Kyseinen kappale on nimeltään Liisa ja alkaa sanoilla:
"Meillä on mielessä Liisan silmät.."
ja kertosäkeistössä lauletaan:
"Liisa - loistokaunokainen..."
Sanat löytyvät Toivelauluja 57 : iskelmien aarreaitta kirjasta. Kirja tai oikeastaan vihkonen löytyy esim. Tampereen pääkirjaston msuikkiosastolta. Kyseinen kirja ei ole lainattavissa. Sanat voi kopioida.
Netissä sivulla:
http://www.martat.fi/keskustelu/keskustelunurkka/?x33061=63673
on osa kappaleen sanoista. Mutta ei kaikkia sanoja.
Tässä joitakin lapsen kuolemasta kertovia, vanhempien näkökulmasta kirjoitettuja teoksia.
Ervast, Johanna: Jäähyväiset Einolle (Tammi, 2008)
Ervast, Johanna: Jäähyväisten jälkeen : kertomus elämästä lapsen kuoleman jälkeen (Paasilinna, 2009)
Huovinen, Veikko: Pojan kuolema (WSOY, 2007)
Karf, Gösta: Kun elämä pysähtyi : lapseni on poissa (Kirjapaja, 2005)
Rakas lapseni : kertomuksia lapsen kuolemasta (Biofilos, 2008)
Sinua en unohda : lapsensa menettäneet kertovat (Karas-sana, 1999)
Spiik, Karl-Magnus: Isän suru (Mediapinta, 2010)
Thomése, P. F.: Varjolapsi (Otava, 2004)
Vilkka, Leena: Suruvuosi (Biofilos, 2008)
Vilkka, Leena: Viimeinen vuosi (Biofilos, 2007)
Kyseisen ajanjakson Keskisuomalaisen tai Säynätsalo-lehden lehtiartikkelitietoja ei ole mahdollista saada ainakaan mistään meillä käytössä olevasta tietokannasta. Keskisuomalaisen arkistoon on tallennettu artikkeleita vasta 1990-luvulta lähtien, ja Historiallisen sanomalehtikirjaston tietokantaan on kerätty artikkelitietoja vain vuoteen 1909 saakka. En siis pysty kertomaan yksittäisiä numeroita, joissa Säynätsalon Riennon urheilutapahtumia käsiteltäisiin.
Mirja Huovinen on kirjoittanut artikkelin "Säynätsalon uhreiluseuratoiminta" (julkaistu teoksessa Päivät seutuvilla Päijänteen: Säynätsalolaisen kirja, 1994). Hän on käyttänyt artikkelissaan lähteenä kysymältäsi ajanjaksolta kolmea eri Säynätsalo-lehden numeroa: 5.7.1936, 18.12.1937, ja...
Makuasiat ovat kovin henkilökohtaisia, mutta omasta mielestäni parasta kebabia olen saanut Turussa King's Kebabissa ja Helsingissä Erikin Pippurissa.
http://www.eerikinpippuri.com/?page=3
Heinrich Heinen runoja on käännetty suomeksi useampikin kokoelmallinen. Kysymäsi runo on kokoelmasta Neue Gedichte, kokoelman osassa Verschiedene ja se on runon nimeltä Hortense toinen säkeistö. Osa kokoelmasta on käännetty. Suomennoksen nimi on Laulujen kirja ja siinä on runoja kokoelmasta Uusia runoja, myös osasta Niitä näitä, johon Hortense-runo kuuluu. Mutta Hortense-runoa ei ole suomennettujen joukossa. Vaikuttaa siis siltä, että runoa ei ole suomennettu.
Tarina "Puoli arkkia paperia" löytyy August Strindberg teoksesta Satuja, jonka on suomentanut Larin Kyösti.
Saatavuus Helmet-kirjastossa http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1532388?lang=fin
En suosittelisi, koska puuvilla imee hyvin kosteutta ja saattaa sitten vaikkapa alkaa homehtua helposti. Yleensä suihkuverhot tehdään muovista tai vaikkapa jostakin jostakin muovitetusta kankaasta. Toisaalta kannattaa olla myös varovainen ja välttää PVC-muovia. Ks. tarkemmin:
http://www.vihrealanka.fi/node/1940
Esim. EVA-muovi voisi olla parempi vaihtoehto tai esim. polyestersatiini.
Muita ohjeita ks.
http://www.kylpyhuone.com/Suihkuverhot.htm
http://www.habilux.fi/index.html?n=14893
http://vaatetus.com/html/kuitu/luonnon/co.htm
Lähettämästäsi linkistä ei käy ilmi, minkä vuoden lehdestä on kyse. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista Rikhardinkadun kirjastossa lehteä säilytetään kuluva ja kolme edellistä vuosikertaa, muissa kirjastoissa lyhyempiä aikoja. Vanhempia lainattavia lehtiä on ainakin Kuopion Varastokirjastossa.
Runosarjaa ei ole julkaistu suomeksi eikä tietääksemme myöskään ruotsiksi.
Avanti! on esittänyt Debussyn "Bilitisin laulut"-teoksen vuosina 1992 (Porvoon Suvisoitossa) ja 1993 (Kaapelitehtaalla). Pentti Saaritsa käänsi Louysin runot esityksiä varten. Pentti Saaritsa on julkaissut ne suomeksi v 1997 ilmestyneessä antologiassa Salaperäinen seurue : runoja jotka tulivat ja jäivät.
Pallas-järjestelmä on TietoEnatorin kehittämä ja ylläpitämä kirjastojärjestelmä. TietoEnatorin sivut löytyvät osoitteesta http://www.tietoenator.com. Koska kyseessä on liiketoiminta, osa tiedoista on salaisia, joihin on pääsy vain Pallas-asiakkailla. Kannattaa ottaa yhteyttä TietoEnatoriin. PallasPro-Kirjasto toimii Jyväskylässä ja puhelinnumero sinne on 014-415 7211.
Aiheestasi näyttää löytyvän varsin paljon aineistoa sekä kirjoja että artikkeleita. Käyttäen esim. seuraavia hakusanoja "väkivalta, tytöt", "väkivalta, naiset", "aggressiot, tytöt", "aggressiot, naiset", "rikollisuus, tytöt", "jengit, tytöt" sinun pitäisi löytää runsaasti relevanttia aineistoa. Itse selasin Pääkaupunkiseudun kirjastojen "Plussa"-tietokantaa, Helsingin yliopiston kirjaston "Helkaa", sekä artikkelitietokantoja "Arto" ja "Aleksi". Yliopistokirjastojen yhteistietokanta "Linda" ei muutostöiden vuoksi valitettavasti tänään avautunut, mutta sinun kannattaa ehdottomasti etsiä myös sieltä. Tässä muutamia esimerkkejä mielestäni relevanteista kirjoista: Honkatukia, Päivi: "Sopeutuvat tytöt?--sukupuoli, sosiaalinen kontrolli ja...
Ruotsinkielinen korjausopas Ford Taunus 17M-20M 1964-1972 : reparationshandbok löytyy Kajaanin ja Vaasan kaupunginkirjastoista. Voit tehdä kaukolainapyynnön lähikirjastossasi.
Pohjalainen-lehdessä kysyttiin 22.2.2009 (http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=399002) samaa asiaa, ja vastattiin näin:
"Kielitoimisto kertoo vetonaulan konkreettisen merkityksen: vetonaulalla yhdistetään hirsien liitos. Kuvainnollinen merkitys on tuttu. Vetonaula on erityisen houkutteleva asia, joka houkuttelee ja "vetää" yleisöä ja asiakkaita.
Suomen rakennustaiteen museon amanuenssi Erkki Vanhakoski hörähtää kuullessaan kysymyksen. Vetonaula on suora käännös ruotsin kielen sanasta dragspik.
Vetonaula tarkoittaa melko pitkää, vähintään kymmensenttistä naulaa, mutta veto-sanaa ei usein suomen kielessä käytetä. Naula mikä naula.
Vetonaula on perinteisesti ollut sepän tekemä, hieman kierteinen naula."
Vaikka muumit ovat luonteeltaan inhimillisiä olentoja, niitä ei voida luokitella ihmisiksi eikä eläimiksi, niin kuin Mirja Kivi on osuvasti luonnehtinut, eikä niitä näin ollen välttämättä voi yksioikoisesti arvioida sen perusteella, mitä ihmisistä tai eläimistä tiedämme. Näin siitäkin huolimatta, että - Salme Aejmelauksen sanoin - muumikirjat kuuluvat uudenlaiseen satutyyppiin, jossa ihmismaailman lainalaisuuksia valotetaan huumorin ja psykologisen kuvauksen avulla.
Muumipeikon ikää ei muumikirjoissa kerrota, niin kuin ei sitäkään, millainen muumien elämänkaari on ja kuinka kauan ne ylipäänsä elävät. Ei siis ole lainkaan selvää, onko ihmiskeskeisellä teini-iän käsitteellä merkitystä muumimaailmassa. Niin ikään arvoitukseksi...
Suomalaiset etunimet -teoksen mukaan (tekijät Saarikalle-Suomalainen) Iisa on ollut alkujaan Alinan ja Idan lempinimi. Vastaava nimi ruotsinkielisessä almanakassa on Isa, joka yhdistetään Isabellaan, joka on italialainen muunnos nimestä Elisabeth. Elisabetin sanotaan Kustaa Vilkunan kirjassa " Etunimet" merkitsevän Eliseba Jumala on valani.
Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi? kertoo, että Iisa voi olla lyhenne nimistä Aliisa, Raisa, Isabella. Jotkut pitävät nimeä lyhennyksenä Eufrosynestä (kr. iloinen, kirkas). Se voi myös olla lyhennys Isidorasta (Isiksen lahja). Lempiäisen Etunimet kirjassa mainitaan, että Iisa on kutsumamuoto Aliisasta ja Idasta. Saksan kielessä Isa on kutsumamuoto myös nimestä Louise.
Maunu Sinnemäen toimittaman Lentävien lauseiden sanakirjan mukaan kyseessä on vanha italialainen sananparsi (Vedi Napoli e poi muori). Sen alkuperästä ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa. On myös kerrottu, että se olisi alunperin latinankielinen Videre Neapolim et Mori ja että mori ei olisikaan alunperin tarkoittanut kuolla (vaikka mori tarkoittaakin kuolla), vaan pikkukaupunkia nimeltään Mori. Näistä ei kuitenkaan ole varsinaisia kirjallisia lähteitä, http://www.iitaly.org/magazine/events/reports/article/videre-neapolim-e…;
Milla-nimi on tullut almanakkaan v. 1973. Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Milla on kehittynyt nimistä Emilia, Ludmila ja Camilla. Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi -kirjassa kerrotaan Emiliasta, että se merkitsee latinankielisen alkuperänsä mukaan innokasta, ahkeraa, uutteraa tai imartelevaa ja hurmaavaa. Vilkunan kirjassa mainitaan, että slaavilaisen Ludmila-nimen merkitys on kansan rakastama. Eeva Riihosen mukaan latinankielinen Camilla tarkoittaa alttaripalvelijaa ja se pohjautuu kunniallista ja jaloa merkitsevään sanaan camillus.
Urho Kekkosen käyttämät nimimerkit ja salanimet:
Homo Ludens
Laaksonen, K.Y.
Laaksonen, R.Y.
Liimatainen
Peitsi, Pekka (osin yhteisnimimerkki Wolf H. Halstin ja Kaarlo Ilmari Turjan kanssa)
Suomalainen, Mies
Tampio, Olli
U.K.
Veljenpoika
Lähdeteos: Maija Hirvonen: Salanimet ja nimimerkit, BTJ Kirjastopalvelu (2000), kirjassa mainitaan myös missä lehdissä ja milloin nimimerkkejä on käytetty.
