttiin jakobitismiksi. Sana juontuu vuonna 1688 syrjäytetyn Englannin kuningas Jaakko II:n eli Skotlannin Jaakko VII:n latinankielisestä nimestä Jacobus.
Helsingin yliopiston kirjastosta löytyvät ainakin seuraavat Skotlannin historiaa ja jakobiitteja käsittelevät teokset (hakusanat "Skotlanti", "jakobiitit"):
Daniel Szechi, 1715: the great Jacobite Rebellion (Yale University Press, 2006)
Evelyn Lord, The Stuart's Secret Army: English Jacobites, 1689-1752 (Pearson Longman New York, 2004)
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa HELKA-tietokannasta...
"Pissahousu Pussirotta / syliin pyytää, totta totta." -runo löytyy
Anna Taurialan kirjasta "Hellimiskirja eli Kaikki sinun nimesi". Ilmestymisvuosi on 1983. Lastenkirjainstituutin kirjastonhoitaja löysi vastauksen kysymykseen.
Kirjaa ei valitettavasti ole saatavilla HelMet-kirjastoista.
Aiheesta kannattaa hakea sekä kirjastojen aineistorekistereistä että artikkeliviitetietokannoista. Hakusanoina kannattaa käyttää mm. asiasanoja maalaukset ja puhdistus, kuvataide ja entistäminen.
Aikakauslehtiartikkeleita:
Roos, Jonni
Lika pois laserilla. Julkaisussa: Taide. 42(2002):4, s. 7.
Virtanen, Hilkka
Kodin tekstiilit ja taulut puhtaaksi. Koti 1997 ; (58) ; 10 ; 10-11
Gylden, Marika
Maalausten puhdistaminen. Julkaisussa: Siivoussektori 1997;(28);4;38-39
sekä vastineena edelliseen
Kyllönen, Päivi
Kuvataiteen puhdistaminen on konservaatorin työtä : vastine. Julkaisussa Siivoussektori 1997;(28);6;32
Kirjoja:
Schweidler, Max
The restoration of engravings, drawings, books, and other works on paper, 2006
Nicolaus, Knut
The restauration...
Löydät marakateista tietoa mm. tämän palvelun arkistosta . Lisäksi löydät tietoa ja hyviä valokuvia esimerkiksi seuraavasta kirjasta, joka löytyy monista espoolaisista kirjastoista. Kirjan nimi on Uusi Zoo. 1 : Nisäkkäät : suuri eläinkirja. Kirja on vuodelta 1987, siinä on 472 sivua. Kirjan ISBN-numero, jonka avulla kirja-alan ammattilaiset usein löytävät kirjan helposti, on 9510138908
Voit ensin kysyä lähikirjastostasi, ollaanko siellä kiinnostuneita kirjoistasi. Kannattaa ensin kysyä ennen kuin lähtee kuljettamaan kirjoja, mikäli niitä on paljon. Voit tehdä listan lahjoitettavista kirjoista, jolloin kirjastonhoitaja näkee nopeammin, onko niille kirjastossa tarvetta.
Kirjastoilla on oikeus päättää, mitä ne tekevät lahjoitetulla aineistolla. Aina ei lahjoitettu aineisto päädy hyllyihin, vaan niitä joudutaan heittämään pois. Toisinaan lahjoituskirjat ovat liian huonokuntoisia, toisinaan kirjastoilla on jo kyseiset kirjat eikä uusille ole tarvetta. Tämä karsinta teettää lisätyötä henkilökunnalle, ja siksi olisi hyvä etukäteen tiedustella tilannetta. Huonokuntoisia kirjoja ei kannata lahjoittaa kirjastoon.
50- ja 60-luvun...
Runon Jevgenille on suomentanut Jukka Mallinen ja se on julkaistu teoksessa Brodsky, Joseph, Keskustelu taivaan asujaimen kanssa, Tammi, 1995.
Lisäksi runo on julkaistu Hannu Tarmion toimittamassa teoksessa Maailman runosydän, WSOY, 1998.
Linkki maailman runouteen -tietokanta:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
Jukka Parkkinen on saanut Topelius-palkinnon vuonna 1987 teoksesta Kaupungin kaupunein lyyli, joka ilmestyi WSOY:n kustantamana vuonna 1986.
Lisätietoja kirjailijasta mm.
http://www.nuorisokirjailijat.fi/parkkinenjukka.shtml
Pertti Santalahti toimi Humppilan lasitehtaan (ja sen ostaman Kumelan) suunnittelijana 1971-1981 ja Humppila/Iittala-Nuutajärven suunnittelijana vuodesta 1982 alkaen. Kirjassa Humppila, lasitehdas tien varrella (Suomen lasimuseon lasitutkimuksia 14, 2002)on kuvia Santalahden suunnittelemista tuotteista. Kirja löytyy Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta ja teidän kannattaisi tarkistaa se. Kumelan lasia käsittelevät myös teokset
- Löfberg, Aimo: Kumelan lasitehdas oy 1937-1977 (Humppilan lasitehdas 1977).
- Oy Kumela : lasimaalaamosta tehtaaksi : 1937-1985 / toimittanut: Kaisa Koivisto (Suomen lasimuseo 2002).
Molemmat kirjat löytyvät Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta, kuten myös teos Suomen lasi = Finnish glass (Sunderland Arts...
Kokemäellä 1887 syntynyt Hilda Rintanen käytti kirjailijanimeä Elvi Mela. Häneltä on kaksi romaania: Helga (1920)ja Äyriälän emäntä (1930). Molemmat ovat kirjastomme Satakunta-kokoelmassa.
Valitan, että vastaus on viipynyt. Toivottavasti ehdit saada sen ennen kuin lähdet matkalle. Lista ei ole täydellinen, mutta tässä on joitakin.
Aluksi Anna Janssonin Gotlanti-kirjojen murhapaikkoja:
Hopealantti = Silverkronan: Jungfrutornet
Hylynryöstäjä = Inte ens det förflutna: Gotska Sandön
Murhan alkemia = Alkemins eviga eld : Visbyn sairaala (potilas kaapataan)
Outoja lintuja = Främmande fågel: Visby (yksityisklinikka), Signalgatan
Pääkallovaras = Pojke försvunnen: Katthamra vik / Herrvik
Unissakävelijä = Drömmen förde dej vilse: Visbyn kasvitieteellinen puutarha, Fridhems pensionat, Ryska gränd (pahoinpitely), Specksgränd
Dans på glödande kol : Ölandsgatan (tuhopoltto)
När skönheten från Bro: Visbyn uimaranta
Mari Jungstedtin...
Teoksessa Suomen luonto : linnut (Weilin+Göös, 1998) kerrotaan, että kaupungistumisen myötä varisten osittainen albinismi on lisääntynyt. Etenkin nuorilla linnuilla esiintyy vaihtelevankokoisia valkoisia alueita siivissä, jotka variksella ovat normaalisti mustat. Poikkeavan värin epäillään johtuvan poikasajan liian yksipuolisesta ravinnosta.
Asiaa käsitellään myös Linnut -lehden artikkelissa Poikkeavanväriset ja huonosti lentävät varikset (1997 ; 4 ; 4-7). Siinä kerrotaan vuonna 1994 tehdystä kyselystä, jossa selvitettiin mm. valkosiipivaristen yleisyyttä. Tulosten mukaan valkosiipisyys on lisääntynyt viime vuosikymmeninä ja ilmiö keskittyy lähinnä kaupunkeihin. Kaupunkivaristen poikasajan ravintoa ei tiettävästi ole tutkittu, eikä näin...
Hei!
Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta ei löydy kokonaista teosta tästä aiheesta. Maailmanhistorian kirjasarjoista löytyy jonkun verran tietoa (esim. Otavan suuri maailmanhistoria 7 ja Maailmanhistorian käännekohtia 2). Matkaopas historiaan -sarjan Englantia käsittelevässä osassa kerrotaan myös anglosakseista. Englanninkielistä aineistoa löytyy muista kirjastoista runsaasti, jos hakee kirjastojen yhteistietokannasta Melindasta (löytyy kirjastot.fi -sivulta)hakusanalla Anglo-Saxon period. Näitä aineistoja voi kaukolainata tekemällä sähköisen kaukolainapyynnön kirjaston sivulla.
Hämeenlinnan kirjastossa (Hattula) on lainattavissa historiallinen dvd-elokuva nimeltään 1066.