Kayelta ei ole suomennettu Replica-sarjan lisäksi muita teoksia.
Lisätietoja kirjailijasta ja hänen tuotannostaan löytyy mm. tämän palvelun arkistosta asiasanalla Kaye Marilyn.
Kirjailijan kotisivun osoite on http://www.marilynkaye.com
Emilia on peräisin muinaisroomalaisesta Aemilius-ylimyssuvun nimestä. Sen miespuolisia vastineita ovat Emil, Eemil ja Eemeli. Emilia yleistyi 1700-luvulta lähtien ympäri Eurooppaa. Suomenkieliseen almanakkaan nimi tuli vuonna 1851 muodossa Emelia, mutta jo seuraavana vuonna se muutettiin Emiliaksi.
Sofia on kreikkalaisperäinen nimi, joka tulee kreikan viisautta merkitsevästä sanasta sopheia. Nimeä on kantanut kolme varhaiskristillistä marttyyriä. Tunnetuin heistä on italialainen ylhäisönainen ja leski, jonka tyttäret Pistis (usko), Elpis (toivo) ja Agape (rakkaus) surmattiin julmasti ja joka koki itsekin marttyyrikuoleman. Suomalaisessa almanakassa nimi Sofia (välillä myös muoto Sophia) on ollut 1700- luvun alusta saakka.
Suomessa nimi...
Kansipaperit näihin kirjoihin voisi yrittää saada esim. vaihtamalla, jos vaikkapa jostain antikvariaatista löytyisi hyväkuntoinen kirja kansipapereineen. Internetistä voi tarkistaa esim. osoitteesta http://www.antikvaari.fi/ . Myös kustantajalta voi kysyä.
Toinen mahdollisuus voisi olla tehdä kansipaperi itse hyvälaatuisesta paperista. Internetistä löytyy ainakin kannen päällyskuvia Googlen kuvahaulla. Kansipaperit voi myös saada skannaamalla kirjastossa ko. kirjan kannet edestä ja takaa ja tulostamalla sitten ne värillisinä (Tästä http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut voi tarkistaa, missä kirjastoissa pääkaupunkiseudulla on mahdollista tulostaa värillisiä tulosteita) ja liimaamalla ne itse tehtyihin kansipapereihin.
Kyseessä on ilmeisesti Taina Bäckin Helsingin ammattikorkeakoulussa vuonna 2001 tekemä päättötyö nimeltä CAMI Havaintotaidot-harjoitusohjelma lasten toimintaterapiassa: toimintaterapeuttien kokemuksia tietokoneohjelman soveltuvuudesta toimintaterapiaan. Jos haluatte tämän tutkimuksen kaukolainaksi, ottakaa yhteyttä Lahden kaupunginkirjastoon (puh. 812511). Mitään muuta tutkimusta tai gradua ei tästä CAMI-ohjelmasta ole löytynyt.
Helmetistä löytyy elokuvakäsikirjoituksia esim. haulla elokuvat
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=n%C3%A4ytelm%C3%A4t+k%C3%A4sik…äsikirjoitukset:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=elokuvat+and+k%C3%A4sikirjoitu….
Lisää löydät esim. Helsingin audiovisuaalisen kirjaston arkistosta:
http://kirjasto.kava.fi:2345/FIN/.
Näytelmiä voit etsiä hakusanayhdistelmällä "näytelmät käsikirjoitukset":
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=n%C3%A4ytelm%C3%A4t+k%C3%A4sik…
Eli hakusanoina voit käyttää termejä elokuvat, näytelmät ja käsikirjoitukset.
Eläketurvakeskuksen sivuilta (http://www.etk.fi/) löytyy tilastoja Suomen eläkkeensaajista vuodelta 2009 (http://www.etk.fi/Binary.aspx?Section=42845&Item=64965). Tilastosta keskieläkkeet eläkelajin mukaan.
Helsingin kaupunginkirjaston tehtävänä on toimia myös ns. Ulkomaalaiskirjastona, joka hankkii kokoelmiinsa koko maan kirjastoja varten aineistoa kielillä, jotka ovat harvinaisempia Suomessa. Ulkomaalaiskirjaston kokoelmissa on aineistoa yli 60 kielellä. Bosniankielistä kirjallisuutta oli v. 2005 muutaman sadan kappaleen kokoelma, sekä aikuisten- että lastenkirjallisuutta. Ulkomaalaiskirjaston aineistoa voi tilata kaikkialle Suomeen normaalin kaukopalvelu-menettelyn kautta eli kääntymällä lähimmän kunnallisen kirjaston puoleen omalla kotipaikkakunnalla. Kotipaikkakunnan kirjasto tekee kaukopalvelutilauksen Ulkomaalaiskirjastoon.
Oletko jo tutustunut seuraaviin kirjoihin, jotka myös ovat Porin kaupunginkirjastossa: Luonnonmaa, Sampsa: Suomalainen luonnonparannusoppi, 1941; Saunanoja, Rauno: Parantajan matkassa paha veri pois, 2012 ja Sirelius, Uuno Taavi: Suomen kansanomaista kulttuuria II, 1989. Suomen kansallisbibliografia Fennicasta https://finna.fi voit myös hakea kirjallisuutta asiasanoilla 'kansanlääkintä' ja 'parantajat'.
Kyseistä esitettä on ollut juhlavuonna 2000 jaettavana Kaupunginmuseossa, pääkaupunkiseudun kirjastoissa ja Jugendsalissa. Viimeksi mainitussa on vielä yksi kappale, josta voi saada kopioita, Kaupunginmuseossa esitettä ei valitettavasti enää ole eikä kirjastoissakaan. Helsingin kaupunginmuseon lehtori Anna Finnilä, joka on kyseisen esitteen laatija, on toisena tekijänä myös tarinakokoelmassa Kummitusjuttu: tarinoita lohikäärmeistä, kummituksista ja muista taruolennoista, Helsingin kaupunginmuseo, 1993. Teoksessa on tarinoita Uudeltamaalta ja sitä on saatavana useassa pääkaupunkiseudun kirjastossa. Saatavuustiedot voi tarkistaa tietokanta HelMetistä, www.helmet.fi.
Ilmeisesti kyseessä on Grimmin veljesten satu 'Vanha vaari ja pojanpoika'. Satu löytyy mm. kirjasta 'Grimmin sadut', jota voit kysellä lähimmästä kirjastosta.
Horst Eckert, taiteilijanimeltään Janosch, on syntynyt 11. maaliskuuta 1931 Puolassa Zabressa sepän poikana. Hän asui pitkään Münchenissä, mutta nykyisin hänen kotinsa on Teneriffalla.
Tietoa Janoschista löydät Mevi Kosken kirjasta Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita eli kuka loi Lorinalätyn, 1998.
Kirjan saatavuuden voi tarkistaa Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi
Suomenkielistä tietoa löytyy myös osoitteesta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Janosch
Piki -kirjastosta löytyy seuraavia teoksia, joissa käsitellään kysymääsi teosta:
Barthes: Rakastuneen kielellä; Mäkinen; Ajattelen kynälläni; Papinniemi: Sata kirjaa; Lisänä pari vanhempaakin teosta Pohjanpää: Elämän kuvastimessa, Silovuori: Ihmisyyden filosofiaa, Friedlander: Från Cervantes till James Joyce.
Näistä mikään ei käsittele pelkästään ao teosta. Sijainnin ja saatavuuden voit tarkistaa verkkokirjastosta. Lisäksi mm. Goethea käsittelevissä teoksissa löytyy tietoa. Näitä voit kokeilla hakemalla verkkokirjastosta asiasanalla: Goethe. Suurin osa on saksankielistä materiaalia.
Seuraavissa artikkeleissa on myös käsitelty tätä teosta:
Ekman, Kuukauden klassikko
Nuori voima : kulttuuriharrastajain lehti. - (1997) : 4. - Helsinki :...
Kyllä voi. Lainatun materiaalin voi palauttaa Turun kaupunginkirjaston pää- tai lähikirjastoihin. Sen palauttaminen muihin Vaskikirjastoihin on maksullista.
Walt Whitmanilta on suomennettu nämä teokset. Niistä kannattaa katsoa, olisiko siellä kyseistä runoa. Kaikki löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastoista. Pääsin katsomaan vain kokoelman Tähtien väri, ja siellä kyseistä runoa ei ole. Mutta tässä nämä muut:
TEKIJÄ Whitman, Walt
TEOS Valitut runot / Walt Whitman ; suomentanut Markus Jääskeläinen
JULKTIEDOT Turku : Sammakko, 2007
TEKIJÄ Whitman, Walt
TEOS Ruohonlehtiä / Walt Whitman ; suom. Viljo Laitinen
JULKTIEDOT [Turku] : Vilho Laitinen 1954
TEKIJÄ Whitman, Walt
TEOS Ruohoa : runoja / Walt Whitman ; suom. Arvo Turtiainen
JULKTIEDOT Helsinki : Tammi, 1965
TEOS Kuka on nähnyt tuulen? : runoja ja satuja maailmalta / lukijoiden huvitukseksi kääntänyt ja riimitellyt Kirsi Kunnas ; kirjan...
Eipä valitettavasti tainnut selvitä tämä joululaulu. Kollega ehdotti Martti Helan laulua Joulupukki, kelpo ukki, jossa on mm. tällaisia säkeitä:
”Joulupukki, kelpo ukki, Korvatunturilla
päätänsä vaivaa nyt jouluaatoksilla."
Toisessa kohdassa lauletaan näin:
”Tonttukultain töppösiin kun pohjat pannaan puiset,
kopsuttain kulkevat tontut joulukuiset."
Mutta muistamaasi kohtaa laulusta ei löytynyt.
Tässä muutama luotettavan tuntuinen lähde:
http://www.netlife.fi/users/msiivola/krit/nukkuminen_taiteena_ja_tietee…
http://www.netlife.fi/users/msiivola/uni/uni-tutt.html
Lisää unista ja nukkumisesta voit selailla esim. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston mainioista Makupaloista osoitteessa http://www.makupalat.fi -sieltä aiheen Psykologia alta löytyy alaotsikko Uni,
tai Linkkikirjastosta http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto/haku.asp hakemalla (vasemmalla alhaalla olevasta hae-kentästä) asiasanalla unet.
Aiheesta löytyy myös paljon kirjallisuutta, joten jollet löydä tarvitsemaasi Internetistä, käännypä lähimmän kirjaston puoleen!
Voit esimerkiksi käyttää Porin kaupunginkirjaston tekemää Roma -tietokantaa, josta voi etsiä kaunokirjallisuutta tietystä aiheesta. ROMAAa ei ole päivitetty vuoden 1995 jälkeen joten sen uudempia teoksia ei tietokannasta löydy, mutta esimerkiksi hakusanoilla amerikansuomal* ja siirtol* löytyy 75 viitettä, joista voit selailla mieleistä kirjallisuutta. Roman löydät osoitteesta
http://www.pori.fi/kirjasto/roma/
Jyväskylän kaupunginkirjaston tietokantaa pääset selailemaan osoitteesta
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/
Haussa voit käyttää VESAn asiasanoja(asianasto verkossa, sanat voit tarkistaa osoitteessa
http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html
esim. amerikansuomalaiset ja siirtolaiset.
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy mm....
Kuten aiemmin ilmoitimme, olemme pyynnöstänne poistaneet aineistonne lainaus- ja esityskäytöstä. Niitä ei voi jatkossakaan käyttää, lainata tai katsoa kirjastossamme. Aikanaan teokset poistetaan kokoelmasta ja hävitetään, tekijänoikeussyistä emme myy CD-ROM-aineistoja kirjaston poistomyynnissä.