Etsimäsi kirja on muutamassa maakuntakirjastossa mutta ei täällä Kymenlaaksossa. Käänny lähimmän kirjaston puoleen ja pyydä heitä kaukolainaamaan kirja sinulle.
Nimimerkillä Faster Ullas farbror kirjoitti Jakob Fredrik Lagervall (1787-1865). Jotain tietoa hänestä löytyy muun muassa Otavan isosta tietosanakirjasta vuodelta 1963. Hajanaista tietoa hänen kirjallisesta tuotannostaan löytyy netistä hakusanalla "J. F. Lagervall". Hänen nimissään on muun muassa ensimmäinen yritys Shakespearen suomentamisesta. Hän kirjoitti 1830-luvulla Macbethin pohjalta Kurkijoen hävitys-nimisen näytelmän.
Tässä vielä kaksi Joensuun kaupunginkirjaston Koivikko-tietokannasta löytynyttä artikkeliviitettä :
Joensuun seudun merkkihenkilöitä: Kirjailija Jaakko Fredrik Lagervall
Kontiolahdelta.
Paakkanen, Pertti
Karjalan maa, /01.12.1974
Vanhoja karjalaisia kirjailijoita. Jaakko Fredrik Lagervall.
Härkönen, Iivo...
Jukka Parkkisen käsikirjoittama ja hänen kirjaansa perustuva Osakkeet nousussa, Osku -video vuodelta 1991 on lainattavissa Kallion kirjaston lasten- ja nuortenosastolta. Osku, suku on pahin -video vuodelta 2004 on dramatisoitu Jukka Parkkisen Osku -kirjasarjan pohjalta. Tämä video on Myllykosken kirjaston kotiseutuosastolla.
Hans Hechtin ”Kaktuskirja”, jonka 1. painos ilmestyi Tammen T-kirjat sarjassa jo vuonna 1982 ja 2. painos vuonna 1991, on edelleen hyvin käyttökelpoinen opas kaktusten tunnistamiseen ja hoitoon.
Kirja on lainattavissa useassa kirjastossa pääkaupunkiseudulla. Sijainnin ja saatavuuden voit selvittää osoitteesta http://www.helmet.fi
Turun kaupunginkirjaston varastossa on muutamia teoksia luokassa 69.622, jotka käsittelevät Suomen rautatielaitoksen historiaa kuten Sohlman, K.E.: Piirteitä rautateiden historiasta ja Suomen valtionrautatiet 1862-1912. Uudemmasta kehityksestä kertoo sarja Valtionrautatiet, joka käsittää osat
1912-1937, 1937-1962 ja 1962-1987.
Aineistorekisteristämme voit myös hakea materiaalia esim. asiasanoilla "rautatiet"/"raideliikenne"/
"rautatieliikenne" ja yhdistämällä sen asiasanaan "historia".
Kyrön asemasta löytyi hyvin vähän aineistoa. Varastossa on teos Rautatieden arkkitehtuuri (lk. 72.36),
joka kertoo Suomen asema-arkkitehtuurista yleensä. Laajemmin asiaa käsitellään teoksessa
Valanto, Sirkka: Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920, jossa...
Hei! Kysymyksesi alue on niin laaja, että mitään yksityiskohtaista vastausta on vaikea antaa. Verkon kautta pääset katsomaan Aurora-tietokantaa osoitteessa htt://www.rovaniemi.fi/aurora Aurora on kokoelmatietokanta, jonka jäseninä ovat Lapin maakuntakirjasto, yksitoista muuta kunnankirjastoa, Rovaniemen ammattikorkeakoulun kirjasto ja Lapin maakuntamuseon kirjasto. Hakusanalla tietoyhteiskunta löytyy 150 osumaa. Oman tiedekuntasi kirjastosta voit kysyä lisätietoja tai katsella vielä Lapin yliopiston kirjaston sivuja osoitteessa http://www.urova.fi/home/kirjasto.
Kyllä on. Kaukolainat Suomesta ulkomaille hoidetaan kirjastojen välisinä lainoina eli paikallisen kirjaston on pyydettävä aineistoa lainaksi täältä Suomesta. Sinun on siis otettava yhteyttä paikalliseen kirjastoosi ja kysyttävä miten siellä on tapana toimia näissä kaukolaina-asioissa. Kaukolainojen hintaa kannattaa myöskin kysyä, sillä hinnat vaihtelevat suuresti.
Kyseessä saattaisi olla Taru ja Tarmo Väyrysen Vuorileijonan varjo -sarja, vaikkakin se sijoittuu fantasiamaailmaan. Sarjan osat julkaistiin alun perin vuosina 1996-2000 ja uudelleen yhteisniteinä vuosina 2014-2016.
Kuvaukset sarjan osista sekä tietoa kirjailijoista löytyy esim. Risingshadow-sivustolta: https://www.risingshadow.fi/library/author/247-taru-ja-tarmo-vayrynen.
Hei! Helsingin kaupunginkirjastossa on tällaisia yhden hengen atk-huoneita seuraavissa kirjastoissa: Pasila, Lauttasaari, Munkkiniemi, Malmi (4 kpl), Rikhardinkatu, Maunula (2 kpl), Paloheinä, Pitäjänmäki (2 kpl) ja Kannelmäki (tällä hetkellä remontissa).
Asiakaskoneita voi varata ajanvarausohjelman kautta: https://varaus.lib.hel.fi/ tai soittamalla kirjastoon.
Yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät tästä linkistä: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/
Terveydentilaa koskevan selvityksen vaatimisessa ei ole kyse yksinomaan kirjastoalaa koskevasta erikoispiirteestä. Tämä on normaali käytäntö henkilöstöä virkasuhteeseen palkattaessa - esimerkiksi kunnallisia virkoja täytettäessä(http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/esimiehille/virka-ja-tyosuhde/palvelu…).
Työhönoton yhteydessä kerätään säännönmukaisesti sekä normaaleja että arkaluonteisia henkilötietoja. Työnhakijan terveydentilatiedot kuuluvat viimeksimainittuihin. Virkamiesten ja viranhaltijoiden osalta heitä koskevissa laeissa on terveydentilan selvittämisen sallivia erityissäännöksiä. Sen sijaan työntekijäksi hakeutuvalta näitä tietoja voidaan kerätä vain hänen suostumuksellaan.
Työnantajalla on oikeus kysyä työnhakijalta hänen yleistä...
Ensimmäinen katkelma on Lauri Pohjanpään runosta Käräjillä. Runo sisältyy kokonaisuudessaan useisiin Pohjanpään runojen kokoelmiin. Runon voi lukea esimerkiksi teoksista Pohjanpää: Valitut runot, Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910 - 2002, Pohjanpää: Metsän satuja.
Toinen katkelma on Jean de La Fontainen eläinrunosta Susi ja kurki. Runon on suomentanut Yrjö Jylhä. Runon voi lukea esimerkiksi teoksesta La Fontaine: Eläintarinoita (1992).
Sekä Pohjanpään runo lyhennettynä että La Fontainen eläinruno Susi ja kurki sisältyvät 1955 julkaistuun kansakoulun lukukirjaan Viides lukukirjani. Tekijät ovat Inkeri Laurinen ja Antero Valtasaari.
Saatte runot sähköpostiinne.
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Pohjanpää: Valitut runot (...
Helsingin pääkirjastossa Pasilassa löytyy kaikki Helsingissä ilmestyneet päivälehdet. Kolme kuukautta vanhat paperimuodossa ja sitä vanhemmat mikrofilmattuina. Valitettavasti uutisia ei ole luetteloitu millään tavalla. Sen sijaan kirjaston koneilta voi tehdä sanahakuja Helsingin Sanomien verkkoarkistosta. Seuraavassa tarkemmat tiedot miltä ajalta verkkoarkistosta löytyy aieneistoa:
Helsingin Sanomat
Yli 1,4 miljoonaa uutista ja kirjoitusta 1.1.1990 lähtien.
Ilta-Sanomat
Yli 500 000 artikkelia 1.1.1993 lähtien.
Taloussanomat
Kaikki lehdessä julkaistut artikkelit vuodesta 1998 alkaen, yhteensä yli 80 000 kappaletta.
Ehdottamasi asia on oikein kannatettava. Sinun kannattaa olla suoraan yhteydessä siihen kirjastoon, jossa lukupiirin toivot kokoontuvan. Välttämättä kirjaston henkilökunnalla ei ole mahdollisuutta itse ruveta lukupiiriä vetämään, joten olisi hyvä, jos tietäisit valmiiksi, kuka olisi innokas vetäjä, ehkäpä sinä itse. Kysy asiaa rohkeasti omasta kirjastostasi, niin asia saadaan vireille.
Tarkoitat varmaan lasten kuvakirjasarjaa Tammen kultaiset kirjat. Sarjan teokset olivat käännöksiä yhdysvaltalaisen kirjasarjan teoksista. Kustannusosakeyhtiö Tammi aloitti sarjan julkaisemisen Suomessa vuonna 1952, ja Pikku Viu-Viu oli ensimmäisiä sarjan teoksia. Tällä hetkellä sarjassa on julkaistu kaikkiaan jo yli 210 kirjaa.
Voit hakea sarjaan kuuluvia kirjoja Vanamo-verkkokirjastosta kirjoittamalla hakukenttään "Tammen kultaiset kirjat". Kokoelmastamme löytyvät myös nuo mainitsemasi Pikku Viu-Viu ja Aku Ankka -kirjoja.
Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan kirjastojen verkkokirjasto:
https://vanamo.verkkokirjasto.fi
Lisätietoa sarjasta:
http://www.lastenparhaatkirjat.fi/Tammen-kultaiset-kirjat_vanha/TKK_his…
http://www....
Hanns Heinz Evers on kirjoittanut kirjan Horst Wessel: eräs saksalainen kohtalo.WS 1933. Lisäksi Wesselistä löytyy jonkin verran tietoa teoksesta Shirer, William L.: Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho osa 1. 2.p. G 1994. Horst Wessel-Liedin eli Die Fahne hoch! -laulun nuotit löytyvät kokoelmasta Serpens musicus: Lääkäriliiton laulukirja 1. vol 2 ja tuo kansallissosialistinen taistelulaulu löytyy myös cd-levyltä
The rise of fascism.
Internetin kautta Horst Wesselistä löytyy paljonkin viitteitä, esim. Google, osoite http://www.google.com/ antaa yli 8600 viitettä hakusanalla Wessel, Horst.
Reflective Practice -lehti löytyy Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kirjastosta. Osoite on Siltavuorenpenger 20 R. Lehteä ei anneta kotilainaan. Voit käydä lukemassa lehteä paikanpäällä. Voit myös pyytää oman kirjastosi kaukopalvelun kautta jäljenteet artikkelista. Niistä veloitetaan lähettävän kirjaston palvelumaksujen mukaan ja käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kirjastossa kaukopalvelujäljenteiden hinta on 7 euroa kultakin alkavalta 20 sivulta.
Kirjastomme koirakirjoissa on muutamia kestosuosikkeja. Ylivoimaisesti suosituimpia ovat
Anders Hallgrenin kirjat, kuten "Koiraongelmia ja ongelmakoiria" tai "Ihmisen paras ystävä".
Uudempaa kirjallisuutta edustaa esim. Rugaas, Turid: "Rauhoittavat signaalit" (2000).
Suomenkielisiä rotukohtaisia oppaita ei ilmesty kovin paljon, mutta suosituimmista roduista
(Suomen kennelliiton mukaan) löytyy useimmiten kirjallisuutta. Näistä voisi mainita
Neville, Peter: "Saksanpaimenkoira", "Labradorinnoutaja: omistajan opas", Alvasto, Anja:
"Collie" tai Scott-Ordish, Lesley:" Cockerspanieli: omistajan opas".
Maarit Laaksosen teos "Suomen suosituimmat koirarodut" (2001) on myös jatkuvasti
lainassa Turun kaupunginkirjastosta.
Haamu ja Marjaana -arkkiveisu löytyy ainakin teoksesta Balladeja ja arkkiveisuja, joka on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuonna 1994 julkaisema teos. Teoksen esittelyn mukaan siinä on "pääsisältönä laulutekstit, lisäksi laaja johdanto, melodianuotinnoksia, perusteelliset lähdeviitteet, hakemistot laulajista, keruupaikkakunnista, kerääjistä, säkeiden alkusanoista, englanninkielinen esipuhe, summary ja laulutyyppien esittely." Tällä hetkellä (13.11.) teos näyttäisi olevan Helsingin kaupunginkirjastossa vapaana Pasilan musiikkiasemalla, Töölön, Kannelmäen ja Oulunkylän musiikkiosastoilla. Tiedot muista Haamun ja Marjaanan sisältävistä teoksista tai äänitteistä saat pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Helmet-tietokannasta (www.helmet.fi...
