Teiniagentti Luna –sarjaa on suomennettu 5 osaa Egmontin kustantamana. Amerikassa sarjaa (Amazing agent Luna) on ilmestynyt 7 osaa ja osa 8 on suunniteltu ilmestyväksi 2012 ja osa 9 2013, mutta suomeksi niitä ei ilmeisesti saada. Kirjastoista siis löytyy 5 ensimmäistä osaa.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -teoksen mukaan sukunimi Laihia on lähtöisin "nimettävän ulkoiseen olemukseen perustuneesta lisänimestä Laiha". Tästä lisänimestä ja sen muunnoksista ovat peräisin Laihia-nimen lisäksi esimerkiksi Laihanen ja Laihinen. Kirjan mukaan Laihia-nimeä esiintyy sekä Kaakkois- että Länsi-Suomessa, esimerkiksi Iitissä, Parkanossa ja Yläneellä. Myös paikannimi Laihia on samaa alkujuurta eli pohjautuu vanhaan henkilönnimeen.
Trilogia on Filip Rothin kirjoittama ja osat ovat: Amerikkalainen pastoraali (American pastoral), Mieheni on kommunisti (I married a communist) ja Ihmisen tahra (The human stain).
Taistelukohtaus on Väinö Linnan Tuntemattomasta. Tämä kohtaus löytyy luvussa seitsemän toisessa kohdassa. Minulla on edessäni Tuntematon sotilas, WSOY 2004, jossa on liitteenä kuvasarja SF:n samannimisestä elokuvasta, ja siinä tämä kohtaus on sivulla 192.
Voit tavoitella Helsingin yliopiston kirjastosta ja Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastosta seuraavia teoksia, joista asia varmaankin selviää. Voi myös tehdä lähikirjastossa kaukolainapyynnön näistä kirjoista. Kaukolainaaminen on maksulllista, kysy lisää lähikirjastosta:
Ranta, Timo
Markkinoinnin peruskäsitteet ja niiden käyttö
Helsinki : [Helsingin kauppakorkeakoulu], 1993
(Helsingin kauppakorkeakoulun julkaisuja. D, ISSN 0356-8164 ; 181)
Pastila, Tuukka
Brandin rakentaminen ja asemointi kansainvälisille markkinoille : case Valio Oy / Tuukka Pastila
Julkaistu: , 2002
Opinnäyte: Pro gradu -tiivistelmä : Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos, markkinointi
Koskinen, Jan
Asemointi ja erilaistaminen kauppaketjujen kilpailukeinona. Hki...
Tällaisen diaesityksen liittäminen kotiseutukokoelmaan ei sinänsä riko tekijänoikeuslakia, mutta sen julkinen esittäminen on monimutkaisempi asia. Yksityiseen käyttöön saa vapaasti ottaa valokuvia lehtien julisteista yms., mutta kirjastossa tällainen kuva ei enää ole yksityisessä käytössä ja muuttuu siksi lähtökohtaisesti luvanvaraiseksi. Nimikirjoitukset eivät ole ongelma, niitä ei tekijänoikeus suojaa, mutta kopiot kuvista ovat ongelmallisia.
En näe laillista estettä sille, että kirjasto ottaa kyseisen diakuvien kokoelman vastaan. Voi olla kuitenkin perusteltua rajata käyttöä siten, että kuviin voi tutustua kirjastossa, mutta niitä ei näytetä kirjaston järjestämässä tilaisuudessa.
Asia ei ole oikeudenhaltijan näkökulmasta merkittävä,...
Koska Salapoliisi Conan -sarjan osat 33-35 ovat jo nähtävissä HelMetin kautta, ne ovat jo ilmestyneet. Yhtään kirjaa ei vain ole vielä ennätetty tekemään kirjastoille, mutta ne ilmestyvät sinne varmasti pian. Käy katsomassa alkuviikosta uudelleen!
Alvar Aallosta on kirjoitettu runsaasti, hänen elämästään ja etenkin hänen tuotannostaan. Göran Schildtin 3-osainen elämäkerta Valkoinen pöytä - Nykyaika - Inhimillinen tekijä lienee tuttu? Kolmannessa osassa Inhimillinen tekijä käsitellään vuosia 1939-1976.
Julkaisemattomasta arkistoaineistosta saa tietoja Alvar Aalto -säätiöstä (http://www.alvaraalto.fi/foundation/index.htm), sillä säätiön hallinnon alaisina toimivat Tiilimäellä sijaitsevat Alvar Aalto -arkisto ja Alvar Aalto Akatemia sekä Jyväskylän Alvar Aalto -museo (http://www.alvaraalto.fi/museum/).
Hyötyä on varmasti myös Suomen rakennustaiteen museon kirjastosta (09-8575135,
Kasarmik. 24 Helsinki, srmkirj@kaapeli.fi).
Ulkomaiset nimet kirjoitetaan Japanissa katakana-tavumerkein. Löydät katakana-merkit esim. oppikirjasta Karppinen, Takako : Japanin kielen alkeet tai Wikipedian taulukosta http://fi.wiktionary.org/wiki/Liite:Hira-_ja_katakanat . Huomaa, että japanissa ei ole ole l-kirjainta ja sen tilalle japanilaiset kirjoittavat r-kirjaimen. Etsi siis tavumerkit ka-ro-ra.
Kaukolainaan voi tilata yleensä teoksia, joita ei ole lainattavissa mistään pääkaupunkiseudun kirjastosta.
Mikäli sinulla on HelMet-kirjastokortti, voit tehdä kaukolainapyynnön HelMet-palvelusivustolta löytyvällä nettilomakkeella (ks. alla oleva linkki palvelusivustolle). Kaukolainapyynnön voit tehdä myös kirjastossa käydessäsi.
Kaukopalvelulaina kotimaasta maksaa Helsingin kaupunginkirjastossa neljä euroa ja Espoon ja Vantaan kaupunginkirjastoissa seitsemän euroa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Käsite kosmetiikka tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa koristetta. Mutta jo esihistoriallisella ihmiset ovat koristaneet itseään.
’Kosmetiikka’ eli kauneudenhoito, jolla pyritään kauneuden säilyttämiseen ja kohentamiseen esteettisen vaikutuksen parantamiseksi, alkoi levitä vähitellen ranskasta käsin muihin maihin 1800-luvulla.
Toisen maailmansodan jälkeen kosmetiikan käyttö yleistyi kaikissa kansanluokissa.
Kosmetiikan käyttö ja kauneusihanteet ovat aina vahvasti kulttuurisidonnaisia.
Kosmetiikan käytön ja valmistuksen historiasta on hyvin lähdeaineistoa saatavilla.
Aiheeseen voi perehtyä seuraavien lähteiden avulla:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kosmetiikka
http://www.coloria.net/historia/kosmetiikka.htm
-Rusoposkia, huulten...
Rafael Koskimiehen teoksessa Suomen Kansallisteatteri 1902/1917 (Helsinki: Otava, 1957) kerrotaan, että Kaarlo Bergbomin väistyttyä Armas Järnefeltiä oli kysytty Kansallisteatterin johtajaksi. "Neuvottelut raukesivat kuitenkin pian Järnefeltin ilmoitettua valinneensa Tukholmassa tarjotun toimen. Kun tästä helmikuun alussa tuli tieto, johtokunta päätyi kahteen uuteen ehdokkaaseen: tohtori Jalmari Hahliin ja näyttelijä Adolf Lindforsiin. --- Jalmari Hahl nimitettiin johtajaksi helmi-maaliskuun [1905] vaihteessa." Seuraavan luvun otsikko on Jalmari Hahl johtajana 1905-07, ja Hahlin johtajakautta käsitellään melko pitkästikin (ss. 113-149).
On tulossa. Se on tilattu, mutta ei vielä kirjastoissa, ilmestyykin vasta 2.10. Voit varata kirjan, kun kirjan tiedot ja kirjastot, joihin se on hankittu, näkyvät Helmet-verkkokirjastossa:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kyllä vain. PIKI-verkkokirjaston tarkennetussa haussa (http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku?p_p_state=normal&p_p_lifec…) voi valita yläosan valikosta aineistolajiksi DVD:n tai videokasetin ja kirjoittaa sitten allaoleviin kenttiin haluamansa hakuehdot. Voi esim. hakea tietyn ohjaajan tai näyttelijän elokuvia, jolloin nimi kirjoitetaan tekijä-kenttään, tai hakea teos-kentällä tietynnimistä elokuvaa. Mikäli tekee laajemman haun vaikkapa asiasanan (eli aiheen) tai vuosiluvun perusteella, dokumentit, musiikin ja muun ei-fiktiivisen aineiston voi rajata pois joko laittamalla vapaahakukenttään luokkanumero 84.2 tai asiasana-kenttään asiansanan elokuvat.
Kyseinen laulu on albumilta "Koko yön minun poikani valvoi" (Love Records LRLP 74, p1973, CD-versio 1998) ja sen nimi on "Ne tulevat, Maria". Albumin laulujen latinalaisen Amerikan teemaiset tekstit ovat kaikki Matti Rossin käsialaa ja sävellykset on tehnyt Henrik Otto Donner. Levyn pääsolistina on Arja Saijonmaa, bändissä soittavat mm. Juhani Aaltonen, Esko Linnavalli, Pekka Sarmanto ja Esko Rosnell.
CD-versio löytynee useimmista hyvinvarustetuista suomalaisista musiikkikirjastoista, LP-versio ainakin HelMet-musiikkivarastosta ( http://luettelo.helmet.fi/record=b1677255~S9*fin).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Leontine von Szili (Károlyné Palkovich, 16.5.1901-22.5.1987) oli unkarilainen kirjailija ja dramaturgi. Hänen aktiivinen kirjallinen uransa sijoittuu lähes yksinomaan 1940-luvulle, jolloin hän julkaisi valtaosan tuotannostaan, joka kattaa kaksitoista romaania, kaksi nuortenkirjaa sekä yhden novellikokoelman.
- Keresztúton, 1932
- Katinka, 1942
- Magányos sziget, 1943 [Yksinäisiä sieluja, 1943]
- Asszony az országúton, 1943
- Hazamegyünk, 1943
- Majdnem szerelem, 1943
- Ágota hozománya, 1944
- Szerelmes muzsikusok [novelleja], 1944
- A nagy szerep, 1945
- Egy marék hó, 1946
- Ildikó [nuortenromaani], 1946
- Fényjáték, 1946 [Valon leikkiä, 1948]
- Ágota hozománya, 1945
- Új utakon [nuortenromaani], 1947
- Rianás, 1947
Sziliä ei juurikaan...
