Bluefire Readerin nettisivujen (http://www.bluefirereader.com/windows-app.html) mukaan sovellus toimii vain seuraavilla Windows-versioilla: Windows 8.1, Windows 8, Windows 7 SP1. Eli käytännössä asiakas voi vain odotella, että sovelluksen tekijä päivittää sen tukemaan myös Windows 10 -versiota.
Parista web-osoitteesta kannattaa lähteä liikkeelle.
1. Australialaisen rikoskirjallisuuden tietokanta
http://www.crimedownunder.com/
Kannasta löytyy suuri joukko aussi-kirjailijoita.
2. GoodReads -sivustolle lukijat ovat tehneet lukulistojaan. Ohessa lukulista australialaisista dekkareista
http://www.goodreads.com/list/show/196.Australian_Crime_Fiction
Listassa on n 60 kirjaa
Uskon, että näillä pääset alkuun!
Jotta voit uusia lainasi netin kautta, tarvitset nelinumeroisen pin-koodin. Pin-koodi on sama, jota käytetään lainattaessa lainausautomaatilla. Uusiaksesi lainasi kirjaudut Venny-verkkokirjastoon (http://verkkokirjasto.vaasa.fi/vaasa) ja valitset vasemmalta Lainat. Asiakastunnuksesi on kirjastokortin numero (on kirjastokortin takapuolella) ja salasanasi on nelinumeroinen pin-koodisi. Voit uusia kerralla kaikki lainasi tai valita lainoista ne, jotka haluat uusia.
Mikäli sinulla ei vielä ole pin-koodia, saat sen käymällä jossain Vaasan kaupunginkirjaston toimipisteessä.
Runojen tulkitseminen ei ole yksinkertaista enkä osaa antaa yksiselitteisiä ohjeita siihen, millaisiin tilanneisiin runo sopii. Tällä kertaa on kuitenkin mahdollista kysyä runoilijalta itseltään. Otin Heli Pukkiin yhteyttä hänen Ideri-yrityksensä kautta ja näin runoilija-taiteilija kertoi kyseisestä runosta:
"Silta-runon toivon jokaisen lukijan tulkitsevan omalla tavallaan...huomiseen ja läheiseen uskovana, lohduttavana, auttavana, kättä ojentavana ja kannustavana, rohkaisevana, surun yhteisenä jakamiskokemuksena... Olen saanut itse kokea ympärillä olevan avun tärkeyden, jo ihan siinä että tietää avun olevan lähellä jos sitä vain tarvitsen. Toivoisin että käden ojentaminen ja auttaminen olisi aina ihmiselle tärkeä osa tätä elettyä elämää...
DVD-levyille tarvitaan kirjasto-oikeudet. Kun kyseiselle elokuvalle on saatu kirjasto-oikeudet niin se hankitaan kirjastoihin. Seuraa tilannetta www.helmet.fi sivulla.
Kirjan on kääntänyt Antti Nylen. Käännös on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 2003 Desura-kustantamon julkaisemana. Siltala julkaisee saman käännöksen nyt tarkistettuna laitoksena.
Tiedot ovat peräisin Suomen kansallisbibliografia Fennicasta ja Siltala-kustantamon sivuilta:
https://finna.fi
http://www.siltalapublishing.fi/kirja/4/
Täysin Reijo Mäen kaltaista kirjailijaa ei ole toista, mutta voisin ehdottaa joitakin nimiä. Suomalaisista miesyksityisetsivistä kirjoittavista kirjailijoista tulevat mieleen ensimmäisinä Totti Karpela ja Markku Ropponen. He eivät tosin ole yhtä humoristisia kuin Mäki. Jos huumoria hakee, niin Eero Pasasen kirjoissa sitä olisi enemmän, samoin Tapani Baggella. Hänen päähenkilönsä on kapakoissa viihtyvä poliisi Kononen. Ari Paulowia on pidetty hyvänä kovaksikeitetyn rikoskirjallisuuden taitajana, mutta itse en tarkemmin tunne hänen tuotantoaan. Paulow voisi silti olla kokeilemisen arvoinen.
Matti Laine saattaisi hyvä nimi miehesi luettavaksi: hänen kirjoissaan riittää vauhtia, kun useimmissa kirjoissa päähenkilönä oleva sarjakuvataiteilija...
Vanhat negatiivit voi muuttaa digitaaliseen muotoon. Voit digitoida negatiivisi itse esimerkiksi Lasipalatsin Kohtaamispaikalla. Siellä on asiakkaiden käytössä neljä multimedialaitetta, joissa on negatiivien digitointiin sopivat skannerit. Kohtaamispaikan neuvontanumerosta (09) 310 85900 saat lisää tietoa digitoinnista, sekä voit varata ajan laitteelle. Voit varata ajan myös ajanvarausjärjestelmän kautta: https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx?m=&lang=FI
Kohtaamispaikan yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät seuraavalta sivustolta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka/esittely/
Negatiivien digitalisointi on mahdollista myös joissakin valokuvausliikkeissä sekä digitalisointipalveluja tarjoavissa yrityksissä.
http://digitointi....
Kannattaa olla yhteyksissä tosiaan Suomen merimuseoon Kotkassa (Museoviraston alaisuudessa). Vaikket löytäisi heidän kokoelmistaan tarvittavia teoksia, osaavat he kuitenkin neuvoa sinua eteenpäin. Varmaan olet käynitkin heidän/kirjaston kotisivuillaan: http://www.nba.fi/fi/museot/suomen_merimuseo/kokoelmat/kirjasto. Kaakkuri tietokannasta pystyy itsekin etsimään kirjallisuutta. https://kaakkuri.amkit.fi/vwebv/search?searchArg=navigointi+historia&se…
"Valkoinen varjo : seikkailuromaani vapaussodasta" (1940) on Sauli Jalmarin kirjoittama, ja se löytyy Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Kotiseutukokoelmasta. Kirja ei ole lainattavissa. Suomesta kirjan voi lainata tällä hetkellä ainakin YTY - kirjastoista (Alajärvi-Evijärvi-Lappajärvi).
Maanantaina 7.5. Studio55 -ohjelmassa haastateltiin rovaniemeläistä nelosten äitiä, Orvokki Niemistä. Ohjelma on katsottavissa MTV3:n Katsomo-palvelussa. http://www.katsomo.fi/?progId=120415 (vaatii toimiakseen Silverlight-ohjelmiston, jonka voi ladata sivulta).
Studio55:n kotisivuilta löytyy kaksi artikkelia aiheesta:
http://www.studio55.fi/hyvaolo/artikkeli.shtml/1539272/nelosten-aiti-ke…
http://www.studio55.fi/hyvaolo/artikkeli.shtml/1539271
Artikkeleista ilmenee, että Orvokki Nieminen on kirjoittanut kokemuksistaan teoksen "Näen juhannusruusujen kukkivan kauniimmin". Kirja on tilattu Lahden kaupunginkirjastoon. Tällä hetkellä siihen on kolme varausta.
Pohjalainen-lehdessä kysyttiin 22.2.2009 (http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=399002) samaa asiaa, ja vastattiin näin:
"Kielitoimisto kertoo vetonaulan konkreettisen merkityksen: vetonaulalla yhdistetään hirsien liitos. Kuvainnollinen merkitys on tuttu. Vetonaula on erityisen houkutteleva asia, joka houkuttelee ja "vetää" yleisöä ja asiakkaita.
Suomen rakennustaiteen museon amanuenssi Erkki Vanhakoski hörähtää kuullessaan kysymyksen. Vetonaula on suora käännös ruotsin kielen sanasta dragspik.
Vetonaula tarkoittaa melko pitkää, vähintään kymmensenttistä naulaa, mutta veto-sanaa ei usein suomen kielessä käytetä. Naula mikä naula.
Vetonaula on perinteisesti ollut sepän tekemä, hieman kierteinen naula."
Vaikka muumit ovat luonteeltaan inhimillisiä olentoja, niitä ei voida luokitella ihmisiksi eikä eläimiksi, niin kuin Mirja Kivi on osuvasti luonnehtinut, eikä niitä näin ollen välttämättä voi yksioikoisesti arvioida sen perusteella, mitä ihmisistä tai eläimistä tiedämme. Näin siitäkin huolimatta, että - Salme Aejmelauksen sanoin - muumikirjat kuuluvat uudenlaiseen satutyyppiin, jossa ihmismaailman lainalaisuuksia valotetaan huumorin ja psykologisen kuvauksen avulla.
Muumipeikon ikää ei muumikirjoissa kerrota, niin kuin ei sitäkään, millainen muumien elämänkaari on ja kuinka kauan ne ylipäänsä elävät. Ei siis ole lainkaan selvää, onko ihmiskeskeisellä teini-iän käsitteellä merkitystä muumimaailmassa. Niin ikään arvoitukseksi...
Urho Kekkosen käyttämät nimimerkit ja salanimet:
Homo Ludens
Laaksonen, K.Y.
Laaksonen, R.Y.
Liimatainen
Peitsi, Pekka (osin yhteisnimimerkki Wolf H. Halstin ja Kaarlo Ilmari Turjan kanssa)
Suomalainen, Mies
Tampio, Olli
U.K.
Veljenpoika
Lähdeteos: Maija Hirvonen: Salanimet ja nimimerkit, BTJ Kirjastopalvelu (2000), kirjassa mainitaan myös missä lehdissä ja milloin nimimerkkejä on käytetty.
Milla-nimi on tullut almanakkaan v. 1973. Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Milla on kehittynyt nimistä Emilia, Ludmila ja Camilla. Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi -kirjassa kerrotaan Emiliasta, että se merkitsee latinankielisen alkuperänsä mukaan innokasta, ahkeraa, uutteraa tai imartelevaa ja hurmaavaa. Vilkunan kirjassa mainitaan, että slaavilaisen Ludmila-nimen merkitys on kansan rakastama. Eeva Riihosen mukaan latinankielinen Camilla tarkoittaa alttaripalvelijaa ja se pohjautuu kunniallista ja jaloa merkitsevään sanaan camillus.
Veeti on Fredrikin suomalainen muunnos. Fredrik puolestaan on alkuaan germaanien rauhallinen hallitsija, rauhan valtias. Suosittu nimi muunnoksineen monissa kielissä, esim. saksan Friedrich, Fritz, englannin Freddy, hollannin Frederik, espanjan Federico. (Eeva Riihonen: Mikä lapselle nimeksi?)
Maunu Sinnemäen toimittaman Lentävien lauseiden sanakirjan mukaan kyseessä on vanha italialainen sananparsi (Vedi Napoli e poi muori). Sen alkuperästä ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa. On myös kerrottu, että se olisi alunperin latinankielinen Videre Neapolim et Mori ja että mori ei olisikaan alunperin tarkoittanut kuolla (vaikka mori tarkoittaakin kuolla), vaan pikkukaupunkia nimeltään Mori. Näistä ei kuitenkaan ole varsinaisia kirjallisia lähteitä, http://www.iitaly.org/magazine/events/reports/article/videre-neapolim-e…;
